Sosiaalinen fobia ja siivoustyö

Sosiaalisten tilanteiden pelko? Miten ilmenee sinulla? Onko sulla jokin hoitosuunnitelma asian tiimoilta?

Vaikea kuvitella, että pelko työtä estäisi, jos sinne muuten haluat. Pelon ja ahdistuksen tunteitakin voi oppia hallitsemaan.

Jännittää, hikoiluttaa, punastuttaa ja on kaikin puolin nolo olo. Voi mennä paniikiksi asti. Masennusta hoidetaan nyt. Luulen että masennuskin häipyy jos pääsen opiskelemaan. Tietenkin ahdistus pitää pysyä pienenä tai opinnoista ei tule mitään.

Ei se masennuskaan kerralla koskaan kaikkoa, pienillä askelilla taas kiinni elämän imuun. Tulee kenties sen myötä, kun taas tunnet hallitsevasi omaa elämääsi. :)

Tärkeää minusta tässä on erottaa normaali ujous ja sitä suuremmat ongelmat. Punastelu, hikoilu, kohonneen pulssin tunteminen jne. ovat vielä tiettyyn rajaan asti ihan normaalejakin reaktioita, joita ei tarvitse pelästyä, eivätkä edes näy ulospäin niin paljon kuin itse tilanteessa luulisi. Onko sinulla siis sosiaalisissa tilanteissa kontrollin menettämisen pelkoa tai varsinaisia paniikkikohtauksia? Näihin saa ammattilaisilta hyviä ohjeita, joilla voit oppia ennakoimaan fyysisiä tuntemuksiasi ennen kohtauksen tuloa ja rauhoittamaan itsesi. Kyse on kuitenkin vain ajatuksistasi, joita sinä itse ohjaat.

Kaikki meistä eivät koskaan tule olemaan sosiaalisissa tilanteissa kuin kalat vedessä, eikä tarvitsekaan. Ehkä sinulla kuitenkin on jokin keino, jolla voit helpottaa oloasi muiden kanssa ollessa. Esim. yhteen asiaan/henkilöön kerralla keskittyminen (tämä toimii ainakin itselläni stessin keskellä). Työminän takaa on usein myös helpompi kohdata toisia kuin ns. omana itsenään.

Jos sinulla on tapaamisia mielenterveyspolilla, kannattaa puhua näistäkin huolista vastaanotolla. Ehkä olet puhunutkin.. :)

- 1

Mitä olet tehnyt tähän saakka ja miten olet pärjännyt? Miten pärjäisit koulussa? Työtähän ei opi teoriassa, vaan käytäntö on pakko olla mukana ja silloin pitää osata olla ihmisten kanssa. On hienoa, että mietit erilaisia vaihtoehtoja, mutta en tiedä olisiko tuo työ sinun juttusi kuitenkaan. Aika vähissä ovat vaihtoehdot mitä pystyisit tekemään ja opiskelemaan..

Vierailija kirjoitti:

Jännittää, hikoiluttaa, punastuttaa ja on kaikin puolin nolo olo. Voi mennä paniikiksi asti. Masennusta hoidetaan nyt. Luulen että masennuskin häipyy jos pääsen opiskelemaan. Tietenkin ahdistus pitää pysyä pienenä tai opinnoista ei tule mitään.

Kuinka vanha olet?

Vierailija kirjoitti:

No mitä helvettiä sä edes tuollaista kyselet, jos kerran jännittää jo pelkkä ajatus siivoomisesta...

Ammatti hankitaan ja töitä tehdään, jotta olisi rahaa vuokraan ja ruokaan. Sinulle ilmeisen vieras ajatus?

Aloittajalle: Kaikkeen tottuu, varsinkin mikä toistuu päivästä toiseen samanlaisena.

Minäkin olen miettinyt laitoshuoltajaksi kouluttautumista, työtä saisi tehdä yksin. Satunnaiset ihmiskontaktit eivät haittaa niin paljon verrattuna ryhmätyöhön (koulussa) tai asiakaspalvelutyöhön (joku tulee vaikka kysymään neuvoa) jossa minulta odotetaan asiantuntemusta. Menisin kokonaan lukkoon. Muutenkin olen syrjäänvetäytyvä, hiljainen ja ahdistunut,  sellainen epärento keskustelu toisi sen lisäksi hirveästi suorituspaineita.

N20