Mies rikkoi luottamuksen toistamiseen
Taustaa sen verran, että meillä on jo melko pitkä suhde takana ja ennen luottamus ja avoimuus oli kaikki kaikessa. Keväällä selvisi, että mieheni oli pidempään valehdellut ja salaillut mm. raha-asioita ja riippuvuuksiaan. Rahaa oli tuhlailtu lottoihin, päihteisiin yms, vaikka raha-tilanne on ollut tiukka vähäisten töiden takia, päälle kaikki laskut jne.
Tänään hän väitti maksaneensa laskuja ja kuulemma sen takia tili oli tyhjä. Vaan eipä niitä ole maksettu, vaan rahat meni jonnekin muualle taas. Kuulemma hän saa ne takaisinon.
Nyt on paska, petetty olo. Päälle puoli vuotta koitettiin korjata luottamusta, joka alkoi olla ok ja kaikki vaikutti menevän takaisin oikeille raiteilleen ja palaavan entiselleen. Tein selväksi, että en katso enää kertaakaan valehtelua, ja nyt tässä kävi näin.
Tuntuu kauhealta lapsen takia, rikkoa kolmevuotiaalta perhe.
En nimittäin usko, että mies voisi olla täysin rehellinen muissakaan asioissa, kun valehtelee kirkkain silmin mulle päin näköä toistamiseen.
Kommentit (8)
Mulla kokemusta toisenlaisten asioiden salailusta: miehellä oli viime joulun aikaan 3 vierasta naista joille jutteli mun selän takana ja keväällä toiset 3, eri naisia nämä kuin ne joulun naiset. Kuulemma ei mitään "sellaista" jutellut, en voi tietää varmaksi ikinä, koska käytti snapchattia viestittelyyn ja siellähän kaikki kuvat ja viestit poistuu samantien. Paras selitys oli, että "juteltiin mun töistä ja SÄÄSTÄ" :D
No, jossain mielenhäiriössä oon kun annoin noi anteeksi ja koitin unohtaa, koko kesä ja alkusyksy siihen meni. Nyt alkaa helpottaa mutta valehtelematta joka päivä noi jutut tulee jollain tasolla mieleen ja tosi hankala ottaa sen puheita todesta missään asiassa. Luottamus on ehkä vaan sellanen juttu, että kerran sen rikkoonnuttua sitä on mahdoton saada takasin.
Meillä on se "etu", ettei ole mitään yhteistä vielä: siis lapsia, taloa... Helppohan tästä ois lähteä. Ehkä tilanne muuttuukin vuoden vaihteessa ja saan mahdollisesti työn toisesta kaupungista - sitten on helpompi tehdä päätökset että tuleeko hän mukaan vai jääkö tänne.
Teillä on tosissaan se lapsi siinä ja pitää tarkkaan miettiä häntä siinä tilanteessa.
Oon kuitenkin sitä mieltä, että onnettomat vanhemmat ei oo lapselle hyväksi ja joskus omille poluille lähteminen on parempi.
Toivottavasti saatte asiat selvitettyä, tsemppiä! <3
Nämä tyypit on niin nähty. Aina yritetään uudestaan ja lopputulos aina sama, ellei pahempi.
Ei tuollaiseen elämäntapavalehtelijaan voi luottaa ikinä. Ennemmin tai myöhemmin tulee taas tilanne, jossa ei ihan oltukaan rehellisiä.
Mullakin mies pettänyt sata kertaa luottamukseni. Olen antanut anteeksi koska ei olla sen kummemmin sitoutuneita toisiimme. Joka tapauksessa, naimisiin en menisi. Paskaltahan se tuntuu. Kun teillä on siinä lapsi niin mielestäni ehdottomasti ero. Lapsi tarvitsee kahta vanhempaa enemmän tasapainoisen kodin.
Nim. Yh-äiti. Eronnut koska mies alkoi käyttää päihteitä. Ja oli sen arvosta! Muuttu elämä sata kertaa paremmaksi niin minulla kuin lapsilla. Päivääkään en ole katunut. Mies on eron jälkeen käyttänyt vielä enemmän päihteitä. Olen onnellinen ettei lasteni ole tarvinnut sitä nähdä.
Tuntuu vaan siltä, että tekisi mieli heittäytyä lattialle parkumaan. Että ei tää voi mennä näin. Nähtiin kesällä yhdessä vaiheessa tosi vähän ja lapsikin ikävöi isäänsä, mutta mun elämä oli paljon kevyempää, vaikka se aluksi sattuikin.
Mies lähti itse veljensä luo yöksi ja laitoin niin ruman viestin, että hävettää. Tekisi mieli vaan soittaa perään ja pyytää tulemaan kotiin, mutta en mä ansaitse ihmistä, joka ei ole rehellinen mulle. Ja aina rikkoo kaiken. Nytkin tuntuu, että sydän olisi revitty rinnasta. Meidän piti vanheta yhdessä, lähteä yhdessä lomalle ja miljoona muuta asiaa. Olla perhe. Meidän kuvia on seinällä... Samaan aikaan tekisi mieli paiskoa kaikki lattialle, ja käpertyä miehen kainaloon.
Oonkin nyt tosi tosi rikki.
Ap
No, näen että miehesi on riippuvainen....pelit, päihteet ja mitä lie. Niitä häpeää ja siksi salillee. Kai se on kaikki sitä samaa riippuvuutta ja sitä, että haluaisi, ette ei olisi riippuvainen, mutta ei mahda sille mitään.
Jotenkin en näe tuota tilannetta toivottomassa, mutta sellaisena, että miehesi pitäisi päästä,terapiaan käsittelemään mistä riippuvuus tulee...sisäkautta siitä irti pääsee. Ja häpeästä ja salailusta myös.
Marttyyriksi sinun Ei kannata heittäytyä. Siitä ei ole mitään hyötyä. Samoin syyllistäminen on turhaa. Tuo oma sellaista, minkä pystyy käsittelemään, jos on motivaatio ja apu. Näin uskon. Kuulostaa siltä, että teillä on suhteessanne kuitenkin se luottamus, että ei ole uskottomuutta. Nuo riippuvuudet on salakavalia, mutta be voi saada hallintaan oikealla ohjauksella.
Tsemppiä sinulle. Älö heitä kirvestä kaivoon, mutta ehkä sinun pitäisi ottaa raha-asiat haltuun. Tavallaan no aloittaa järjestelyt niin, että miehesi ei tarvitse olla nyt vielä vastuussa sellaisesta , mihin hän ei pysty. Kannattaa jakaa vahvuuksien mukaan asiat.
Ja sitten, kun asiat alkaa olla selvillä vesillä, niin sitten jakaa vastuuta. Tilinkäyttöoikeus. Sinulle ja siirrät rahaa miehelle sen verran kuin katsotte yhdessä järkevästi.
Noi jutut voi olla niitä lapsuuden käsittelemättömiä asioita. Oppia voi ja muuttua voi.
Luuletko oikeesti et meni veljelleen yöks?
Vierailija kirjoitti:
Luuletko oikeesti et meni veljelleen yöks?
No eipä sitä ole syytä epäillä.
Kiitos 6 rakentavasta viestistä.
Ap
Oiskohan mun ex? Ei kuule valehtelu jää pelkkiin raha-asioihin. Juokse ja lujaa!