Haluatko kysyä jotain ms-potilalaalta?

ja pelottaako tulevaisuus jos lapsia on? minkälaisessa kunnossa tällä hetkellä olet`?

Olen tutustumassa uuteen ihmiseen, jolla joku muoto tästä sairaudesta ja en yksinkertaisesti halua aiheesta jankata hänelle. Kiitos, jos vastaat.

vaihtelee yksilökohtaisesti tosi valtavasti. Tunnen ihmisiä, jotka vuodepotilaana muutaman vuoden päästä, ja toisia, jotka eivät huomaa tautita paljonkaan päivittäisessä elämnässä.



Itse ole 27-vuotias.

Minä huomasin ensimmäisen oireeni videovuokraamossa 2 vuotta sitten.



Valitsemani video putosi kädestäni, kun voima hävisi käsivarresta. Pelottava kokemus.



Sitten joskus jalat eivät toimineet käskyä, tai heräsin yöllä, kun tuntui että raajoja ei ole ollenkaan.



Sitten tuli näköhermon tulehdus.



Minulla 2 tyttöä, ja tulevaisuus kyllä pelottaa.

omega-rasvahappoihin yms.



Ap

Ja tarvitsiko tapella lääkärissä, että sait tarvittavat tutkimukset?

Missä diagnoosisi tehtiin? Miten pian ensioireiden jälkeen.

Sitä ennen epäilivät kaikkea mahdollista mutta eivät ms tautia.

Diagnoosi tehtiin Meilahden sairaalan neurologisella osastolla.



Tällä hetkellä oireeni ovat lähinnä aamuisin raajojen jäykkyys, iltapäivisin puhe on hidastunut ja epäselvä.



Paljon limaneritystä.



Ongelmana on ollut lievä psykoosi, (joka onneksi saatiin hoidettua).



Muuten elämä suht normaalia. =)

Menitkö heti tuon viedeon tippumisen jälkeen vai vasta kun tuo näköhermon tulehdus tuli?

Kauanko olet elänyt ms-pelossa (vai osasitko epäillä itse sitä ensin) ja kuinka kauan ole elänyt diagnoosin saaneena?

Mikä koomisinta (tai terapeuttista) toimin 45-vuotiaan Ms-potilaan avustajana. =)



Ap

vai se, että aina luen lääkärikirjoja...=DDD



KUN " EHDOTIN" SITÄ YLEISLÄÄKÄRILLE, NAUROI VAIN...



Diagnoosista pari vuotta.



Ap

Miten huomasit näköhermon tulehduksen? (Ilmeisesti se oli ratkaiseva, että sinua alettiin tutkia.) Muut oireesihan olivat sellaisia, että niihin voi viitata kintaalla. Sanoa, että vahingossa tiputit kasetin ja hölynpölyä, että et tunne raajojasi. Lääkärit voivat pitää tuollaisia ihan tyhjänpäiväisinä oireina.

mutta pelkäätkö kuolemaa kovasti ja onko suhtautumisesi siihen ja elämään yleisesti ottaen muuttunut?

Ovatko ystävät etääntyneet vai lähentyneet?

Tämä on toki tauti, joka vie hautaan aiemmin, joko keuhkokuumeen tms. muodossa, mutta minulla on vain erilainen haaste, tehdä kaikki mitä haluan, rakastaa läheiseni puhki, opettaa lapsilleni elämää hieman lyhyemmällä ajalla.



Minulla on vain tämä elämä. Se on minun elämäni. Ja arvostan sitä.

Eteenpäin mennään rakkaudella, huumorilla ja elämänilolla. =)



Ja jätän lapsille sen minkä voin. Ainakin turvallisen sylin muiston.



Ap

Puoliso pysyy loppuun asti mukana. Ainakin niin hän uhkasi...;)



Ap

Kyllä jostain syystä sairastuin raskauden jälkeen. Tai en tiedä. Voihan olla, että pesäkkeitä ollut jo kauemmin, mutta oireet ilmenivät raskauden jälkeen.



Oisko jotenkin niin, että raskauden aikana kroppa elää niin vauvaa varten, että sitä ei edes huomaa mitään muuta outouksia. =)



Ap

Kuinka pitkää päivää teet avustettavasi kanssa?