Lue keskustelun säännöt.
Esikoiseni saa lapsen?!
22.10.2016 |
Kuulin pari tuntia sitten pojaltani, että hänestä tulee isä. Ei siinä muuten, mutta poika täytti vasta 19 ja ollut yhdessä tyttöystävänsä kanssa vasta neljä kuukautta. Kuulemma aikovat pitää lapsen. Samaan aikaan olen onnellinen poikani puolesta, mutta samalla kumminkin minua myös hieman arvelluuttaa, mitä tästä tulee.
Tulisiko minun vain olla onnellinen ja onko huoleni aiheeton?
Kommentit (19)
Minkä ikäinen lapsen äiti on? Minkälainen elämäntilanne hällä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuossa voi muuta kuin tukea parhaansa mukaan ja rukoilla polvillaan, että kaikki menee hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsen äiti on? Minkälainen elämäntilanne hällä on?
Muistaakseni 22-vuotias, kumminkin hiukan yli parikymppinen. Töissä ja asuu omillaan. Mielikuvani mukaan hanakka bilettäjä, mutta kumminkin vaikuttaa tunnolliselle ja mukavalle nuorelle naiselle.
Ap
Voit olla onnellinen ja toisaalta kantaa huoltakin. Sinä voit rakentaa ainutlaatuisen isoäitisuhteet lapseen ja olla siten hänelle tärkeä, tapahtuu hänen vanhemmilleen sitten mitä tahansa. Suurinta apua annat, kun autat käytännön asioissa. Ääneen huokailuista ei ole mitään apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voit olla onnellinen ja toisaalta kantaa huoltakin. Sinä voit rakentaa ainutlaatuisen isoäitisuhteet lapseen ja olla siten hänelle tärkeä, tapahtuu hänen vanhemmilleen sitten mitä tahansa. Suurinta apua annat, kun autat käytännön asioissa. Ääneen huokailuista ei ole mitään apua.
Nimenomaan.
Älä nyt ainakaan pojalle näytä mitään epäileviä fiiliksiä. Hienoa että poika kantaa vastuun eikä ole luikkimassa karkuun.
Tue, älä hössötä, kerro että olet valmis auttamaan miten vain pystyt. Itse ilahduin äitini vaateostoista vauvalle (koita ottaa selvää millaisista kuoseista tuleva äiti pitää). Itse en voi sietää marimekkoa tai muita isoja toistuvia kuvioita ja onneksi kukaan ei sellaisia meille ostanut. Tai voihan olla että haluavat hankkia vaatteet itse.
Kun vauva syntyy ilahduta perhettä ruokakassilla. Selvitä mistä pitävät ja mitä yleensä syövät. Vaippapaketin vienti silloin tällöin on iso apu taloudellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoiseni oli sinunkin esikoistasi nuorempi. Siihen kannattaa varautua, että te nuorten vanhemmat joudutte tukemaan paljon monella tavalla.
Mutta silti sanon omasta kokemuksesta, että tulette kaikki kokemaan huikean paljon onnea. Ihmiset ovat saaneet lapsia nuorina maailman sivu. Vaikka tilanne on nyt shokki, on oikeastaan ihanaa olla nuori mummi ja saada olla paljon mukana vauvan elämässä alusta asti.
Itse olen avoimesti puhunut nuorille myös siitä mikä huolettaa, mutta voittopuolisesti olen tukenut ja vauvan synnyttyä ihastellut ja kehunut niin vauvaa kuin tuoreita vanhempiakin.
Aina voi tietenkin valita huolehtimisen ja murehtimisen tien. Mutta miksi murehtia etukäteen ja mahdolliseti turhaan kaikkea sitä mikä voi mennä pieleen. Kaikki voivat paremmin, jos valitset iloisen, realistisen ja auttavan asenteen.
Elämä on oikeastaan ihanaa, välillä murehdin, mutta tosi paljon voin antaa ja saada rakkautta, samoin kuin kaikki osapuolet tässä yhtälössä. Enkä silti ole muuttunut pelkäksi mummoksi, vaikka vauva vanhempineen on aina mielessä ja usein tässä saman katon allakin. Tällä kokemuksella toivotan sinulle ja perheellesi lämpimästi onnea.
