Masentunut - oletko tyhmentynyt?
Itse olen sairastanut lievää/keskivaikeaa masennusta vuosikausia. En ole huolinut lääkkeitä, ainoastaan unilääkkeet käytössä, muuten mennään streittinä. En pidä sivuoireista ja pystyn sinnittelemään näinkin. Ainoa, mikä minua vähän huolettaa, on että kognitiiviset kykyni ovat laskeneet selvästi viime vuosina. Samoin keskittymiskyky. Unohtelen myös asioita ja uuden oppiminen on vaikeaa.
Olen miettinyt, että onko tämä joku aivojen luonnollinen torjuntamekanismi, joka johtaa lopulta autuaaseen tietämättömyyteen, kuten nyt vaikka alzheimer tai dementia? En tiedä onko lääkkeistä apua, pelkään tosiaan sivuvaikutuksia ja viimeisen seksuaalisen kyvykkyytenikin menoa lääkkeiden vuoksi. Mutta tuntuu, että aivot rappeutuvat jatkuvasti.
Kommentit (25)
Nykyään olen äreä, huonomuistinen, keskittymiskyvytön ja tylsä. Eli masentunut.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään olen äreä, huonomuistinen, keskittymiskyvytön ja tylsä. Eli masentunut.
Ihan kuin minä. (Olen siis ap).
Lääkäri suositteli Aurorix-lääkettä, koska se ei ole SSRI-lääke, sillä pitäisi olla vaikutusta sukupuolielämään ja muutenkin sopisi "profiiliin" Sivuvaikutukset kai melko lieviä. Mutta miten lienee? Netistä luettaessa toiset kehuu, toiset ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään olen äreä, huonomuistinen, keskittymiskyvytön ja tylsä. Eli masentunut.
Ihan kuin minä. (Olen siis ap).
Lääkäri suositteli Aurorix-lääkettä, koska se ei ole SSRI-lääke, sillä pitäisi olla vaikutusta sukupuolielämään ja muutenkin sopisi "profiiliin" Sivuvaikutukset kai melko lieviä. Mutta miten lienee? Netistä luettaessa toiset kehuu, toiset ei.
Siis ei pitäisi olla vaikutusta sukupuolielämään.
Kyllä.
Inhottaa tämä tilanne. Töissä on jatkuvasti muutoksia enkä jaksa millään pysyä niistä perillä. Vuosi sitten pomo kysyi tilannekeskustelussa, mitä minulle on tapahtunut, koska tilastoni ovat huonontuneet niin paljon edellisvuosilta.
Mitäpä siihen sanoisi. Huomaan hidastuneeni paljon enkä jaksa enää tsempata kuten nuorempana.
Työterveyshuollossa kävin puhumassa asiasta ja siellä käskettiin vain kirjoitella muistilappuja. Ei siis mitään käsitystä siellä tuntunut olevan tästä. Olisin halunnut päästä muistitutkimukseen. Kai se on kustannettava itse.
Onko lääkkeistä ollut teille mitään hyötyä kognitiivisten kykyjen tai keskittymiskyvyn suhteen?
Muisti on huonontunut. Käytän lääkettä.
Ei. Olisi ehkä helpompaa, jos olisin tyhmentynyt, mutta ei. Käytän lääkettä. Pää leikkaa kuin partaveitsi, mikä on aika vittumaista. Sellanen mukava pumpulinen hölmöys olisi aika ihanaa.
Tyhmät ihmiset myös ärsyttävät minua edelleen yli kaiken (ja se ei ole masennusoire).
Apua minulle on käynyt juuri noin! Olen ihan selkeästi tyhmentyny ja pelottaa, että jään tällaiseksi.
Kyllä. Olin todella paljon tyhmempi masentuneena.
Aloitin lääkkeet ja terapian, niin johan palasi älykin. Oikeasti, noin kaksi viikkoa lääkkeiden aloittamisen jälkeen oli kuin sumu olisi noussut silmien ja aivojen päältä pois - tajusin taas kuka olen, ja mitä teen.
Kaikilla ei tietenkään lääkkeet ole oikotie onneen, mutta itselläni ne ovat toimineet aivan erinomaisesti, vailla mainittavia sivuvaikutuksia. Kannattaa kokeilla.
Luulin olevani tämän asian kanssa yksin.. Eli myös täällä yksi ilmottautuu, joka selvästi on tyhmentynyt masennuksen myötä. En edes osannut yhdistää sitä masennukseen. Luulin vain, että olen muuten vain tullut tyhmäksi. Ennen olin paljon nokkelampi, ja monet asiat kiinnostivat enemmän ja jäivät paremmin muistiin.. Mutta helpottavaa oli törmätä tähän keskusteluun, kiitos.
En itsekään käytä lääkkeitä, vaikka purkki on kaapissa odottamassa. Voxra, mutta en ole uskaltanut aloittaa.
