Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ada olisi voinut käynnistää digiajan 1800-luvulla -jos olisi ollut mies
28.11.2016 |
http://m.iltalehti.fi/pinnalla/201611282200033112_iq.shtml
Nainen, joka eli väärässä ajassa: Ada olisi voinut käynnistää digiajan 1800-luvulla - jos olisi ollut mies
James Essingerin tuore kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimmasta koodarista, joka sattui olemaan nainen, eikä siksi saanut elinaikanaan ansaitsemaansa tunnustusta.
Englantilainen matemaatikko Charles Babbage (1791-1871) oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät idean tietokoneesta. Babbage omisti koko elämänsä tutkimukselleen, mutta hänen saavutuksistaan pitäisi kiittää myös tutkimuksessa häntä tukenutta ja auttanutta nuorta Ada Lovelacea (1815-1852), jonka havainnot olivat reippaasti omaa aikaansa edellä.
Jos aikalaiset olisivat ymmärtäneen Adan työtä, digiaika olisi voinut alkaa jo 1800-luvulla, James Essingerin tuoreessa kirjassa Adan algoritmi todetaan. Ada Lovelace keksi ensimmäisenä idean "operaatioiden koneesta" eli tietokoneesta. Ada Lovelace näki tietokoneiden aikakauden kirkkaasti etukäteen, James Essinger kirjoittaa.
Tuo lumoojatar on langettanut loitsunsa tieteistä abstraktimman ympärille ja tajunnut sen niin voimallisesti, että vain harva miehen äly (ainakaan meidän maassamme) olisi riittänyt moiseen, Charles Babbage kirjoittaa tuolloin 28-vuotiaasta Adasta.
Ada Lovelace oli runoilija lordi Byronin tytär ja Lovelacen kreivitär. 1800-luvun alussa naisten mahdollisuudet opiskeluun olivat olemattomat, mutta koska Ada kuului hyväosaiseen, korkeaan sosiaaliseen luokkaan ja hänen äitinsä tuki tyttärensä koulutusta, Lovelace pääsi opiskelemaan matematiikkaa ja tapaamaan tunnettuja sekä arvostettuja matemaatikoita.
Hän tutustui jo 17-vuotiaana itseään 24 vuotta vanhempaan Babbageen, jonka suunnitelmat analyyttisesta koneesta kiehtoivat Adaa. Babbage huomasi Adan poikkeuksellisen lahjakkuuden ja yhteistyö sekä kirjeenvaihto yhteisen intohimon parissa jatkui Adan kuolemaan asti.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Mullistavia ajatuksia
Adaa kiehtoi Babbagen koneen lisäksi uusi kutomakone, joka tunnettiin Britanniassa 1830-luvun alussa. Se oli ensimmäinen laite, jolla kuvioita voitiin tehdä koneellisesti. Adan ja Babbagen säilyneestä kirjeenvaihdosta ilmenee, että pohtiessaan näiden kahden koneen tarjoamia teoreettisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa, Ada ymmärsi täsmälleen, mikä tietokone on. Hän kykeni viemään ajatuksia koneiden mahdollisuuksista pidemmälle kuin Babbage ja kuvaili asioita, joista nykykielellä puhuttaisiin ohjelmointina. Hän erotti tietojenkäsittelytieteen matematiikan tieteestä, mikä oli 1800-luvulla mullistavaa ajattelua.
Se mitä hän kutsui operaatioiden tieteeksi, on itse asiassa tietojenkäsittelyä, Essinger kirjoittaa.
Kirjassa kuvaillaan, että Ada ymmärsi analyyttisen koneen mahdollisuuksia missä tahansa prosessissa, jossa käsitellään informaatiota. Hän kirjoitti tämän merkitsevän uutta tiedettä, informaation digitalisoimisen tiedettä, Essinger kuvailee.
Aina kun inhimilliset kyvyt laajenevat tai inhimillinen tieto lisääntyy, seurauksena on pääasiallisen ja ensisijaisen tavoitteen lisäksi useita oheisvaikutuksia, Ada kirjoitti.
Kone olisi voitu rakentaa
Parikymppisenä Ada käänsi ranskaksi Babbagen analyyttista konetta koskevan artikkelin lisäten siihen omia huomioitaan. Tiedeyhteisö otti sen kunnioittavasti vastaan. Vaikka Babbagen odotukset artikkelin vaikutuksista olivat korkealla, se ei silti aiheuttanut kovin suuria reaktioita, eikä avannut myöskään Adalle uusia uramahdollisuuksia.
James Essinger kirjoittaa, että pääongelma oli se, että Ada oli nainen. Jos hän olisi ollut mies, tiedeyhteisö olisi ottanut hänet vakavammin.