Yksi äitien ärsyttävimmistä tavoista

Käytän. Ja monesti lapsi kyllä kysyykin esim. miksi tuo etuili meitä, miksi tuo polttaa tupakkaa tuossa, miksi tuo puhuu rumia jne.

Vierailija kirjoitti:

Käytän. Ja monesti lapsi kyllä kysyykin esim. miksi tuo etuili meitä, miksi tuo polttaa tupakkaa tuossa, miksi tuo puhuu rumia jne.

Meilläkin lapsi kyselee, mutta en kyllä ala tuolle passiivisagressiiviselle linjalle. Myöhemmin voin selittää lapselle ihan asiallisesti esim. toisten ihmisten huomioonottamisesta ja että kaikki ei sitä hallitse. Myöskin sen, että ei muiden ihmisten tekemisistä kannata aina niin välittää, mutta itse voisi koittaa toimia aina toisella tavalla.

Miksi? Eikö tuo nyt ole aika raukkamaista, jos tarkoituksella kieut niin että muutkin kun lapsesi kuulee? Antaako se lapsellesi oikean toimintamallin?

Minustakin tuo on ihan sairaan ärsyttävää. t.äiti

Musta on vähän typerää verrata omasta päästä keksittyä lausahdusta kuten toi "isi käy leikkimässä lääkärileikkejä" kun ei millään tavalla voi tietää onko moisella väittämällä mitään perää. Sen sijaan tuo tilanteeseen liittyvä kommentti saattaa hyvinkin toimia selityksenä lapselle ko. tilanteessa. Lisäksi minusta on ihan järkevää selittää lapselle että jokin yhdessä nähty toiminta on oikein/väärin. Toimii noin niinkuin opetustilanteena ilman että täytyy kaikesta törppöilystä muistaa erikseen keittiön pöydän ääressä messuta. Ärsyttää se voi hyvinkin. Mutta on kätevää silloin kun aiheessa on pointtia. :)

Isät nyt vaan liikkuu niin vähän lasten kanssa versus äidit, joten tietty äiti ja lapsi näky on yleisempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän. Ja monesti lapsi kyllä kysyykin esim. miksi tuo etuili meitä, miksi tuo polttaa tupakkaa tuossa, miksi tuo puhuu rumia jne.

Meilläkin lapsi kyselee, mutta en kyllä ala tuolle passiivisagressiiviselle linjalle. Myöhemmin voin selittää lapselle ihan asiallisesti esim. toisten ihmisten huomioonottamisesta ja että kaikki ei sitä hallitse. Myöskin sen, että ei muiden ihmisten tekemisistä kannata aina niin välittää, mutta itse voisi koittaa toimia aina toisella tavalla.

"joo se setä/täti etuili meitä/puhalsi röökinsavut sun naamalle, mutta äiti ei viitsinyt ruveta siinä mitään sanoo koska...?"

Itse opetan lapsen siihen, että siihen saa puuttua jos joku käyttäytyy idioottimaisesti.

Mua vituttaa niin suunnattomasti jengi joka kelaa vaan itseensä (röökaajat, ohittelijat, tunkijat) että ainoo tapa välttää aktiivisaggressiivinen väkivalta on toimia noin.

Ymmärrän ap mitä tarkoitat, ärsyttävää, mutta huono esimerkki, koska eihän siinä katoksen alla saisi tupakoida :D

Mun lapsi (6v) on jo niin iso että osaa kyllä ihmetellä aikuisten huonoa käytöstä. Mä sitten sanon. En kuitenkaan uskalla enää sanoa kenellekään suoraan asioista (jalkakäytävällä pyöräily, metroon tunkeminen, pysäkillä röökaaminen, ohittelu jne, näitähän näkee päivittäin) koska vaikka kuinka nätisti sanoisi, joku vetää hirveet raivarit. Kokemusta on. En halua enää saada nyrkistä lapseni edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän. Ja monesti lapsi kyllä kysyykin esim. miksi tuo etuili meitä, miksi tuo polttaa tupakkaa tuossa, miksi tuo puhuu rumia jne.

