Muistatteko mikä oli Helsingissä työttömyysprosentti vuonna 1988?

Automatiikka on korvannut osan ja osa työpaikoista on siirretty halvemman tuotannon maihin. Nykyään yrityksen ainoa vastuu on tulosvastuu ja se näkyy.

Hallituksen vastuu nykyään?

Vielä 80-luvulla länsimaissa oli tämän ajan mittapuilla älyttömän isoja tehtaita joihon suunnilleen käveltiin sisälle töihin.

Vierailija kirjoitti:

Minä luulen muistavani. Olen sen lukenut jossain. Ja se prosentti oli jotain 1,89 tms.

Ainoat jotka oli työttöminä, olivat niin sairaita tai hoitamattomia juoppoja ettei niille kertakaikkiaan ollut töitä.

Miten on mahollista, että KAIKKI muut oli töissä? Mitä silloin oli muka niin erilaista? Ja miksi tekninen kehittyminen on saanut aikaan vaan tyttömyyden kasvua?

Ja miksi helvetissä, ihan todella, sitä työttömyyttä ei saada laskettua yhtään, siis miksi se ei ole vuoden kuluttua esim. 8,8?

Vastatkaa nyt viisaammat, ihan vaan kliinisesti vastaamalla. Ei mitään propagandaa tai käännytystä kiitos.

Helsingistä on tullut monikultuurinen painajainen

Hallitus ei edes yritä lisätä työpaikkoja.

Hallituksen tavoite on lannistaa työttömiä ja vähentää tukia. Hallitus kavereineen omistavat firmoja, joihin haluavat työntekijöitä työkkärin kautta työkokeiluun tai kuntouttavaa. Eli itselleen työvoimaa, jonka (orja)palkan maksaa valtio. 

Vai voiko joku väittää, että hallitus olisi tehnyt mitään työttömyyden vähentämiseksi? Työttömiltä vähennetään tukia ja pakotetaan hakemaan vääriin työpaikkoihin karenssin uhalla, mutta nämä eivät lisää millään tavalla työpaikkojen määrää. 

Kesäkuussa 680 000 suomalaista oli ilmoittautunut työttömäksi. Kuitenkin vain reilu 300 000 lasketaan työttömiksi, koska kuntouttavassa jne käyviä ei lasketa mukaan. Näin tilastot pysyvät siistimpinä, vaikka ihan samalla tavalla ne työkkärin kurssilaisetkin ovat työttömiä ja elävät tuilla.

Toimistotyöt ovat vähentyneet tietotekniikan ansiosta ja tehdastuotanto siirtynyt halvempiin maihin. Kaupoissakin työ vähenee koska ostetaan nettikaupoista.

Kesällä 1990 päästiin ystävättären kanssa yläasteelta, ja haluttiin muuttaa Helsinkiin, haettiin sinne kouluun, ja tietysti kesätöihin että pääsisi äkkiä muuttamaan. Mentiin omassa kaupungissa työkkäriin, ja kysyttiin että olisko Helsingissä kesätöitä. No se virkailija sanoi että minkälaista, no me sanottiin että jotain mitä voi tehdä ilman koulutusta, kauppaan, siivoamaan, jne. No täti tulosti järkyttävän pitkän listan, sivutolkulla työpaikkoja, niistä valittiin joku hyvältä vaikuttava, mutta perillä eteläsuomessa kun mentiin sukulaisten luo, ne sanoi että HK:lla on hyvä palkka, että sinnekin pääsee kun vaan menee, makkaroita pakkaamaan, ja sinne sitten mentiin, vuorotyötä oli, ja se oli raskasta, mutta palkka oli kyllä hyvä.

Kaksi vuotta myöhemmin kun lama iski, ei ollut enää mitään töitä, ei yhtään mitään. Niin se vaan meni, koskaan ei tulla pääsemään takaisin vanhoihin hyviin aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Toimistotyöt ovat vähentyneet tietotekniikan ansiosta ja tehdastuotanto siirtynyt halvempiin maihin. Kaupoissakin työ vähenee koska ostetaan nettikaupoista.

Lisäksi ruokakaupoissa on itsepalvelukassat. 4-6 ihmistä maksaa samaan aikaan ostoksiaan ja yksi työntekijä vieressä vahtii, sen sijaan että vierekkäisillä kassoilla istuisi 4-6 myyjää. 

Vierailija kirjoitti:

Hallitus ei edes yritä lisätä työpaikkoja.

Hallituksen tavoite on lannistaa työttömiä ja vähentää tukia. Hallitus kavereineen omistavat firmoja, joihin haluavat työntekijöitä työkkärin kautta työkokeiluun tai kuntouttavaa. Eli itselleen työvoimaa, jonka (orja)palkan maksaa valtio. 

Vai voiko joku väittää, että hallitus olisi tehnyt mitään työttömyyden vähentämiseksi? Työttömiltä vähennetään tukia ja pakotetaan hakemaan vääriin työpaikkoihin karenssin uhalla, mutta nämä eivät lisää millään tavalla työpaikkojen määrää. 

