Naisellisen tyylin paheksuminen, miksi?

Yritä olla kuuntelematta niitä kommentteja.

Pidä vain oma tyylisi.

Tsempit  :)

Tämä taitaa olla lähinnä äitiisi liittyvä ongelma. En ole kohdannut vastaavaa. Joko äitisi ei tykkää naisellisuudesta ja olettaa muidenkin inhoavan sitä, tai on katkera omasta iästään.

Kateutta. Monet eivät kehtaa pukeutua kauniisti, vaikka haluaisivat, koska arvelevat siten muka nolosti paljastavansa muille, että "yrittävät" olla nättejä, mikä sitten ilmeisesti on suomalaisessa kulttuurissa ihan hirveä synti. Potta päähän ja tukka pois,  mäntysuopaa naamaan ja löysät farkut ja laatikkomallinen t-paita päälle niin avot! Minä pukeudun usein hameisiin, mekkoihin ja korkkareihin ja meikkaan joka päivä, ihan siksi, kun siitä tulee kiva olo, vähän niin kuin kauniista sisustuksesta ja hyvästä, esteettisesti tarjoillusta ruuastakin. Ankeutta on itse kunkin elämässä ihan riittävästi, ei sitä jaksa, jos ei yritä nauttia elämän pienistä iloista.

Sinuna kasvattaisin vähän itsetuntoa, niin ettet niin kovasti kuuntelisi ja piittaisi siitä mitä muut sanoo. Äidillesi voit sanoa ihan suoraan, että jättää tuollaiset kommentit sanomatta. Aikuinen ihminen saa pukeutua miten huvittaa, ei siihen pidä kenelläkään olla kommentoimista.

No kai se on sitä perisuomalaista mentaliteettia, että rumat ne vaatteilla koreilee tai jotain. Täällä pitäs olla niin vaatimaton ja tyytyä kulkemaan 10 vuotta vanhassa paikatussa takissa, kun onhan se nyt vielä ihan hyvä! Sitten kattellaan nenänvartta pitkin, kun kauniita naisia menee ohi.

Mutta luulenpa, että tämä on muuttumassa. Nykyisissä nuorissa aikuisissa ja teineissä vaikuttaisi olevan jo eri meininki. Maailmalta otetaan enemmin vaikutteita kuin suomalaisesta junttimamasta kananpersetukkineen ja nanson tunikoineen.

Hesarin artikkeli eilen kertoi Rosa Meriläisen uudesta kirjasta feminismistä, oli kirjoittanut jonkun toisen naisen kanssa. Se toinen nainen sanoi haastattelussa, että hänen on vaikea ottaa tosissaan naisellisesti laittautunutta naista. Ajattelin että wtf? Vielä luulee olevansa feministi ja väheksyy muita naisia ulkonäön perusteella. Minusta (pitkän linjan feministinä) tasa-arvo toteutuu vasta, kun kukin voi laittautua just niin kuin mieli tekee yhteisön odotuksista huolimatta ja tulla silti vakavasti otetuksi.

Ps. Hienoa sekin, että Jari Sillanpää pukeutuu naiseksi Helsingin kaduilla ja rohkeaa kertoa se julkisesti.

Mä olen huomannut samaa myös vähän vanhemmissa naisissa. Ja onhan se niin että jos esim töissä joku nainen on leikannut lyhyen tukan ja/tai laittanut räväkän värin niin kyllä keski-ikäisten naisten lauma on kehumassa kampauksen nuorekkuutta ja upeutta.

Naisena oleminen on ihanaa, mutta koska siinä on kurjatkin puolensa, niin pitää aivan erityisesti nauttia niistä naiseuden tarjoamista ihanista jutuista. Mä aion vielä vanhana mummonakin pukeutua naisellisesti ja jos vain suinkin voin, pitää myös pitkät hiukseni. Niin, kyllähän mä jo melko mummo nuorten näkökulmasta olenkin, kun 50 v on lähempänä kuin 40 v. Nyt vasta tunnenkin itseni naiselliseksi! Tietysti naisellisuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita ja niin on hyvä. Voi olla naisellinen vaikka on lyhyet hiukset ja en kyllä tajua miten vaaleat hiukset on erityisemmät kuin tummat? Kai sitä nyt on miehiä, jotka tykkää tummista hiuksista enemmän tai luulen, että suurimmalle osalle käy minkä väriset vaan. Jos nyt sitä miesten miellyttämistä tässä ajattelee.

