Mitä tehdä kun raskaana ja oikeasti olosuhteet (kai?) surkeat, silti haluaisin lapsen?
Olen 25-vuotias ja tein todella yllättäen positiivisen raskaustestin tänään. En ole voinut edes haaveillakaan, että ylipäätään voisin tulla raskaaksi. Olen elänyt niin sekavaa elämää (syömishäiriötä, alkoholismia, mt-ongelmia taustalla ym.).
Tällä hetkellä tilanne on se, että olemme avomieheni kanssa olleet yhdessä kaksi vuotta, meillä on mukava kaksio ja auto, hän on esimiesasemassa töissä, minä työtön, molempien perheet läheisiä ja tukevat missä tahansa. Olen ollut työtön omista ongelmistani johtuen, joita hoidan paraikaa ja samalla olen alkanut hakemaan töitä. Olen opiskellut kauppatieteitä, mutta aion pyrkiä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Samalla toivottavasti tehden töitä sen verran, että voisi taata turvallisen elämän jos lapsi tulee.
Kuitenkin minulla on olo, että en ansaitse tätä lasta enkä kuitenkaan osaisi antaa hänelle kaikkea parasta mitä maailmalla on tarjota. Minulla on vain pari hyvää ystävää, ei juurikaan kavereita. Sukulaiset kyllä tosi läheisiä ja ovat olleet ihan rakastuneita koiraammekin, haluavat sen hoitoon jatkuvasti jne. Eli varmaankin tukea saisi ulkopuoleltakin. Mutta pelkään, etten osaa antaa hienointa mahdollista virikkeellistä ja sosiaalista ympäristöä ja elämää lapselle. En edes tiedä, miten olla äiti. Kun ei tosiaan ole kokemusta.
Lisäksi mietityttää, miten opiskelisin muka samalla jos meille tulisi tämä lapsi. Kaikki pelottaa ja olen kai vähän shokissakin.
Kommentit (13)
Voisi olla asiat pahemminkin. Esimerkiksi Mariannalla on tosi paha tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Voisi olla asiat pahemminkin. Esimerkiksi Mariannalla on tosi paha tilanne.
Kuka hän sitten on?
AP
Ohiksena, että hoitoala ei sovi mt-ongelmosta tai alkoholismista kärsivälle/kärsineelle. Kyseessä on ala, jossa peökät työvuorot rasittavat. Lisäksi työ on paineistavaa, ja siellä ollaan koko ajan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Työpäivästä et ole hetkeäkään yksin, paitsi wc:ssä. Työ on hektistä ja vaatii aika lujaa luonnetta. Se edellyttää myös vakaita lähtökohtia ja henkistä tasapainoa.
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että hoitoala ei sovi mt-ongelmosta tai alkoholismista kärsivälle/kärsineelle. Kyseessä on ala, jossa peökät työvuorot rasittavat. Lisäksi työ on paineistavaa, ja siellä ollaan koko ajan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Työpäivästä et ole hetkeäkään yksin, paitsi wc:ssä. Työ on hektistä ja vaatii aika lujaa luonnetta. Se edellyttää myös vakaita lähtökohtia ja henkistä tasapainoa.
Siis jos on alttius psyyken ongelmiin tai somaattisiin vaivoihin, on kyseessä työ joka altistaa niille. Ihan jo henkisen ja fyysisen kuormittavuuden vuoksi, vaikka nykyaikana itse työ ei niin fyysistä ole (laitteiden käyttöä ym.).
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että hoitoala ei sovi mt-ongelmosta tai alkoholismista kärsivälle/kärsineelle. Kyseessä on ala, jossa peökät työvuorot rasittavat. Lisäksi työ on paineistavaa, ja siellä ollaan koko ajan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Työpäivästä et ole hetkeäkään yksin, paitsi wc:ssä. Työ on hektistä ja vaatii aika lujaa luonnetta. Se edellyttää myös vakaita lähtökohtia ja henkistä tasapainoa.
Hauska vitsi :D
Koskapa se lapsen teko olisi ihanteellista. Jos olisi omalla kohdalla sopivaa niin muiden mielestä ei. Paras tehdä lapset kun on vielä nuori. Ajattelin itse että alle 30 vuotiaana on lapset oltava tehty, ja näin tein.opiskelen nyt aikuisena amk, nuorin lapsi 5v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että hoitoala ei sovi mt-ongelmosta tai alkoholismista kärsivälle/kärsineelle. Kyseessä on ala, jossa peökät työvuorot rasittavat. Lisäksi työ on paineistavaa, ja siellä ollaan koko ajan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Työpäivästä et ole hetkeäkään yksin, paitsi wc:ssä. Työ on hektistä ja vaatii aika lujaa luonnetta. Se edellyttää myös vakaita lähtökohtia ja henkistä tasapainoa.
Hauska vitsi :D
Ehkä tällä palstalla.. tervetuloa oikeisiin töihin. Kuinka moni mt-ongelmista kärsivä jaksaisi tehdä neljä iltavuoroa 14-22, yksi vapaa, neljä aamu/iltavuoroa ja kaksi yötä. Se on rankkaa. Monilla puhkeaa esim. epilepsia.