Asiat tuppaavat loppujen lopuksi menemään ihan riittävän hyvin. Paljon onnea tulevalle mummille! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli tuosta huolestumisesta ja ns. uhkakuvien maalaamisesta mieleen, että jos rupeat pojallesi puhumaan negatiiviseen sävyyn vauvasta ja siitä miten elämä muuttuu niin hän ehkä kokee kaiken paskana puheiden takia. Toki turha selitellä kuinka kaikki olisi vain lällyä ja ihanaa, koska eihän se sitä ole pelkästään.
Vauva/lapsi on rakas, välillä on niin raskasta että itkettää ja meinaa nukahtaa pystyyn (usein enemmän äitien ongelma), mutta se pieni antaa iloa niin suunnattomasti että kun pikkuinen illalla nukahtaa niin siinä unohtuu rankan päivän turhautumiset ja vastoinkäymiset kun pieni tuhisee tyytyväisenä.
Opeta poika käyttämään ehkäisyä niin näiltä tilanteilta vältytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kovasti vastauksistanne. Kun asiasta kuulin, olin kovin yllättynyt, eikä reaktioni mielestäni ollut negatiivinen. Hetki sen jälkeen tuli sellainen "mitäköhän tästä tulee"-fiilis, mutta nyt asioita hetken pohtineena olen ylpeä siitä että he löysivät ratkaisun ja poikani ottaa asiasta vastuun. Nyt koen asian lähinnä positiivisena.
Apua, minusta tulee mummo. Hih!
Ap
ole tukena äläkä osota huolta liian voimakkaasti ettei tule turhaa mielipahaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea. Ajattele että vuoden päästä saat pitää sylissä muutaman kuukauden ikäistä lapsenlasta. Voi sitä pientä ihanaa tuhisijaa jossa vielä vauvan tuoksu tallella. Sinuna varmaan olisin jo sännännyt katsomaan mitä poikasi vauva - ajan vaatteita on tallella ja mitä niistä voisi sitten antaa hänelle :)
Mulla on tunne, että jos mun 18 vuotias tyttöni tulisi raskaaksi, mä "karkaisin". En jaksaisi olla tukena. Mun elämässä on ollut paljon vaikeuksia. Välit esikoiseen ovat vaikeat. Minusta ei olisi mummoksi. Saisi selviytyä yksin. Tällä tienaan varmaan lukuisia alapeukkuja, mutta tiedostan oman jaksamiseni. Mulla on itsellä kotona vielä pieniä lapsia ja rankkaa monesta eri syystä.
Meillä kans paloi pohjaan kun tytär oli seukannut 4 kk. Itkin ilosta. Kysyin suoraan, että haluaako pitää lapsen. Halusi, ja se siitä. Nyt toinen lapsi täyttää kohta vuoden. Ovat naimisissa, isällä piisaa menoja. Jalkapalloa ja jääkiekkoa. Tiedä mikä on tulevaisuus:(
Mitäpä sitä etukäteen maalailemaan. Suhde kestää tai on kestämättä, sitä ei voi taata vaikka lapsi saisi alkunsa kymmenen avioliittovuoden jälkeen. Ole tukena ja luo läheinen suhde lapsenlapseesi. Onnea mummille!
Vierailija kirjoitti:
Onnea. Ajattele että vuoden päästä saat pitää sylissä muutaman kuukauden ikäistä lapsenlasta. Voi sitä pientä ihanaa tuhisijaa jossa vielä vauvan tuoksu tallella. Sinuna varmaan olisin jo sännännyt katsomaan mitä poikasi vauva - ajan vaatteita on tallella ja mitä niistä voisi sitten antaa hänelle :)
Ajattele sitä huutoa, paskanhajua ja korvatulehduskierrettä. Valvomista ja epätoivoa.
No, suhteen osalta voi käydä hyvin tai huonosti. Paljon riippuu siitä, millaisia ihmisiä ovat, kuten kaikissa suhteissa. Minä tiedän monia, jotka olleet nuoresta saakka yhdessä. Oma mieheni tuli isäksi 22-vuotiaana ja olemme edelleen yhdessä, nyt noin 35v. Hän on aina ollut vastuullinen ja hyvä isä.