Kyllä munkin yli 80-v äitini nyrpistelee nenäänsä joskus vaatteilleni ja arvostelee joitakin julkkiksia (en tarkoita mitään ö-luokan tyrkkyjä, kuten joku Maisa Torppa) näiden ulkonäöstä. Paula Koivuniemellä on kuulemma ihan liian lyhyitä hameita, noin esimerkiksi. Äitini mielestä naimisiin mennessä pitää tyylin muuttua ja viimeistään kun tulee lapsia, on lupa pukeutua vain käytännöllisesti, eli paita ja housut. Kirkkaita värejä tai vaaleanpunaista ei sovi käyttää, korkokengät ovat merkki vähän kyseenalaisesta naisesta, samoin kirkkaanpunainen huulipuna. Kynsilakka on turhuudesta pahimpia. Minä taas rakastan korkkareita, hameita, mekkoja, huulipunaa ja värikkäitä vaatteita.

Jotkut kyllä pukeutuu mun mielestä mauttomasti kuvitellessaan olevansa naisellisia, eli jotain vesirajaminihameita ja puolet tisseistä näkyvillä ja överimeikit. Saahan sitä pukeutua niinkus haluaa, mutta kyllä se silmiin sattuu ja pilaa ympäristön! ;D

Hiukset alkaneet ohentua 28-vuotiaalla:D Voi apua. Äitisi on katkera ja ilkeä huomauttelija. Sanot ensi kerralla sille, että lopettaa sinun ja muiden naisten arvostelun. Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, niin voi olla ihan hiljaa.

En muuten ole ikinä törmännyt tällaiseen ajatteluun kuin ap:n äidillä.

Tunnustan! Haluan laittautua ja pukeutua naisellisesti, jotta saan miehiltä kaipaamiani katseita. Itsellä on ihana ja itsevarma olo, ja miesten antama huomio vielä bonuksena tähän päälle. Oma mies saa sitten korjata kaikki hedelmät illalla ;-)

Jep, ja ns. kovis-naiset ovat myös niitä joista näkee kilometrin päähän että niitä ärsyttää jos joku on herttainen ja tyttömäinen. Siis ihan ilman tätä korostavaa vaatetustakin. En tajua. Ihan kuin ihmisen luonnollinen olemus jotenkin olisi pois älystä ja nokkeluudesta. Ei, kun pitää olla vain sarkastinen ja vähän pisteliäs koko ajan, niin silloin olet hyvä tyyppi.

Hohhoijaa...

Äitisi kuulostaa melkoiselta pirttihirmulta. Oma isoäitini on aivan samanlainen, ja tiedän kokemuksesta että tuollaisia ihmisiä ei saa hiljaiseksi muuten kuin toteamalla suoraan, että suu kiinni, en halua kuunnella tuollaista lyttäystä ja arvostelua. Olet ehkä alistunut kuuntelemaan äitisi juttuja etkä ole uskaltanut pitää puoliasi. Nyt olisi ehkä aika todeta edes kerran ihan suoraan mitä ajattelet. 

Kateudesta tuo todennäköisesti kumpuaa, ja vanhanaikaisesta ajattelusta.  

Tosi vaikea joskus pukeutua naisellisesti ja käytännöllisesti samanaikaisesti.  Lippalakkia paheksuttiin.

Ihme käytöstä sun äidiltäs, menee jo liiallisuuksiin. Mun kuitenkin täytyy myöntää, että itsekin ihmettelen (mutta en paheksu ;) niitä jotka joka päivä kulkevat lähestulkoon juhlavaatteissa, hiukset ja naama laitettuna vaikka koulu/työ alkais jo klo 8. Miten kukaan jaksaa nähdä niin paljon vaivaa joka päivä? Varsinkin kun näitä esimerkkitapauksia näkee yliopistolla, jossa nyt aika moni kulkee kollareissakin, että ei oo tarvetta hienoille vaatteille, ellet nyt satu opiskelemaan jossain Helsingin kauppiksessa. Itsekin herään vähän kuuden jälkeen, ja en tee muuta kuin vaan syön aamupalan ja laitan meikkivoidetta ja puuteria. Moneltahan nää neidit joutuukaan sitten heräämään? Ja se pakko vielä mainita se, että itse miellän tyylikkääksi pukeutumiseksi sen, että laittaa päälle sään kestävät vaatteet. Eli toisin sanoen kesällä näyttää hyvälle kepeät mekot, mutta sitten kun sama asu tulee vastaan räntäsateella niin tekee kipeetä katsella.

