Lue keskustelun säännöt.
19v. ei suostu menemään yksin lääkäriin.
06.10.2016 |
Niin siinäpä se ongelma olikin. Tämä tuli itseasiassa mieleen yhdestä aiemmasta ketjusta, jossa kyseltiin, milloin lapsen pitäisi jo itse mennä. Oma lapseni täytti viikkositten 19 ja huomenna lääkäriaika, jonne kinuaa äitiä mukaan. Tiedostan, että eihän tämä aivan yleistä taida olla, mutta onko muilla ollut vastaavaa? Millä rohkaisitte nuorta? Omallani ongelma on ujous (ei tykkää kohdata yksin outoja ihmisiä) ja muutenkin taitaa lääkärissäkäyntiä jännittää. Toki hänen mukaansa menen jos hän haluaa, mutta pitäisi varmaan alkaa jo itsenäistyä tässäkin asiassa hieman.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lähtisi kädestä viemään aikuista ihmistä, jos ei ole mistään vakavammasta kyse. Toki jos menee kuulemaan jotain syöpäkokeen tuloksia tai vastaavaa, niin tuki voi olla ehkä tarpeen.
Käy kontrollissa pitkäaikaissairautensa takia, jonka tähden on lääkärissä käynyt lähes kuukausittain tai muutaman kk välein. Minä olen yksityisyrittäjä sellaisella alalla, että aina on ollut mahdollisuus mukaan mennä, niin olen sitten pyynnöstä mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia, että haluaa lääkäriin tukea mukaan oli minkä ikäinen vaan! Riippuu toki asiastakin, mutta itsellänikin on usein joku mukana jos olen kipeä. Ja onhan joillain ihan lääkärikammokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä lähtisi kädestä viemään aikuista ihmistä, jos ei ole mistään vakavammasta kyse. Toki jos menee kuulemaan jotain syöpäkokeen tuloksia tai vastaavaa, niin tuki voi olla ehkä tarpeen.
Käy kontrollissa pitkäaikaissairautensa takia, jonka tähden on lääkärissä käynyt lähes kuukausittain tai muutaman kk välein. Minä olen yksityisyrittäjä sellaisella alalla, että aina on ollut mahdollisuus mukaan mennä, niin olen sitten pyynnöstä mennyt.
Ap
Lapsi voi haluta, että äiti myös kuulee tilanteen suoraan ammattilaiselta. Lapsesi luottaa siis sinuun ja haluaa jakaa hetken kanssasi. Minkä vuoksi hän menee lääkäriin ?
Mitä vitun luusereita te kasvatatte? Ei halua yksin mennä lääkäriin? Menetkö hänen mukana töihin? Olit riparilla? Hohhoh. Yhteiskunnan elätiksi hän päätyy vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitaako itse kuitenkin ajanvaraukset ja lääkärille puhumisen? Jos hoitaa niin ei mun mielestä nyt niin haittaa jos sinut haluaa mukaan.
Mun lapsella on pitkäaikaissairaus ja siitä asti kun se on ollut 15, sen lääkärit on käyttäytyneet kuin vanhempia ei olisikaan.
Minua kuitenkin tarvitaan silti, sillä jos lapselle piikitetään kortisonia niveliin, hän ei teoriassa saa kävellä kuin hyvin lyhyitä matkoja, ja silloin tarvitaan tietenkin kuski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä riippuu vahvasti lääkäristä. Mun 22-v tytöllä oli skolioosikontrolli ja menin mukaan, koska täytyi keskustella leikkauksen mahdollisuudesta ja jos siihen päädytään niin mullakin on hyvä olla tieto, että missä mennään ja pystyykö tyttö asuun omillaan vai muuttaako hetkeksi takaisin kotiin yms. Muut lääkärit on hoitanut itse 15-vuotiaasta.
Kyllä aikuisen ihmisen pitää kyetä hoitamaan itsensä itsenäisesti. Soittamaan ja varaamaan ajan ja menemään sinne. Liian ujo tai riippuvainen ei voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herranen aika! MInä en ollut paljonkaan toisella kymmenellä, kun aloin hoidella lääkärikäynnit ihan omin nokin. Ei olisi tullut pieneen mieleenkään, että äiti olisi tullut mukaan. Mitä se siellä olisi tehnyt ja mitä sille minun asiani olisivat kuuluneet, kun ei hengenlähdöstä ollut kyse. 12-vuotiaasta asti kävin jo kaupungissa silmälääkärissäkin ihan itse. Ainoastaan kerran sen jälkeen äiti oli mukana, kun keskusteltiin ja päätettiin leikkauksesta. Johan meillä olisi nauraneet naurismaan aidatkin, jos isoa kakaraa olisi pitänyt mamman olla viemässä ja kädestä pitämässä.
