Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisikö olla huolissaan? Unihalvauksia koko ajan
08.09.2016 |
Olin ennen kuin eri ihminen. Jaksoin työt, urheilla ainakin viidesti viikossa, nähdä ystäviäni silloin tällöin, nukuin viikolla n. 7h ja viikonloppuisin 8-9h. Nykyisin olen rättipoikki ihan jatkuvasti, voisin nukkua 24/7. Saan unihalvauksia n. 4-5 kertaa päivässä, en edes muista milloin olisi viimeksi ollut päivä jona en olisi saanut montaa unihalvausta. Huimaa, on todella vetämätön olo ja kaikki tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta. Jos on mahdollisuus mennä pitkälleen, menen pitkälleen. Saan ensimmäisen unihalvauksen yleensä niin nopeasti, että olen ehtinyt laittaa herätyskellon päälle vasta n. 10 min aiemmin. Katson kello esim. 17.30 ja olen siinä ajassa jo ilmeisesti ollut REM-vaiheessa (koska olen jo saanut ainakin yhden unihalvauksen), vaikka olen laittanut herätyskellon vasta 17.20, jonka jälkeen menen pitkälleen. Eihän REM-unen edes pitäisi tulla niin nopeasti?
Järjettömät väsymyskohtaukset ihmetyttävät. Harrastan liikuntaa, nukun, syön monipuolisesti. Missä mättää? Voiko narkolepsiaa olla ilman että nukahtaa esim. kesken urheilun? En ole ikinä meinannut nukahtaa kesken fyysisen liikunnan, mutta kesken ruokailun saatan vaipua sellaiseen koomaan että nukahdan varmasti minuutissa jos menen pitkälleni. Joskus herään siihen että pää nytkähtää. Narkolepsian ohella aivokasvain on käynyt mielessä. Ei meidänkään suvussa kuitenkaan kovin monella ole aivosyöpää ollut, eli ei kai se kovin todennäköistä ole. Narkoleptikoista 40-60% kärsii unihalvauksista. Unihalvauksia esiintyy kaiketi ihan terveilläkin, mutta tämä määrä huolestuttaa. En tunne ketään jolla niitä olisi miltei päivittäin näin montaa. Anteeksi kirjoituksen sekavuudesta, olen taas ihan loppu.
Kommentit (11)
Millaisia ne ovat? Et siis käytä lääkkeitä, esim. mielialalääkkeitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsin unihalvauksista eroon, kun opin ymmärtämään tilanteet. Pääsin tilanteen herraksi halvauksen ollessa käynnissä.
Harjotteita paljon. Ihan aluksi pitää opetella hallitsemaan tavallista unta. Itse määräät, mitä haluat unessa "katsella".
Sama toimii sitten halvauksessa. Sä tajuat unessa, että on tilanne päällä. Joko pyrit heräämään tai käännät asian joksikin mukavaksi.
Vältä tirsoja ja selällään nukkumista.
En nuku selälleen, silloinhan niitä tulee entistä enemmän. Kaikki tämän päivän unihalvaukset ovat tullet kun nukun vatsalleen. Kyljelleen kokeiltu myös nukkua, tulee myös silloin.
Yksi vastaajista ei ilmeisesti ole tietoinen mikä unihalvaus on:
http://www.studio55.fi/terveys/article/unihalvaus-pelastyttaa-mahdotont…
Unihalvauksen aikana liikkuminen ei ole mahdollista, jolloin impulssit eivät pääse perille liikehermojen välityksellä. Sinun tahdonvoimastasi ei valitettavasti ole siinä tilanteessa mitään iloa :) Unihalvausta voi toki siirtää eteenpäin ja osalla sitä ei ehkä tule uudestaan, jos ehtii äkkiä nipistämään itseään tai jotain asiaa tietynlaisen tunteen alkaessa. Siitä ei kuitenkaan omalla kohdallani ole mitään hyötyä, sillä unihalvaus tulee kuitenkin miltei heti kun yritän uudestaan nukkua.
Pointti ei ylipäätään ollut se, etten kestäisi unihalvauksia. Niin hirveitä kuin ne ovatkin, niin olen lähinnä huolissani siitä viittaako näiden runsas määrä mahdollisesti johonkin sairauteen tms. Tästä syystä tiedustelen muiden kokemuksia, jos joku muu olisi ollut vastaavassa tilanteessa. Stressiä itselläni ei ole mitenkään keskimääräistä enempää.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta selällään nukkuminen.
Tää on totta itelläni meinas aina sydän pysähtyä ja säpsähtelin hereille painajaismaisesti, kunnes lopetin selällään nukkumisen. M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen päässyt eroon unihalvauksista oppimalla tunnistamaan sen tunteen ja saan itseni nykyään halvauksista irti, mieleni voimalla. Ja se tapahtui opettelun kautta. Ja tiedän mikä unihalvaus on ja olivat todellinen ongelma, itse sain niitä eniten aikana ennen burnoutia. 3-5 yötä viikossa ja 2-3 halvausta per yö pahimpina aikoina. Huolestuttavinta on tuo jatkuva nukkuminen. Kova stressi tai narkolepsia.
