Miten joku ei pääse sisään yliopistoon, jos todella sinne haluaa?

No niissä aineissa, joihin pelkällä lukemisella pärjää, kyllä yleensä kunnon opiskelulla pääsee sisään. Monissa aineissa vaan se opiskelutekniikka ja vastaustekniikka vaan aika lailla erilaista kuin lukiossa on tottunut. OIkis on hyvä esimerkki tästä. Mä kyllä väitän, että läheskään kaikissa aineissa ei ulkoluku riitä, jotain pitää tajutakin.



Monet hakevat yhtä aikaa moneen eri paikkaan ja hajottavat sillä lailla keskittymistään. Mun ohje on se, että parempi on hakea yhteen, mutta keskittää kaikki energia sisään. Varasuunnitelmana sitten joku sellainen aine, jonne pääsee papruilla, avoin tai sitten vaikka au pairiksi.



Pääsykokeissa on myös yllättävän paljon niitäkin, jotka eivät ole tosissaan. Lähtevät heti kun voi, jättävät puolityhjiä vastauksia jne. (mä olin aikoinani pääsykoevalvojana). Vaikka jonnekin lukuainepaikkaan on vain esim. 10 % sisäänpääsyprosentti, niin todellinen sisäänpääsyprosentti on paljon suurempi jos lasketaan vain tosissaan hakijat.



Sellaiset aineet, joihin tarvitaan erityistä lahjakkuutta, ovat sitten asiat erikseen. Tarkoitan esim. taideaineita tai sellaisia aineita, joihin vaaditaan tiettyä soveltuvuutta.

-kauppakorkeaan

-psykaa lukemaan



T. KTM & DI

t. eräs, joka aikanaan lintsasi jopa sikakalliilta valmennuskurssilta ;-)

riitä. On aloja, joissa on soveltuvuus- tai psykologiset testit ja siinä ei paljon auta lukeminen.

Kyllä varmaankin lukemalla jokainen keskivertoälykäs sisään pääsekin, jos se on vaan ulkoluvusta kiinni.

Vierailija:

Itsekin pääsin, vaikka lukiotodituksen keskiarvo oli noin 7 kieppeillä. Ja tosiaan ala oli sellainen mihin on erittäin vaikea päästä. Mutta sinne halusin ja niin vaan pääsin kun luin kaiken ulkoa ja tajusin lukemani. Ja valmistuinkin vielä.

ja kuuluvat? Toisaalta, osa pääsee todistuksen perusteella. Mutta jos ajatellaan pääsykokeita niin eiköhän ihan oikeat pääse sisään. Vaikka piste-erot ovatkin pieniä. Jostakin nekin syntyy: siitä, että miten laajasti asiaa käsittelee ja sen hallitsee. Pelkkä ulkoluku ei auta välttämättä. Se on minusta ainoastaan katkeraa panettelua.

Olen kuitenkin opiskellut avoimessa yliopistossa ja saanut kiitettäviä numeroita esseeistäni. Ymmärrän siis laajoja kokonaisuuksia ja osaan soveltaa. No sain tutorilta neuvon lukea laudaturin ko. aineesta ja sitten voin pyrkiä erillisvalinnassa, joten toivottavasti sittenkin saan yliopistopaikan. Eli väitän noiden pääsykokeiden myös suosivan tietyn tyylisiä oppijoita.

Aina olen ollut koulussa hyvä, keskiarvo pitkälle yli 8. Joku vaan tökkäs. Tiedotusopin / viestinnän pääsykokeessa oli luovuustehtäviä, joissa en kai sitten pärjännyt... bilsassa taas olisi pitänyt osata ulkoa miljoona nippelitietoa, mikä ei taida olla mun juttu.



Olen sittemmin opiskellut avoimessa yliopistossa ja myös " tavallisessa" yliopistossa ihan muita aloja ja hyvin pärjännyt.

Se oli aivan epäinhimillinen! Myös lääkäreiden mielestä.

kun joissain aineissa tarvitsee lukemansa perusteella analysoida, päätellä, yhdistellä asioita...

sata kertaa vaikeampi kuin omani 2v sitten!

Itselleni kävi niin viime vuonna.

Kun reilu 200 yrittää sisälle, niin aika täydellisesti pitää vastata, että onnistuu.

vaan aika oleellisia kysymyksiä, joista osa mittaa esim. käsitteiden hallintaa. Ja jos alueen hallitsee hyvin, mielestäni juuri oikein-väärin-osuus on jopa melko helppo. Aineisto-osuudet ovat paljon haastavampia ja niissä usein pitää hallita sekä koealue ja osattava soveltaa sitä.

nimittäin usein ovet ovat avoinna

Niiden pääsykokeissa ei ole mitään tekemistä istumalihasten kanssa. Kirjallisia kokeita ei edes ole, suulliset pelkästään.