Hyi miten inhottavia kommentteja ^
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän, että jossain tilanteessa aikuinenkin voi haluta jonkun henkiseksi tueksi. Vakavissa tilanteissa (todettu juuri syöpä tms.) saatetaan jopa kehoittaa ottamaan omainen mukaan. Vaikka ei olisi ihan niin vakavasta asiasta kyse, niin ihan ok mennä mukaan, jos toinen niin haluaa.
Jos ap:sta tuntuu, että tuo 19-vuotias ei uskaltaisi/pystyisi mitään asiaa hoitamaan yksin, tyyliin vaikka hakemaan flunssan takia sairaslomalappua työpaikalle yksin, teillä on ongelma. Jotenkin pitäisi silloin yrittää rohkaista muorta itsenäistymään. Ikuisesti ei ole äiti kädestä pitäen viemässä joka paikkaan.
Onhan se vähän epätavallista, mutta toisaalta mahtava juttu, että luottaa sinuun noin paljon. Jos kuitenkin pystyy hoitamaan itsenäisesti ajanvarauksen, keskustelemaan lääkärin kanssa kysymyksistään, sairauden omahoidon jne., niin ei se paikan päällä tukena oleminen nyt mitenkään huolestuttava juttu ole.
Joillekin tulee sairaalaympäristössä jonkinlainen pelkotila päälle aikuisenakin, eikä se nyt niin harvinaista ole. Varsinkin, jos on pitkäaikaisen sairauden takia jatkuvasti hoitokäynneillä, niin onhan se omasta terveydestä noin nuorena huolissaan oleminen henkisesti raskasta, ja se kärjistyy aina siellä hoitopaikassa, koska siellä on todennäköisesti aina kuullut ne huonot uutiset omasta terveydestä ja mahdollisesti käynyt läpi ikäviäkin tutkimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi mitä? Olen 19-vuotias ja en todellakaan tiennyt että ikäisteni joukossa on noinkin epäitsenäistyneitä. Mieti sitä, että jotkut ovat muuttaneet kotoa 15-vuotiaina? Varanneet lääkärin ja menneet sinne, ilman että vanhemmat edes tietävät? Onko joku oikeasti mennyt kasvatuksessa vikaan? En väitä, että minut oltaisiin kasvatettu hyvin, mutta järkytyin kyllä hieman viestistäsi.
Juu lapseni kyllä hyvin reippaasti osaa sitten lääkärin kanssa kyllä itse keskustella ja varaa itse ajat yms, mutta kahden kesken lääkärin kanssa oleminen vain ei tunnu onnistuvan. On kyllä sanonut siihen suuntaan, että pelkää, että ei ymmärrä mitä sanotaan tai muuta vastaavaa.
Ai kauhea. Muistan kun olin 12-v, ja sisko 18-v vei minut lääkäriin, kun sillä oli ajokortti ja äidillä ei.
Olisi varmaan lasun paikka tänä päivänä?
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi mitä? Olen 19-vuotias ja en todellakaan tiennyt että ikäisteni joukossa on noinkin epäitsenäistyneitä. Mieti sitä, että jotkut ovat muuttaneet kotoa 15-vuotiaina? Varanneet lääkärin ja menneet sinne, ilman että vanhemmat edes tietävät? Onko joku oikeasti mennyt kasvatuksessa vikaan? En väitä, että minut oltaisiin kasvatettu hyvin, mutta järkytyin kyllä hieman viestistäsi.
No täällähän vasta kypsä teini onkin liikenteessä :D
Itsellä niin paha lääkärikammo johtuen traumaattisista hyvin kivuliaista hoitokokemuksista pikkulapsena, etten kykene menemään yksin lääkäriin lainkaan. Saan paniikkikohtauksen ja asioimisesta ei tule yhtikäs mitään. Menen aina puolisoni kanssa, tarvitsen jonkun turvakseni, että pysyn järjissäni. N25
Vierailija kirjoitti:
Juu lapseni kyllä hyvin reippaasti osaa sitten lääkärin kanssa kyllä itse keskustella ja varaa itse ajat yms, mutta kahden kesken lääkärin kanssa oleminen vain ei tunnu onnistuvan. On kyllä sanonut siihen suuntaan, että pelkää, että ei ymmärrä mitä sanotaan tai muuta vastaavaa.
Ja tähän nyt vielä lisäyksenä, että muuten on ihan tavallinen itsenäinen nuori, että ongelma on juurikin vain tämä lääkäriasia. Ei ole tarvinnut pankkiin tai töihin mukaan mennä.
En kyllä lähtisi kädestä viemään aikuista ihmistä, jos ei ole mistään vakavammasta kyse. Toki jos menee kuulemaan jotain syöpäkokeen tuloksia tai vastaavaa, niin tuki voi olla ehkä tarpeen.