Kesäkuussa 680 000 suomalaista oli ilmoittautunut työttömäksi. Kuitenkin vain reilu 300 000 lasketaan työttömiksi, koska kuntouttavassa jne käyviä ei lasketa mukaan. Näin tilastot pysyvät siistimpinä, vaikka ihan samalla tavalla ne työkkärin kurssilaisetkin ovat työttömiä ja elävät tuilla.

Ja valtion rahat = veronmaksajien rahat. Sun ja mun rahat. Ja ne uppoo rikkaiden loputtomiin taskuihin. Niille, jotka ei enää tarttis.

Lahdessa on Suomen korkein työttömyysprosentti :D

Venäjän kauppa ja kotimainen teollisuus. Silloin oli vielä suomalaisia vaatteita ja kenkiä. Tehtaissa oli varaa pitää johtajien rouvat ja sukulaiset suojatyöpaikassa. Oli lähettejä ja apulaisia. Tehtiin paljon käsin, kun tietokoneet ei olleet yleistyneet.

Oma teoriani: Pankkisääntelyn purkaminen johti aivan muuhun kuin oli tarkoitus. 1980-luvun puoliväliin oli sellaiset säännöt, että pankkien oli käytännössä pakko lainata lähinnä yrityksille. Nimelliskorot oli säännelty, ja ne olivat niin paljon inflaatiota alemmat, että firmojen kannatti investoida melkein mihin vain, jopa sellaiseen, joka kannatti vain, jos sen saattoi rahoittaa ilmaista halvemmalla. Systeemin ongelmina olivat pääomien tehoton käyttö ja kotitalouksien lainansaantiongelmat. Ja jos yrityksellä ei ollut hyviä pankkisuhteita, ongelmia oli. Hyvänä puolena oli nopea talouskasvu ja siitä seurannut korkea työttömyys.

1980-luvun liberalisoinnin jälkeen pankit ovat rahoittaneet yhä enemmän ja enemmän kotitalouksien asunto-ostoja. Ne merkitsevät jotain investointeja vain, jos kyseessä on uusi asunto. Eikä mikään asunto enää valmistuttuaan paljon työllistä.

Tuottavuuden nousu tuskin selittää työttömyyden pahenemista. Eiköhän suurin osa 1700-luvun jälkeen tapahtunutta tuottavuuden nousua ollut tapahtunut jo 1988.

Täällä Lahdessa tehtaat työllistivät hyvin vielä 80-luvulla: Lasitehdas, Luhta, Upo, Eiri kuva, Eimo, Rauma Repola. Elektroniikka- ja vaateteollisuus on viety ulkomaille lähes joka kaupungissa.

Kaikkein oudointa tuossa on se, ettei tuohon aikaan ollut lainkaan näitä ns. elämäntapatyöttömiä. Tuohon aikaan kun työttömille maksetut tuetkin olivat ostovoimaltaan parempia kuin nykyisin. Niitä leikattiin 1990-luvun lamassa, ja sen jälkeen niihin ei ole tehty korotuksia läheskään inflaation tahdissa. Työttömyystuella tuli tuolloin mainiosti toimeen, eikä tullut kuuloonkaan että olisi ollut leipäjonoja. Silti ihmiset eivät vetelehtineet kotona vaan menivät ilomielin töihin. Miten suomalaisten työmoraali on voinut alle 30 vuodessa romahtaa noin totaalisesti? Ainakin poliitikkojen mukaan nykyisin ongelma ei ole työpaikkojen vähyys, vaan se että työttömät eivät halua ottaa töitä vastaan. Tuntuu oudolta että tällaista ongelmaa ei 30 vuotta sitten ollut lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein oudointa tuossa on se, ettei tuohon aikaan ollut lainkaan näitä ns. elämäntapatyöttömiä. Tuohon aikaan kun työttömille maksetut tuetkin olivat ostovoimaltaan parempia kuin nykyisin. Niitä leikattiin 1990-luvun lamassa, ja sen jälkeen niihin ei ole tehty korotuksia läheskään inflaation tahdissa. Työttömyystuella tuli tuolloin mainiosti toimeen, eikä tullut kuuloonkaan että olisi ollut leipäjonoja. Silti ihmiset eivät vetelehtineet kotona vaan menivät ilomielin töihin. Miten suomalaisten työmoraali on voinut alle 30 vuodessa romahtaa noin totaalisesti? Ainakin poliitikkojen mukaan nykyisin ongelma ei ole työpaikkojen vähyys, vaan se että työttömät eivät halua ottaa töitä vastaan. Tuntuu oudolta että tällaista ongelmaa ei 30 vuotta sitten ollut lainkaan.

Kyseessä taitaa olla näennäinen vapaaehtoisuus. Jos töitä ei kerta kaikkiaan löydy, ihmisen on pakko alkaa selittää sekä itselleen että muille, ettei työpaikkaa mihinkään tarvitse. Muuten menee nuppi lopullisesti sekaisin.