Oletko matkustanut yksin lomalla ulkomaille?
Minkälainen kokemus se oli? Tekisi mieli lähteä kun houkuttaa ajatus että voi tehdä mitä itse haluaa reissulla.
Kommentit (15)
Lähes aina yksin ja harvoin enää kaverin kanssa edes tekee mieli lähteä. Yksin reissatessa myös se kiva puoli että tapaa muita yksin matkaavia ja paikallisia paremmin.
aika useestikin.itse ja matkatoimistojen kautta. hyvät ja huonot puolet. en taida alkaa niit täs listaamaan
Useamman kerran. Parasta on juurikin se, että voi mennä, syödä & nukkua juuri niin kuin itse haluaa. Tosin itselleni viikko on aika maksimiaika.
Vierailija kirjoitti:
Lähes aina yksin ja harvoin enää kaverin kanssa edes tekee mieli lähteä. Yksin reissatessa myös se kiva puoli että tapaa muita yksin matkaavia ja paikallisia paremmin.
Minne olet matkustanut ja kuinka pitkiä reissuja? Itse mietin Keski-Eurooppaa, olisi turvallinen kohde ensalkuun ja lähinnä kaupunkimatkailua mietin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes aina yksin ja harvoin enää kaverin kanssa edes tekee mieli lähteä. Yksin reissatessa myös se kiva puoli että tapaa muita yksin matkaavia ja paikallisia paremmin.
Minne olet matkustanut ja kuinka pitkiä reissuja? Itse mietin Keski-Eurooppaa, olisi turvallinen kohde ensalkuun ja lähinnä kaupunkimatkailua mietin.
Ihan viikonloppureissuista 3-4viikkoon. Aasiassa, Pohjois- Keski- ja Etelä-Amerikassa, Lähi-Idässä, Euroopassa, kotimaassakin paljon.
Olen, mm. 3 viikkoa Intiassa, 2 viikkoa Saksassa, Kööpenhaminassa ollut kerran pari päivää, nyt harkinnassa seuraava kohde. Yksin tutustuu helposti muihin matkailijoihin ja paikallisiin ja suunnitelmia voi helpommin muuttaa, kun täytyy huolehtia vain omasta puolestaan.
Huono puoli se, että kaverini joka matkusti 8 kk yksin Aasiassa sanoi, että joskus kävi aika yksinäiseksi.
Mahtava reissu, viime lokakuussa otin auton Milanosta ja ajelin ympäri Piemontea. Kävin tuttavien luona, viinitiloilla, metsästämässä valkoisia tryffeleitä, kylpylähotellissa jne. Tosin olin vain viikon, pidempikin aika olisi kelvannut
Olen, mutta vain Pohjoismaissa ja Sveitsissä (ja Tallinnassa kymmeniä kertoja, jos se lasketaan). Mihinkään eksoottiseen kohteeseen en matkustaisi yksin.
Olen jopa asunut yksin ulkomailla pariinkin otteeseen.
Ja asun nytkin ulkomailla, tosin nyt mieheni kanssa.
Otin äkkilähdön rantakohteeseen, kun Suomen sääennuste eräänä kesänä näytti kurjalta ja mies oli vielä töissä. Iso pino kirjoja mukana niin viikko meni kivasti rannalla lukiessa. Ainoastaan iltaisin syömässäkäynti tuntui aina vähän oudolta koska en ole tottunut istumaan ravintolassa yksin (kirja / langaton netti puhelimessa tosin auttaa vähän ja antaa tekemistä ruokaa odotellessa).
Viimeiset 10 vuotta olen tehnyt lähes kaikki matkani yksin, ja teen aina jos vain mahdollista. Joka kerta petyn jos lähden jonkun kaverin kanssa. Aina ärsyttää kun pitää odotella, toinen nukkuu myöhään tai väsyy aikaisin, ei jaksa kävellä, on kiinnostunut ihan eri asioista, ei halua syödä samoissa paikoissa kuin minä, hukkaa tavaroitaan ja haluaa kierrellä jotain ostoskeskuksia. Toki voi mennä erikseenkin osan ajasta, mutta siitäkin pitää sitten sopia ja tehdä kompromisseja. Kaikkein parasta ja vapainta on mennä yksin ja päättää itse kaikesta. Yksinäisyyttä en tunne koskaan. Ja matkat ovat kohdistuneet eri puolille Eurooppaa, Kaakkois-Aasiaan, Afrikkaan, Amerikkaan, Karibialle, Japaniin.
En mutta menisin milloin tahansa jos mahdollisuus tarjoutuidi.