En käytä lääkkeitä. Hallusinaatiot olivat aiemmin pitkälti laidasta laitaan, nykyisin tuntuu että yksi ja sama "olio" yrittää viedä jotain ja on todella agressiivinen. Kuulostaa varmasti absurdilta jos ei ole ikinä kokenut unihalvauksia, mutta ne ovat siis hyvin vahvoja ja voimakkaita kokemuksia. Omalla kohdallani ei ole ainakaan ikinä jäänyt epäselväksi mitä tapahtuu, tuntuu että kaikki tapahtuu ainakin potenssiin 10000 verrattaessa normaaliin elämään tai uneen. Joko joku katkaisee pääsi, juna ajaa ylitsesi, joku hullu huitelee asunnossasi tai muuta mukavaa. Sitten kaikki loppuu yhtäkkiä kuin seinään. Itsellä ennen unihalvauksia tulee aina sellainen painava ja erikoinen tunne, mutta en juuri lykkää niitä eteenpäin. Tulevat kuitenkin jos ovat tullakseen eikä niistä enää mitään p*skahalvausta saa, kun niitä on ihan koko ajan. Jatkuvasti jaksaa hämmästellä, kuinka unihalvauksen aikana voi yrittää potkaista jalkaa täydellä voimalla onnistumatta siinä. Tai kuinka voi suunnitella mitä laittaisi ruuaksi, kun samalla näkee jotain ihan älytöntä hallusinaatiofilmiä. Olet ikään kuin vangittu tietyn aikaa ja tietoisuutesi sekä vireystilasi on ihan samanlainen kuin hereillä ollessa (tutkimuksia löytyy googlaamalla.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En käytä lääkkeitä. Hallusinaatiot olivat aiemmin pitkälti laidasta laitaan, nykyisin tuntuu että yksi ja sama "olio" yrittää viedä jotain ja on todella agressiivinen. Kuulostaa varmasti absurdilta jos ei ole ikinä kokenut unihalvauksia, mutta ne ovat siis hyvin vahvoja ja voimakkaita kokemuksia. Omalla kohdallani ei ole ainakaan ikinä jäänyt epäselväksi mitä tapahtuu, tuntuu että kaikki tapahtuu ainakin potenssiin 10000 verrattaessa normaaliin elämään tai uneen. Joko joku katkaisee pääsi, juna ajaa ylitsesi, joku hullu huitelee asunnossasi tai muuta mukavaa. Sitten kaikki loppuu yhtäkkiä kuin seinään. Itsellä ennen unihalvauksia tulee aina sellainen painava ja erikoinen tunne, mutta en juuri lykkää niitä eteenpäin. Tulevat kuitenkin jos ovat tullakseen eikä niistä enää mitään p*skahalvausta saa, kun niitä on ihan koko ajan. Jatkuvasti jaksaa hämmästellä, kuinka unihalvauksen aikana voi yrittää potkaista jalkaa täydellä voimalla onnistumatta siinä. Tai kuinka voi suunnitella mitä laittaisi ruuaksi, kun samalla näkee jotain ihan älytöntä hallusinaatiofilmiä. Olet ikään kuin vangittu tietyn aikaa ja tietoisuutesi sekä vireystilasi on ihan samanlainen kuin hereillä ollessa (tutkimuksia löytyy googlaamalla.)
Kysyin kun minulla jostain syystä ilmeni aina käyttäessäni mielialalääkkeitä.
Eikä siinä auttanut miten hyvin tunnistin, vaikka kuinka repi itsensä hereille, niin paha on kun nouset jopa istumaan silmiäsi auki venyttäen kesken yön ettet nukahtaisi, mutta univelka voittaa ja sama painajainen jatkuu.
Lääkäri määräsi mielialalääkkeiden lisäksi psykoosilääkkeitä kun kerroin asiasta. Heitin pian molemmat pois, jännää etten ole kärsinyt silloin kun en mitään lääkkeitä syö, ja taas joka kerta kun on puolittain pakotettu niin nuo alkavat.
t. 2
Kuulostaa siltä, että olisi paras suunnata lääkäriin. Ehkä saisit selvyyden siihen kun väsyttää jatkuvasti. Et muuten sanonut että kuinka paljon nukut nykyään? Kyllä minäkin selvisin nuorempana muutaman tunnin yöunilla, nyt pitää saada tarpeeksi unta säännöllisesti, ettei kok ajan väsytä. Toisaalta jos nukun liikaa, niin sitten väsyttää oikeastaan vielä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä on jatkuva huoli omaisista. Heti, kun joku lähtee kotoa alkaa semmoset kauhuskenaariot perheen puolesta. "Nyt joku ajaa kolarin" tai vastaavaa. Stressaa älyttömästi, joka päivä huolehtia. Joskus voin saada jopa paniikkikohtauksen, kun joku ei vastaa puhelimeen. Kuukausi sitten olin aivan normaali. Haluasin tietää mikä tämän aiheutti. - 14v nuori.
Alue: Aihe vapaa
Lopeta selällään nukkuminen.