Meilläkin lapsi kyselee, mutta en kyllä ala tuolle passiivisagressiiviselle linjalle. Myöhemmin voin selittää lapselle ihan asiallisesti esim. toisten ihmisten huomioonottamisesta ja että kaikki ei sitä hallitse. Myöskin sen, että ei muiden ihmisten tekemisistä kannata aina niin välittää, mutta itse voisi koittaa toimia aina toisella tavalla.

"joo se setä/täti etuili meitä/puhalsi röökinsavut sun naamalle, mutta äiti ei viitsinyt ruveta siinä mitään sanoo koska...?"

Itse opetan lapsen siihen, että siihen saa puuttua jos joku käyttäytyy idioottimaisesti.

Mutta varmastikin tarkoitat tuolla puuttumisella juuri sitä, että kohdennat sanat suoraan itse tekijälle, " Nyt teit väärin", etkä raukkamaisesti muka lapsellesi jolloin tekijä ei voi itse reagoida väittämääsi. Eikö?

Jos et, tulee mieleen että antavatko nämä äidit myös miehilleen kotona "palautetta" samalla raukkamaisella tavalla, alistaen lapsensa koston välineeksi. "Isille ei tarvitse nyt antaa karkkia, isille on kasvanut vähän mahaa." Lapsenne oppii tosi terveen palautteenannon mallin, huh huh!

Vierailija kirjoitti:

Musta on vähän typerää verrata omasta päästä keksittyä lausahdusta kuten toi "isi käy leikkimässä lääkärileikkejä" kun ei millään tavalla voi tietää onko moisella väittämällä mitään perää. Sen sijaan tuo tilanteeseen liittyvä kommentti saattaa hyvinkin toimia selityksenä lapselle ko. tilanteessa. Lisäksi minusta on ihan järkevää selittää lapselle että jokin yhdessä nähty toiminta on oikein/väärin. Toimii noin niinkuin opetustilanteena ilman että täytyy kaikesta törppöilystä muistaa erikseen keittiön pöydän ääressä messuta. Ärsyttää se voi hyvinkin. Mutta on kätevää silloin kun aiheessa on pointtia. :)

Tämä.

Tuo on todellakin ärsyttävää. Olen äitien lisäksi kuullut lastenlastensa kanssa liikkeellä olleen mummon harrastaneen tuota pari kertaa. Varsinkin se sattuu korvaan, jos olen itse antanut luvan omille lapsilleni tehdä jotain (tyyliin ostetaan ruokaostoksilla karkkipussi) ja sitten toinen äiti ihan meidän vieressä sanoo kovaan ääneen jotain "Me ei osteta karkkia, Tauno, kun se on niin huono hampaille! Ne lapset jotka syövät karkkia, saavat hampaansa täyteen reikiä" Mulkaisin sitä äitiä, mutta hän vältteli katsekontaktia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän. Ja monesti lapsi kyllä kysyykin esim. miksi tuo etuili meitä, miksi tuo polttaa tupakkaa tuossa, miksi tuo puhuu rumia jne.

Meilläkin lapsi kyselee, mutta en kyllä ala tuolle passiivisagressiiviselle linjalle. Myöhemmin voin selittää lapselle ihan asiallisesti esim. toisten ihmisten huomioonottamisesta ja että kaikki ei sitä hallitse. Myöskin sen, että ei muiden ihmisten tekemisistä kannata aina niin välittää, mutta itse voisi koittaa toimia aina toisella tavalla.

"joo se setä/täti etuili meitä/puhalsi röökinsavut sun naamalle, mutta äiti ei viitsinyt ruveta siinä mitään sanoo koska...?"

Itse opetan lapsen siihen, että siihen saa puuttua jos joku käyttäytyy idioottimaisesti.

Mutta varmastikin tarkoitat tuolla puuttumisella juuri sitä, että kohdennat sanat suoraan itse tekijälle, " Nyt teit väärin", etkä raukkamaisesti muka lapsellesi jolloin tekijä ei voi itse reagoida väittämääsi. Eikö?