Kyllä sinä ap pärjäät :)
Ei äidiksi tarvitse olla täydellinen. Todella monella on takana mt-ongelmaa ja muuta. Niistä voi päästä eroon tai ainakin arkea saada helpommaksi. Ulkopuoliset usein tuomitsevat tietämättä. Mt-ongelmista vaietaan nykyäänkin, vaikka kyseessä on ihan sairaudet muiden joukossa eivätkä ne sinällään este hyvää äitiyttä.
Abortti ei ole ainoa ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että hoitoala ei sovi mt-ongelmosta tai alkoholismista kärsivälle/kärsineelle. Kyseessä on ala, jossa peökät työvuorot rasittavat. Lisäksi työ on paineistavaa, ja siellä ollaan koko ajan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Työpäivästä et ole hetkeäkään yksin, paitsi wc:ssä. Työ on hektistä ja vaatii aika lujaa luonnetta. Se edellyttää myös vakaita lähtökohtia ja henkistä tasapainoa.
Siis jos on alttius psyyken ongelmiin tai somaattisiin vaivoihin, on kyseessä työ joka altistaa niille. Ihan jo henkisen ja fyysisen kuormittavuuden vuoksi, vaikka nykyaikana itse työ ei niin fyysistä ole (laitteiden käyttöä ym.).
Kiitos kun kommentoit. Minä olen kuitenkin hoitanut tätä ongelmaani aktiivisesti. Aiemmin pelkäsin, etten ehkä voisi edes pyrkiä tuolle alalle addiktiotaipumukseni vuoksi. Mutta minulle on määrätty bentsoja ja opiaatteja ja kaikenlaista, en ole niitä käyttänyt koskaan. Jostain syystä vain tuo alko on ollut ongelma, mutta siitäkin olen nyt pysynyt erossa hyvän aikaa.
Muutenkin on vähän vaikea sanoa, sopiiko mt-ongelmaiselle se tai tuo työ. On heitäkin, joilla noita ongelmia on, mutta eivät tunnista/myönnä. Minusta masennus ja paniikkihäiriö, jotka molemmat saatu terapialla (ei niinkään lääkityksellä) hoitoon ei saisi olla este hakeutua alalle.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että hoitoala ei sovi mt-ongelmosta tai alkoholismista kärsivälle/kärsineelle. Kyseessä on ala, jossa peökät työvuorot rasittavat. Lisäksi työ on paineistavaa, ja siellä ollaan koko ajan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Työpäivästä et ole hetkeäkään yksin, paitsi wc:ssä. Työ on hektistä ja vaatii aika lujaa luonnetta. Se edellyttää myös vakaita lähtökohtia ja henkistä tasapainoa.
Hauska vitsi :D
Ehkä tällä palstalla.. tervetuloa oikeisiin töihin. Kuinka moni mt-ongelmista kärsivä jaksaisi tehdä neljä iltavuoroa 14-22, yksi vapaa, neljä aamu/iltavuoroa ja kaksi yötä. Se on rankkaa. Monilla puhkeaa esim. epilepsia.
Aika moni jaksaisi. Mt-ongelmaiset jaksavat tehdä vaativampiakin töitä. Sulla on vähän stereotypinen kuva jostain ihmeellisestä "mt-ongelmaisten ryhmästä". Psyykkisiä sairauksia on todella erilaisia ja eritasoisia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä ap pärjäät :)
Ei äidiksi tarvitse olla täydellinen. Todella monella on takana mt-ongelmaa ja muuta. Niistä voi päästä eroon tai ainakin arkea saada helpommaksi. Ulkopuoliset usein tuomitsevat tietämättä. Mt-ongelmista vaietaan nykyäänkin, vaikka kyseessä on ihan sairaudet muiden joukossa eivätkä ne sinällään este hyvää äitiyttä.Abortti ei ole ainoa ratkaisu.
Kiitos!!!! :) :) Tuntuu, että ajattelen tosi sekavasti. Tein neljä positiivista testiä kun en meinannut uskoa todeksi. Alkuvaiheessahan tämä on tietenkin joten mistä sitä tietää... Huono omatunto menneisyydestä painaa, niin paljon, että mietin voiko minusta kelvollista äitiä koskaan tullakaan.
AP
Pidä lapsi. Saatat löytää uusia ihmisiä elämääsi myös lapsen myötä. Eikä lapsi kaipaa sinulle ystäviä, vaan äitiä ja isää. :)
Olen itse myös 25-vuotias parisuhteessa oleva työtön nainen. Ammatti toki löytyy. Jos tulisin raskaaksi vahingossa, pitäisin lapsen jo ihan ikänikin takia. Tiedän haluavani joskus lapsia. Jos tässä iässä tekisin abortin, voisin katua sitä muutaman vuoden päästä, kun haluaisinkin raskaaksi.
Ehdit opiskella myöhemminkin.
Eihän kellään ole kokemusta vanhemmuudesta ennen kuin niitä lapsia on.