Oletteko miettineet, että osalla teistä voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta, johon liittyy vahvasti alakulo ja se aivosumu?
Kyllä, aivan selvästi. Lähimuistini on heikentynyt ja kognitiiviset kyvyt selvästi aiempaa heikommat. Luulen että suurin syy tähän on unettomuus ja yleinen väsymys. Mielenkiintoinen tuo sinun teoriasi dementiasta. Tavallaan olisi ihan kiva vaipua täydelliseen tiedottomuuden tilaan.
Toisaalta koen että nykyinen lääkitykseni (venlafaxin) on vähän skarpiinnuttanut siitä pahimmasta apatian tilasta, jossa jossain vaiheessa olin.
Vierailija kirjoitti:
Apua minulle on käynyt juuri noin! Olen ihan selkeästi tyhmentyny ja pelottaa, että jään tällaiseksi.
Itse tosiaan pelkään, että tämä vaan pahenee ja olen viisikymppisenä dementikko. Olen aina ollut tarkka päivämäärissä ja muissa, nyt en muista edes monesko päivä tänään on. Puolisoni on nyt katsomassa teatterissa näytöstä, enkä minä muista mikä näytös se edes on, vaikka hän on sanonut sen monta kertaa. Jos saan skarpattua ja luen kirjan, en muista kirjan lukemisen jälkeen päähenkilöiden nimiä tai jos muistan, unohdan ne parissa päivässä.
Minulle kävi noin myös. Takana 22 vuoden masennus.
Monia masennusdiagnooseja aina uudella lääkärillä tai psykiatrilla omansa. Kaksisuuntaisesta psykoottiseen masnenukseen.
Viimeisin oli psykoosi johon halusivat antaa neuroleptejä. Ne kuulemma palauttaisivat järkeni ennalleen... Ne kaikki lääkkeet mitä olen syönyt vuosia. Ne on tehneet tehtävänsä. Älkää syökö niitä.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko miettineet, että osalla teistä voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta, johon liittyy vahvasti alakulo ja se aivosumu?
En usko näihin kilppariselityksiin, koska niillä peitellään todellisia syitä liian usein. Omat veriarvoni ovat kunnossa. Olen masentunut ihminen, jonka aivoja sairaus runtelee. Olen ollut aina depressiivinen, mutta kyennyt sentään käymään kouluni ja työssä. Nyt alkaa olla töissä haasteita, koska en muista, koska en jaksa, koska en tunne mitään kiinnostusta mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Luulin olevani tämän asian kanssa yksin.. Eli myös täällä yksi ilmottautuu, joka selvästi on tyhmentynyt masennuksen myötä. En edes osannut yhdistää sitä masennukseen. Luulin vain, että olen muuten vain tullut tyhmäksi. Ennen olin paljon nokkelampi, ja monet asiat kiinnostivat enemmän ja jäivät paremmin muistiin.. Mutta helpottavaa oli törmätä tähän keskusteluun, kiitos.
En itsekään käytä lääkkeitä, vaikka purkki on kaapissa odottamassa. Voxra, mutta en ole uskaltanut aloittaa.
Jos lääkäri on kerta sitä sulle määrännyt niin nappia naamaan. Vaikutuksen alkamiseen menee tosin viikkoja. Parhaalla kaverilla on Voxra ja hän on virkistynyt huomattavasti. Alkanut taas juoksemaan, seurustelemaan, käymään viihteellä jne. Aikaisemmin en saanut raahattua sitä ovesta ulos, tai edes sängystä ylös.
Kaikki lääkkeet ei kaikille sovi kyllä. Saanko kysyä miksi Voxra? Ei sitä yleensä määrätä. Kaverille sitä suositteli toinen kaveri, ja lääkäri oli kai sen verran valveutunut, että ei tunkenut sitä iänikuista sitalopraamia käpälään.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko miettineet, että osalla teistä voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta, johon liittyy vahvasti alakulo ja se aivosumu?
Ne arvot on tutkittu monesti muista syistä. Ei ole mitään vikaa.
Olen kyllä jotenkin sellaisessa sumussa koko ajan. Jos vain mahdollista niin en tee päivisin juuri mitään vaikka olisi paljon asioita hoidettavana. Tämä onnistuu koska olen opiskelija, säännöllinen töissäkäynti olisi mahdotonta. Onhan ttämä aika huolestuttavaa kun muistan kuinka olin joskus aika tunnollinen opiskelija mutta nyt vaan ei enää kiinnosta mikään, kaikki tuntuu niin kaukaiselta.
Enää ei edes harmita että päivät tavallaan menee hukkaan koska tätä on jatkunut niin kauan etten sillä tavalla osaakaan kuvitella muuta.
Olen. Olen tosin alkanut nyt käyttämään lääkkeitä, mutta olen huomattavasti huonomuistisempi ja keskittymiskyvyttömämpi kuin vaikka 5-10 vuotta sitten. Unohtelen jopa sanoja puhuessaan.