Lue keskustelun säännöt.
Yrittäjämiesten puolisot, miten jaksatte?
16.10.2016 |
Yrittäjämieshän on melkein aina töissä, viikonloppuisinkin, ja monesti illalla pitää pistäytyä työhommissa. Kännykkään pitää vastata aina kun se soi, koska voi olla asiakas, ja yrittäjällä ei ole varaa menettää asiakkaita. Firma menee yleensä muun edelle, koska on pakko, toimeentulo on siitä kiinni. Ymmärrän tämän kaiken, ja arvostan miestäni, että hän hän uskaltaa olla yrittäjä, koska Suomessa se ei ole kovin helppoa. Mutta harmittaa kun hän ei ole koskaan kotona. Öisin toki, mutta ei se oikein riitä. Minulle jää kaikki kotihommat, koska satun olemaan enemmän kotona (olen normaalissa päivätyössä itse). Välillä menen auttelemaan firmalle, esim siivoamaan ja tekemään inventaariota jne, ja silloin tulee nähtyä miestä tietysti enemmän. Meillä ei ole vielä lapsia. Pelkään, että miten käy jos tulen raskaaksi, voiko mies pitää isyyslomaa, ehtiikö hän tutustumaan vauvaan jos ei ole kotona paljoa :( . Kertokaa yrittäjämiesten puolisot, miten jaksatte sitä että mies on koko ajan firmassaan kiinni?
Kommentit (76)
Erotkaa. Yrittäjän on parempi olla sinkku kuin vetää perässään huomiota kaipaavaa, syyllistävää ja takertuvaa painolastipuolisoa.
t. Yrittäjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa. Yrittäjän on parempi olla sinkku kuin vetää perässään huomiota kaipaavaa, syyllistävää ja takertuvaa painolastipuolisoa.
t. Yrittäjä
Jaa. Millä tavalla minä syyllistän ja takerrun? Ap.
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta tuttuni vaimo on yrittäjä, ja kun he saivat lapsen, tämä vaimo piti vain muutaman viikon äitiyslomaa ja palasi töihin, koska firma ei olisi pyörinyt ilman häntä ja olisi ollut liian kallista palkata sijainen pidemmäksi aikaa. Vauvan isä (tuttuni) piti sitten isyyslomaa ja sittemmin lapsen isovanhemmat ovat hoitaneet vauvaa kun isäkin palasi töihin.
Ensinnäkin on löydettävä tasapaino. Ei voi olla niin, että sinä joudut tekemään kaikki kotihommat (etenkään jos vielä käyt itse töissä/opiskelet tms) ja mies tekee vain töitä. Jos miehellä ei ole aikaa, hänellä on ilmeisesti sitten rahaa palkata siivooja tekemään oma osuutensa tai hän voi hoitaa pyykit pesulan kanssa.
Asiat sujuivat vielä suhteellisen helposti kun meillä ei ollut lapsia, minä joustin. Kun lapsia tuli, miehen ajankäytön epätasapaino korostui. En tekisi vapaaehtoisesti lapsia yrittäjämiehen kanssa. Vaadin häntä ottamaan aikaa enemmän lapsille, mutta se selkeästi veti miehen jaksamisen heikoille ja stressasi. Mutta ei se ole helppoa olla käytännössä täysi yksinhuoltaja mutta ilman sinkkuuden etuja...
Meille meinasi tulla ero ja yhteenpaluun ehdoksi asetin, että vähentää töitä - reilulla kädellä.
p.s. ei se ole sen helpompaa olla yrittäjä muuallakaan - se on aina p*rseestä.
Ihan hyvin nyt,kun lapset on jo isoja. Toisen naamakaan ei ole alkanut liki kolmenkymmenen vuoden aikana kyllästyttää,kun ei koko ajan nysvätä yhdessä. Pitää vaan keksiä itsellekin mielekästä tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittäjyys on elämäntapa ja samalla oma valinta. Yrityksen voi myydä tai lakkauttaa. Kannattamatonta yritystä ei ole kannattavaa pitää elävien joukosta tunnesyistä.
Jos puolison läsnäolo on sulle tärkeää lapsen kasvatuksessa niin ehkä kannattaisi keskustella asiasta perusteellisesti ennen lasten hankintaa. Olisihan ikävää, jos teillä on täysin eri käsitys prioriteeteista. Pikkulapsen arki ei ole helppoa, jos ei saa siihen apua tai ei ole varaa maksaa ulkopuolisesta avusta.
En usko, että sitä vapaata löytyy sen enempää sitten kun saatte lapsia. Päinvastoin, silloin täytyy tienata vielä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on yrittäjä ja kieltämättä työhommat menevät aina kaiken edelle. Toki hänen kunniakseen on sanottava, että lapsiin liittyvät sovitut jutut hoitaa kyllä (harrastuskyydit jne), ja aika kivasti sumplii töitään esim jos ehdotan lomamatkaa tms kivaa. Mutta perusarjessa kyllä työt vievät aika lailla kaiken ajan.
Mieheni on yrittäjä ja hänen työpäivät eivät ole usein superpitkiä. Kahdestaan ollaan, eikä meillä ole lapsia. Jos olisi, olisin varmaan heistä paljon vastuussa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä epäreiluin asia maailmassa on syyttää toista työnteosta.
