Vauvan isä ei osallistu millään tavalla vauvan hoitoon. Jättäisittekö?
Ei osallistu arkeen mitenkään. On ilmoittanut ettei lähde esim. Kaupassa minua käyttämään. Ei siivoa. Ei hoida vauvaa. Nytkin olen flunssassa.. Ja hän tietää väsymykseni. Ei ole tarjonnut kertaakaan apuaan.
Kommentit (26)
En tekis vauvaa moisen vätyksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En tekis vauvaa moisen vätyksen kanssa.
MUTTA jos virhe on jo tapahtunut ja maito niin sanotusti lattialla, niin lähde nainen hyvä. Helpompaa yksin kuin huonon miehen kanssa, mies ei ansaitse sinua eikä vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapsen hankkiminen yhteinen päätös?
Ei ollut. Mutta jos välittää minusta ja näkee kärsimykseni, eikö peruskäytöstapoihinkin kuulu tarjota apua? Ei se nyt niinkään mene että minun kuuluu nyt sitten "kärsiä". Ja maksaa ja tehdä kaikki yksin. Sillä välin kun hän nauttii elämästään
Jos en olisi riittävän pitkään koeajanut ja ottanut selvää miehen taustoista, jne...niin varmaan opettelisin elämään asian kanssa.
Ekana tulee tosiaan mieleen, että mies ei ole lasta halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapsen hankkiminen yhteinen päätös?
Ei ollut. Mutta jos välittää minusta ja näkee kärsimykseni, eikö peruskäytöstapoihinkin kuulu tarjota apua? Ei se nyt niinkään mene että minun kuuluu nyt sitten "kärsiä". Ja maksaa ja tehdä kaikki yksin. Sillä välin kun hän nauttii elämästään
Kyllä se vaan nyt menee niin, että sinun tulee ottaa vastuu omista henkiölökohtaisista arvovalinnoistasi.
Kannattaa erota. Todennäköisesti sinun ja vauvan elintasokin nousisi siitä elareiden vuoksi.
No miksi sä olet siellä odottamassa apua, jos sitä ei kerran tule? JSSAP!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapsen hankkiminen yhteinen päätös?
Ei ollut. Mutta jos välittää minusta ja näkee kärsimykseni, eikö peruskäytöstapoihinkin kuulu tarjota apua? Ei se nyt niinkään mene että minun kuuluu nyt sitten "kärsiä". Ja maksaa ja tehdä kaikki yksin. Sillä välin kun hän nauttii elämästään
Kyllä se vaan nyt menee niin, että sinun tulee ottaa vastuu omista henkiölökohtaisista arvovalinnoistasi.
Mies jakaa vastuun sillä samaisella hetkellä, kun hän työntää peniksensä naisen vaginaan huolehtimatta ITSE sataprosenttisen varmasta ehkäisystä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa erota. Todennäköisesti sinun ja vauvan elintasokin nousisi siitä elareiden vuoksi.
Joista varmaan jokaisesta sentistä pitää tapella. Eikä kelakaan maksa ennen kun miehen nimi on paperissa ja siitäkin saattaa tulla pitkä ja kallis prosessi oikeudessa. Ei elareiden varaa ei kannata paljoa laskea, vaikka ne sieltä lopulta joskus tulee.
Tapaamista tulee sitten oma vääntönsä.
Onnea ap valitemastasi tiellä!
Sääli toisin lasta. Isättömiä lapsi ei saisi tehdä enää yhtään lisää.
No etköhän tiedä itsekin vastauksen kysymykseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapsen hankkiminen yhteinen päätös?
Ei ollut. Mutta jos välittää minusta ja näkee kärsimykseni, eikö peruskäytöstapoihinkin kuulu tarjota apua? Ei se nyt niinkään mene että minun kuuluu nyt sitten "kärsiä". Ja maksaa ja tehdä kaikki yksin. Sillä välin kun hän nauttii elämästään
Kyllä se vaan nyt menee niin, että sinun tulee ottaa vastuu omista henkiölökohtaisista arvovalinnoistasi.
Mies jakaa vastuun sillä samaisella hetkellä, kun hän työntää peniksensä naisen vaginaan huolehtimatta ITSE sataprosenttisen varmasta ehkäisystä.