Jos et, tulee mieleen että antavatko nämä äidit myös miehilleen kotona "palautetta" samalla raukkamaisella tavalla, alistaen lapsensa koston välineeksi. "Isille ei tarvitse nyt antaa karkkia, isille on kasvanut vähän mahaa." Lapsenne oppii tosi terveen palautteenannon mallin, huh huh!

Näitä ei voi verrata, koska omalle miehelleni uskallan puhua jos koen tarvetta antaa "palautetta", mutta en ventovieraalle joka on mulkku. Eikä se varmaan ole edes minun tehtäväni ohjeistaa aikuisia ihmisiä? Mieluummin huolehdin siitä että lapseni huomas että äidinkin mielestä x:n käytös oli törppöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän. Ja monesti lapsi kyllä kysyykin esim. miksi tuo etuili meitä, miksi tuo polttaa tupakkaa tuossa, miksi tuo puhuu rumia jne.

Meilläkin lapsi kyselee, mutta en kyllä ala tuolle passiivisagressiiviselle linjalle. Myöhemmin voin selittää lapselle ihan asiallisesti esim. toisten ihmisten huomioonottamisesta ja että kaikki ei sitä hallitse. Myöskin sen, että ei muiden ihmisten tekemisistä kannata aina niin välittää, mutta itse voisi koittaa toimia aina toisella tavalla.

"joo se setä/täti etuili meitä/puhalsi röökinsavut sun naamalle, mutta äiti ei viitsinyt ruveta siinä mitään sanoo koska...?"

Itse opetan lapsen siihen, että siihen saa puuttua jos joku käyttäytyy idioottimaisesti.

Mutta varmastikin tarkoitat tuolla puuttumisella juuri sitä, että kohdennat sanat suoraan itse tekijälle, " Nyt teit väärin", etkä raukkamaisesti muka lapsellesi jolloin tekijä ei voi itse reagoida väittämääsi. Eikö?

Jos et, tulee mieleen että antavatko nämä äidit myös miehilleen kotona "palautetta" samalla raukkamaisella tavalla, alistaen lapsensa koston välineeksi. "Isille ei tarvitse nyt antaa karkkia, isille on kasvanut vähän mahaa." Lapsenne oppii tosi terveen palautteenannon mallin, huh huh!

Näitä ei voi verrata, koska omalle miehelleni uskallan puhua jos koen tarvetta antaa "palautetta", mutta en ventovieraalle joka on mulkku. Eikä se varmaan ole edes minun tehtäväni ohjeistaa aikuisia ihmisiä? Mieluummin huolehdin siitä että lapseni huomas että äidinkin mielestä x:n käytös oli törppöä.

Jeps, mutta jos tavoite on pelkästään kasvatuksellinen, viesti menee perille lapselle myös hiljaisella, ainoastaan lapselle suunnatulla puheella. Yleensä näissä tapauksissa muka lapselle suunnattu puhe kieutaan Ukrainan karjakon äänellä niin että "väärintekijä" varmasti kuulee. Tässä tapauksessa sinä, äiti olet se mulkvisti ja annat lapsellesi myös viestin että kyseinen mulkvistelu on OK. Ei ole.

Ihan kuin jollekin väärässä paikassa käryttäjälle voisi antaa suoraa palautetta. :D Kaikki tietävät, että tupakka-aiheisissa ketjuissa on hurjempi meno kuin maahanmuuttoketjuissa, päihteilijät ovat sellaisia riippuvuuksiensa kanssa. Ja sitten vielä äidin pitäisi säästää selitys kotiin, jolloin tilanne on jo ohi, ettei päihderiippuvaiselle tule paha mieli. Voiko mikään olla parempi maalitaulu, kuin äidit? Niissähän on kaikki maailman viat. Mene ap valittamaan välillä, kuinka kärttyiset mummot kommentoivat ääneen ilkeästi ohikulkijoita toisilleen. Ai etkö? Niin arvelinkin.

