Lue keskustelun säännöt.
"Suhteen" enimmäinen vuosi meni huonosti, kaksi seuraavaa paremmin
01.08.2016 |
Tapasin mieheni (poikaystäväni) reilu kolme vuotta sitten ja aloimme tapailla. Ajauduimme etäsuhteeseen ja ja ajoittain oli hankalaa.. Mies ei ilmeisesti aluksi ollut minusta niin innostunut kuin minä hänestä (vaikka itse alkoi minua piirittää), eikä ollut rakastunut, mikä aiheutti epävarmuutta. Mies kuitenkin halusi aina jatkaa, vaikka minä olin valmis lyömään hanskat tiskiin. Läheistä fiilistä ei syntynyt.
Vuoden jälkeen asiat alkoivat sujua paremmin. Toki vieläkin on huonoja hetkiä, mutta nyt menee hyvin ja mies suunnittelee yhteistä tulevaisuutta ym.
Välillä mieleen tulee kuitenkin tuo alku ja epävarmuus. En jotenkin osaa vieläkään luottaa, että mies todella haluaa olla kanssani. Pitääkö antaa asioiden olla vai yrittää keskustella miehen kanssa?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
En jatkaisi suhdetta. Jos suhdetta täytyy epäillä se ei ole se oikea.
Kuka nyt aina olisi varma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä, että olette kuitenkin vielä yhdessä. Osoittaa, että mies välittää kuitenki ja tunteet ovat syntyneet yhdessä olon myötä.
Alku voi aina olla huono ja tärkeintä että suunta parempaan päin. Jos asiat sujuu mallikkaasti ja mies suunnittelee tulevaisuuttakin niin ihan turha draamaa luoda. Luottamus kasvaa pikkuhiljaa
Meilläkin oli vaikea ensimmäinen vuosi. Nyt olemme kuitenkin olleet onnellisesti yhdessä 8 vuotta ja häät tulossa. Ei se ensimmäinen vuosi aina kerroa kaikkea.
Varmaan etäsuhdekin loi omat haasteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikamoistameininkiä kirjoitti:
Alku voi aina olla huono ja tärkeintä että suunta parempaan päin. Jos asiat sujuu mallikkaasti ja mies suunnittelee tulevaisuuttakin niin ihan turha draamaa luoda. Luottamus kasvaa pikkuhiljaa
Näin se taitaa mennä. Haluaisin vaan kuulla miehen näkökulman asiaan nyt, kun pöly on laskeutunut. Ei kuitenkaan tykkä keskustella tällaisista tunneasioista..
ap
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli vaikea ensimmäinen vuosi. Nyt olemme kuitenkin olleet onnellisesti yhdessä 8 vuotta ja häät tulossa. Ei se ensimmäinen vuosi aina kerroa kaikkea.
Kiva kuulla, onnea! Oliko teilläkin epävarmuutta toisen puolelta?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan parempi, että menee noin päin eikä niin, että eka vuosi hienoa ja kaksi viimeistä täyttä pa**** kuten meillä. Oliko teillä tuolloin intohimoa ja onko nyt?
Meillä oli sama juttu. Jälkikäteen ajatellen minun olisi pitänyt huomioida se. Meillä kun suhteen tasoittuminen johtui siitä, että minä opin antamaan periksi ja miellyttämään. Silloinhan ei ole riitojakaan... Jos en olisi muuttanut omaa käytöstäni, emme olisi menneet naimisiinkaan. Eikä olisi tullut lisää avioerolapsia....
Uusi avioliittoni alkoikin aivan toisella mallilla. Kilpailuhenkisyys puuttui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama juttu. Jälkikäteen ajatellen minun olisi pitänyt huomioida se. Meillä kun suhteen tasoittuminen johtui siitä, että minä opin antamaan periksi ja miellyttämään. Silloinhan ei ole riitojakaan... Jos en olisi muuttanut omaa käytöstäni, emme olisi menneet naimisiinkaan. Eikä olisi tullut lisää avioerolapsia....
Uusi avioliittoni alkoikin aivan toisella mallilla. Kilpailuhenkisyys puuttui.
Meillä kyllä riidellään yhä, mutta ei enää siitä, mihin suuntaan suhteessa ollaan menossa ja millä mielellä ollaan ym.
ap
Yleensä aina jauhetaan alkuaikojen ihanuudesta. Meillä kyllä suhde vahvistui ajan kuluessa - epävarmuuksia oli alussa molemmilla, koska edelliset suhteet tuntuivat vielä..
Mutta tosiaan, parempi, että teillä menee hyvin nyt, kun tunnette toisenne kuin, että parhaiten olisi mennyt silloin, kun olitte vielä puoliksi vieraita toisillenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ihan sama. rakkaus syveni ajan myötä.
Itselläni vähän sama tilanne juuri nyt. Tai siis mies ei ole mitenkään hullaantunut muutaman kuukauden tapailun jälkeen, mutta haluaa kuitenkin jatkaa.
En jatkaisi suhdetta. Jos suhdetta täytyy epäillä se ei ole se oikea.