Niinpä. Siinä ihanne maaimassa, jota ei ole. Ja kun sitä ei ole niin nainen joutuu tekemään toisenlaisia valintoja elämässään kuin mies. Äitiys on sen verran erityisominaisuus, että siihen kuuluu myös enemmän sitä vastuuta. Mieshän ei saanut äidin tavoin päättää lapsen elämästä tai kuolemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapsen hankkiminen yhteinen päätös?
Ei ollut. Mutta jos välittää minusta ja näkee kärsimykseni, eikö peruskäytöstapoihinkin kuulu tarjota apua? Ei se nyt niinkään mene että minun kuuluu nyt sitten "kärsiä". Ja maksaa ja tehdä kaikki yksin. Sillä välin kun hän nauttii elämästään
Kyllä se vaan nyt menee niin, että sinun tulee ottaa vastuu omista henkiölökohtaisista arvovalinnoistasi.
Mies jakaa vastuun sillä samaisella hetkellä, kun hän työntää peniksensä naisen vaginaan huolehtimatta ITSE sataprosenttisen varmasta ehkäisystä.
Valitettavasti miestä ei voi pakottaa mihinkään muuhun vastuuseen kuin elarit maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapsen hankkiminen yhteinen päätös?
Ei ollut. Mutta jos välittää minusta ja näkee kärsimykseni, eikö peruskäytöstapoihinkin kuulu tarjota apua? Ei se nyt niinkään mene että minun kuuluu nyt sitten "kärsiä". Ja maksaa ja tehdä kaikki yksin. Sillä välin kun hän nauttii elämästään
Kyllä se vaan nyt menee niin, että sinun tulee ottaa vastuu omista henkiölökohtaisista arvovalinnoistasi.
Mies jakaa vastuun sillä samaisella hetkellä, kun hän työntää peniksensä naisen vaginaan huolehtimatta ITSE sataprosenttisen varmasta ehkäisystä.
Valitettavasti miestä ei voi pakottaa mihinkään muuhun vastuuseen kuin elarit maksamaan.
Ei naistakaan voi. Ihan yhtä lailla on oikeus häipyä, ja jättää vaikka ne elaritkin maksamatta.
Oma on ongelmas jos olet lapsen hankkinut vaikka mies ei halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko lapsen hankkiminen yhteinen päätös?
Ei ollut. Mutta jos välittää minusta ja näkee kärsimykseni, eikö peruskäytöstapoihinkin kuulu tarjota apua? Ei se nyt niinkään mene että minun kuuluu nyt sitten "kärsiä". Ja maksaa ja tehdä kaikki yksin. Sillä välin kun hän nauttii elämästään
Jos ei ollut yhteinen päätös, niin miksi mies ei lähde?
Kuinkahan moni mies käyttää hyväkseen sitä "emmä lasta halunnu"-korttia, että säästyisi ikäviltä velvollisuuksilta. Luulen, että siinä vaiheessa kun lapsesta alkaa olla iloa, on vaikka mukava opettaa pelaamaan jalkapalloa, silloin mies suostuu vihdoin antamaan anteeksi ja suostuu ottamaan osaa lapsen kasvatukseen.
Miksi sä ap haluaisit tuollaisen "miehen"? Uuuh, se on varmaan tosi söpö ja kiva aina silloin tällöin. Tai sillä on hyvä palkka.
Jättäisin ja jätinkin. Mies halusi lapsen, mutta ei muistanut sanoa, että hän voi osallistua kun lapsi on useamman vuoden. Vauva-aika on hänestä äidin vastuulla ja kun oon äitiyslomalla ja hän töissä hänen ei tartte tehdä yhtään mitään kotona. Hänellä on entisestä suhteesta lapsi joka oli meidän lapsen syntyessä 6 ja asui pääasiallisesti meidän luona.
Oli oikeasti yllätys miten erilainen isä hän oli lapsilleen, naiivisti luotin, että hän rakastaisi toistakin lastaan, kun olin seurannut kolme vuotta miehen ja esikoisensa välejä ja nähnyt, että mies on aivan loistava isä. Jos olisin tiennyt en olis suostunut tekemään lasta. Toki nyt kun meidänkin lapsi on 4 ex on taas se vuoden isä ja tekee tyttärensä eteen mitä vain.
Oliko lapsen hankkiminen yhteinen päätös?