Njaa, en kyllä käytä tuota tietoisesti "passiivisaggressiivisen raivoni kanavana", sen sijaan saatan kyllä joskus selittää omaa toimintaani muille lapsen kautta, esim. puistossa huomasin ähiseväni ja puhisevani ja piteleväni kylkeä niin että se muille varmaan näytti siltä että olen hengästynyt henkihieveriin normaaleissa leikeissä, vaikka oikeasti ähinän aiheutti kylkivälilihasten revähtymä jota tässä parantelen, saatoin muisuttaa lasta äidin kipeästä kyljestä niin että vieressä hyppivä sporttimammakin kuuli. Joo, noloa.

Mutta niin, alkuperäiseen kysymykseen. Yritän välttää sellaisia piikiltä kuulostavia kommenttejä (ylipäätään kuten yllä olevasta esimerkistä huomasitte ajattelen liikaa ettei vaan muut ajattele musta mitään ikävää), mutta en myöskään valehtele tai jättää vastaamatta lapselle. Jos lapsi kajauttaa että "miksei tuolla ole pyöräilykypärää, eiks sen tartte käyttää" niin saatan vastata että en tiedä miksi ei ole ja minusta jokaisen olisi fiksua käyttää, mutta aikuinen päättää itse ja on arvioinut ehkä asian toisin - jonkun mielestä sekin voi kuulostaa piikiltä. Tai jos joku ryysii ohi ja lapsi ihmettelee sitä ääneen, niin en suhise lasta hiljaiseksi vaan vastaan että hänellä varmaan on johonkin tosi kova kiire tai hän ei huomannut meitä. Tai jos joku puhuu rumia, niin saatan sanoa että ehkä se tuntui sillä hetkellä kamalan tarpeelliselta tai ehkä se ei hänen mielestään ollut rumia, mistä siitäkin joku voi halutessaan lukea rivien välistä ettei se ole yleisesti hyväksyttävää käytöstä, vaikka tarkoitukseni ei ole arvostella vaan vastata lapsen kysymykseen.

Ainoa kohderyhmä jolle viestin passiivisaggressiivisesti lasten kautta on koiranomistajat. Olen tullut mm. huoritelluksi kun olen taajama-alueella ihan asiallisesti pyytänyt että omistaja pitäisi koiransa kiinni sen aikaa kun lasten kanssa ohitetaan. Joten kyllä, jos vapaana tai turhan pitkässä hihnassa oleva koira lähestyy niin kailotan kyllä omille lapsilleni toimintaohjeet niin kuuluvasti että koiranomistajallekin selviää etten toivo lasten ja koiran välille kontaktia (esikoinen joskus huokaileekin että hän kyllä TIETÄÄ että pitää pysyä reunassa, miksi muistutan, ja olen selittänyt että silloin koiranomistajakin tietää että halutaan ohittaa moikkailematta). Lapsen kautta viestien koiraomistajan aggression kohteeksi joutuminen on kokemusteni mukaan vähemmän todennäköistä kuin asiallisen suoran pyynnön/palautteen kanssa.

Hahaa. . onneksi meidän kotikieli on toinen, niin ollaan vältytty kaiken maailman mielenpahoittajista ja kyyläjistä. Voidaan rauhassa höpötellä ja harvemmin kukaan ymmärrä mitään. On tämä Suomi ihmeellinen maa, kun äidit tekevät kaiken väärin ja lapset ovat vain häiriöksi. Monen vuoden kokemus taustalla..

Tarkoitus on opetta lapset kettuilemaan. Tuohan on suoraan tyttöjoukon käyttäytymismalli toisiaan kohtaan. Pitaahan lapsen siihen oppia ennen kun tulee ikään milloin taitoa tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Hahaa. . onneksi meidän kotikieli on toinen, niin ollaan vältytty kaiken maailman mielenpahoittajista ja kyyläjistä. Voidaan rauhassa höpötellä ja harvemmin kukaan ymmärrä mitään. On tämä Suomi ihmeellinen maa, kun äidit tekevät kaiken väärin ja lapset ovat vain häiriöksi. Monen vuoden kokemus taustalla..

Juu, ymmärsit väärin. On ihan ok ja söpöä kun äidit höpöttelevät lapsilleen. Sen sijaan on tökeröä hyödyntää lastaan kanssaihmisille piikittelyn välikappaleena.