Kateuskorttihan yleensä läimästään meille valittajille, ja myönnän olevani yhdessä asiassa kateellinen näille laittautujille. Nimittäin siinä, että miten on mahdollista tulla kaikki meikit leviämättä ja vaatteet sekä kiharat ojennuksessa koululle pyöräillen kaatosateessa? :D Monta kertaa todistettu enkä ikinä ymmärrä, itsellä hiukset menee hyvälläkin säällä ihan takkuun ja naama+silmät punottaa.

Ensin purkaudut äitisi, siis yhden ihmisen kommenttien aiheuttamista traumoista ja sitten päätätkin syyttää asiasta monia naisia. Jep jep.

Vierailija kirjoitti:

Ihme käytöstä sun äidiltäs, menee jo liiallisuuksiin. Mun kuitenkin täytyy myöntää, että itsekin ihmettelen (mutta en paheksu ;) niitä jotka joka päivä kulkevat lähestulkoon juhlavaatteissa, hiukset ja naama laitettuna vaikka koulu/työ alkais jo klo 8. Miten kukaan jaksaa nähdä niin paljon vaivaa joka päivä? Varsinkin kun näitä esimerkkitapauksia näkee yliopistolla, jossa nyt aika moni kulkee kollareissakin, että ei oo tarvetta hienoille vaatteille, ellet nyt satu opiskelemaan jossain Helsingin kauppiksessa. Itsekin herään vähän kuuden jälkeen, ja en tee muuta kuin vaan syön aamupalan ja laitan meikkivoidetta ja puuteria. Moneltahan nää neidit joutuukaan sitten heräämään? Ja se pakko vielä mainita se, että itse miellän tyylikkääksi pukeutumiseksi sen, että laittaa päälle sään kestävät vaatteet. Eli toisin sanoen kesällä näyttää hyvälle kepeät mekot, mutta sitten kun sama asu tulee vastaan räntäsateella niin tekee kipeetä katsella.

Kateuskorttihan yleensä läimästään meille valittajille, ja myönnän olevani yhdessä asiassa kateellinen näille laittautujille. Nimittäin siinä, että miten on mahdollista tulla kaikki meikit leviämättä ja vaatteet sekä kiharat ojennuksessa koululle pyöräillen kaatosateessa? :D Monta kertaa todistettu enkä ikinä ymmärrä, itsellä hiukset menee hyvälläkin säällä ihan takkuun ja naama+silmät punottaa.

Itse en nykyisin juuri laittaudu, mutta tiedän että meikit ja tukan saa laitettua nopeasti kun on siihen rutiini. Niiden naisellisten vaatteiden pukeminenkaan ei vie hirveästi enempää aikaa kuin muidenkaan. Oleellista on että vaatekaapin sisältö on harkittu. Siinä on oma ilonsa että on omasta mielestään nätit vaatteet päällä.

PS: Iän myötä olen itse alkanut tykätä enemmän mukavista lökövaatteista kuin näistä naisellisista. Viimeksi kun puin hameen ulos lähtiessä, tytär kysyi olenko menossa juhliin tai johonkin tärkeään kokoukseen kun olen laittautunut niin hienoksi :,D

Niin kauan kuin muistan (siis liki 40 vuotta) äitini on paheksunut naisellisuuttani. Vielä kun olin alle kymmenen vuotias hän itsekin pykeutui silloin tällöin hameeseen tai mekkoon kun lähtivät aikuiset "humputtelemaan"yöelämään. Mutta minun on aina ollut hänen mielestään parempi pukeutua laatikko ja telttamallisiin vaatteisiin jotka ovat jo valmiiksi kulahtaneita ja ei minkään värisiä. Olenhan pikkulapsesta saakka ollut isokokoinen ja pyöreä. No nykyään hän pukeutuu vain farkkuihin ja poolokauluksellisiin puseroihin ja minä hameisiin mekkoohin ja kauniisti leikattuihin /maltillisesti avonaisiin puseroihin. Hän motkottaa minulle aika säännöllisesti niistä ja meikkaamisestani ja isosta paksusta tukastani mutta... En jaksa enää noteeraa sitä sen enempiä, olen tyytyväinen näin. Ja näytän naiselle 😊

Vierailija kirjoitti:

Ihme käytöstä sun äidiltäs, menee jo liiallisuuksiin. Mun kuitenkin täytyy myöntää, että itsekin ihmettelen (mutta en paheksu ;) niitä jotka joka päivä kulkevat lähestulkoon juhlavaatteissa, hiukset ja naama laitettuna vaikka koulu/työ alkais jo klo 8. Miten kukaan jaksaa nähdä niin paljon vaivaa joka päivä? Varsinkin kun näitä esimerkkitapauksia näkee yliopistolla, jossa nyt aika moni kulkee kollareissakin, että ei oo tarvetta hienoille vaatteille, ellet nyt satu opiskelemaan jossain Helsingin kauppiksessa. Itsekin herään vähän kuuden jälkeen, ja en tee muuta kuin vaan syön aamupalan ja laitan meikkivoidetta ja puuteria. Moneltahan nää neidit joutuukaan sitten heräämään? Ja se pakko vielä mainita se, että itse miellän tyylikkääksi pukeutumiseksi sen, että laittaa päälle sään kestävät vaatteet. Eli toisin sanoen kesällä näyttää hyvälle kepeät mekot, mutta sitten kun sama asu tulee vastaan räntäsateella niin tekee kipeetä katsella.

Kateuskorttihan yleensä läimästään meille valittajille, ja myönnän olevani yhdessä asiassa kateellinen näille laittautujille. Nimittäin siinä, että miten on mahdollista tulla kaikki meikit leviämättä ja vaatteet sekä kiharat ojennuksessa koululle pyöräillen kaatosateessa? :D Monta kertaa todistettu enkä ikinä ymmärrä, itsellä hiukset menee hyvälläkin säällä ihan takkuun ja naama+silmät punottaa.

Pakko nyt puolustaa meitä yliopistolaisneitejä! Vaatteet voi valita ja laittaa valmiksi edellisenä iltana, samoin pakata tarvittavat tavarat. 15-20 minuutissa saa kunnon meikin ja hiukset nätisti, jos on tottunut meikkaaja. Hiukset voi käydä nopeasti harjaamassa vessassa pyöräilyn jälkeen, ja niin edelleen. Nättien vaatteiden pukemiseen menee ihan sama aika kuin verkkarienkin.

Vierailija kirjoitti:

keski-ikäisten naisten lauma

Nääkin ilmaisut on aika surullisia. Naiset on niin tyhjäpäisiä eläimiä, että liikkuvat laumassa, niinku saaliseläimet. Omia ajatuksia ei ole. Kuhan kaakattavat menemään.

Vierailija kirjoitti:

Ihme käytöstä sun äidiltäs, menee jo liiallisuuksiin. Mun kuitenkin täytyy myöntää, että itsekin ihmettelen (mutta en paheksu ;) niitä jotka joka päivä kulkevat lähestulkoon juhlavaatteissa, hiukset ja naama laitettuna vaikka koulu/työ alkais jo klo 8. Miten kukaan jaksaa nähdä niin paljon vaivaa joka päivä? Varsinkin kun näitä esimerkkitapauksia näkee yliopistolla, jossa nyt aika moni kulkee kollareissakin, että ei oo tarvetta hienoille vaatteille, ellet nyt satu opiskelemaan jossain Helsingin kauppiksessa. Itsekin herään vähän kuuden jälkeen, ja en tee muuta kuin vaan syön aamupalan ja laitan meikkivoidetta ja puuteria. Moneltahan nää neidit joutuukaan sitten heräämään? Ja se pakko vielä mainita se, että itse miellän tyylikkääksi pukeutumiseksi sen, että laittaa päälle sään kestävät vaatteet. Eli toisin sanoen kesällä näyttää hyvälle kepeät mekot, mutta sitten kun sama asu tulee vastaan räntäsateella niin tekee kipeetä katsella.

Kateuskorttihan yleensä läimästään meille valittajille, ja myönnän olevani yhdessä asiassa kateellinen näille laittautujille. Nimittäin siinä, että miten on mahdollista tulla kaikki meikit leviämättä ja vaatteet sekä kiharat ojennuksessa koululle pyöräillen kaatosateessa? :D Monta kertaa todistettu enkä ikinä ymmärrä, itsellä hiukset menee hyvälläkin säällä ihan takkuun ja naama+silmät punottaa.

Pojot siita, etta myonnat kateellisuutesi. Mutta: Mita ihmetta se sinulle kuuluu, jos toiset vaivautuvat nousemaan hieman aiemmin laittautuakseen?!