Jos ei kelpaa, on tuolla kyllä työttömiä laiskureita jonoksi.
Tiesitkö, että jos jäät omasta työpaikastasi työttömäksi, voi olla ettet saa työttömyyskorvausta kun katsotaan että työllistyt puolison yritykseen ja jos olet päivänkään ollut siellä töissä sinäkin olet yrittäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä epäreiluin asia maailmassa on syyttää toista työnteosta.
Jos ei kelpaa, on tuolla kyllä työttömiä laiskureita jonoksi.
Suomen tukitasolla pärjää mainiosti, joten ahne täytyy olla, jos silti käy töissä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä epäreiluin asia maailmassa on syyttää toista työnteosta.
Jos ei kelpaa, on tuolla kyllä työttömiä laiskureita jonoksi.
Onko sinusta sitten reilua jättää lapset ja kaikki kotihommat toisen niskaan? Entä jos se toinenkin osapuoli haluaisi luoda uraa? Varsinkin, jos varaa olisi, niin pitäisi olla tarpeeksi selkärankaa ottaa sitä aikaa ja viettää sitä perheensä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei miehesi ala hoitamaan yritystään paremmin ettei elanto ole kiinni siitä että raataa hiki hatussa?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä epäreiluin asia maailmassa on syyttää toista työnteosta.
Jos ei kelpaa, on tuolla kyllä työttömiä laiskureita jonoksi.
No en minä kyllä millään muotoa syytä miestä työnteosta ja yrittäjähommista. Päinvastoin. Aloituksessanikin jo sanoin että arvostan häntä yrittäjyydestä. Mistä keksit että syytän häntä? Tulin tänne kysymään miten muiden yrittäjien puolisot jaksaa, onko jotain vinkkejä minulla. Ja mitä lapsiin tulee niin jos meillä olisi lapsi, niin kyllä haluaisin että lapsella olisi läheinen suhde isäänsä, en haluaisi että he olisivat jotenkin etäisiä. Ap.
No hui... Me olemme miehen kanssa molemmat yrittäjiä ja meillä on vieläpä kolme lasta. Puhelin on molemmilla päällä 24/7 ja siihen on vastattava. Järjestely- ja asennekysymyksiä. Pitäisköhän sun mennä vähän useammin miestäsi auttamaan, päivät voisi lyhentyä jo sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa. Yrittäjän on parempi olla sinkku kuin vetää perässään huomiota kaipaavaa, syyllistävää ja takertuvaa painolastipuolisoa.
t. Yrittäjä
Jaa. Millä tavalla minä syyllistän ja takerrun? Ap.
Sillä tavalla, että koet puolisosi työnteon ja kotoa poissa olemisen tuskastuttavaksi ja pelkäät jo etukäteen sitä, että lastenteko kärjistää tilannetta entisestään. Yrität ymmärtää, mutta vaikuttaa siltä, että vaikket ääneen mitään vielä sanoisikaan, tyytymättömyys väreilee kyllä ilmassa.
Jollei ole kysymys vauraasta yrittäjästä, joka pystyy työntämään töitään työntekijöidensä tehtäväksi, yrittäminen on ympärivuorokautinen mielen- ja olotila. Vankikin on vapaampi menemään ja olemaan kuin pienyrittäjä. Yrittäjien ja palkansaajien ei pitäisi koskaan pariutua keskenään, koska he elävät aivan eri maailmassa, vaikka sitten nukkuisivatkin samassa sängyssä.
Ylempänä neuvotaan, että jos yrittäjä ei kerran tee kotitöitä vaan on aina töissä, hänen pitää joko vähentää töitä tai palkata siivooja. Juuri noin ajattelevaa eli yrittäjyydestä tietämätöntä puolisoa yrittäjä ei totisesti tarvitse.
t. Yrittäjä
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö, että jos jäät omasta työpaikastasi työttömäksi, voi olla ettet saa työttömyyskorvausta kun katsotaan että työllistyt puolison yritykseen ja jos olet päivänkään ollut siellä töissä sinäkin olet yrittäjä.
Tiesin, ja se asia hermostuttaa minua. En nimittäin voi millään tapaa työllistyä hänen yritykseen, siellä ei ole mitään hommia mitä osaisin tehdä (joo tuota toimiston satunnaista siivoamista ei lasketa). Ap.
Vierailija kirjoitti:
No hui... Me olemme miehen kanssa molemmat yrittäjiä ja meillä on vieläpä kolme lasta. Puhelin on molemmilla päällä 24/7 ja siihen on vastattava. Järjestely- ja asennekysymyksiä. Pitäisköhän sun mennä vähän useammin miestäsi auttamaan, päivät voisi lyhentyä jo sillä.
Hyvä, ensimmäinen vinkki :) . Voin mennä useammin auttamaan häntä kyllä, menen aina jos hän pyytää ja tarjoan usein oma-aloitteisesti apuani myös. Mutta siellä vaan on aika vähän asioita mitä osaan tehdä (hommat vaatii sellaista ammattitaitoa ja koulutusta jota minulla ei ole eikä sitä edes parissa vuodessa hankita). Ap.
Karma. Ahneella on paskainen loppu.