Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan yrittäminen ja ikä - uskaltaako lykätä? (PCOS)
17.07.2016 |
Olen 24-vuotias nainen, jolla on diagnosoitu PCOS jo muutama vuosi sitten.
Olen alkanut pohtimaan, kuinka pitkälle uskallan lykätä vauvan hankkimisen yrittämistä? Onko 30-v jo liian myöhäistä?
Lääkärini (gyne) on sanonut, että kun joskus haluan yrittää lasten hankintaa, minun kannattaisi tulla melko pian yrittämisen aloituksen jälkeen hänen luokseen, eikä odottaa, että tärppääkö vai ei. En vain silloin tajunnut kysyä, että voinko kuitenkin lykätä vauvan yrittämisen aloitusta esim. kolmenkympin tienoille, vai kannattaisiko yrittää jo nyt....
Olen seurustellut 5-vuotta ja suhde on vakaalla pohjalla. Ostimme juuri asunnon (kolmion) ja molemmilla vakityöt. Sinänsä ei siis syytä, miksi emme yrittäisi vauvaa jo nyt, mutta silti ajatus vauvasta tuntuu vielä liian aikaiselta....
Tiedän kuitenkin, että haluan joskus lapsia - siksi pelkäänkin, että jos nyt lykkään yrittämistä ja vanhempana ei tärppääkkään, niin vaivaako asia koko lopun elämääni?
Eihän sitä tietenkään koskaan tiedä, onnistuuko vauvan saanti vai ei. Enhän edes tiedä, onko miehessäni kaikki ns. OK. Toki se on tiedossa, että minulle vauvan hankinta tulee olemaan hankalampaa, muttei mahdotona.
Kommentit (20)
Kuulostaa siltä, että olet miettinyt asiaa jo jonkin verran. Ehkä ajatus vauvasta alkaa kypsyä mielessäsi, ja halu yrittää raskautta tulee siten ajankohtaiseksi ihan luonnostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, ikä ei raskautumista ainakaan auta. Riippuu ihan PCOSin vaikeusasteesta. Tiedän useita, jotka ovat yrittäneet hoidoilla pitkään. Se on kallista ja raskasta.
Äh. :( Niin ahdistavaa.
Täytynee mennä lääkäriin uudestaan ja kysyä tätä vielä erikseen...
AP
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olet miettinyt asiaa jo jonkin verran. Ehkä ajatus vauvasta alkaa kypsyä mielessäsi, ja halu yrittää raskautta tulee siten ajankohtaiseksi ihan luonnostaan.
Olen asiaa kyllä pohtinut pitkään - mutta oikeastaan vain siksi, että tiedän ns. realiteetit. Jos minulla ei olisi PCOS:ää, niin en usko, että pohtisin vielä lasten hankkimista.
Pelkään vauva-arkea, taloudellista pärjäämistä (kun toinen on kotona vauvan kanssa), omaa urakehitystä yms.... nämähän ovat tosin kaikille edessä iästä riippumatta ja hyvinhän sitä varmaankin pärjäisi, mutta kuitenkin.
AP
Onkohan muita, joilla samoja ajatuksia tai samanlainen tilanne?
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla pcos. Lasta alettiin yrittämään kun olin 25. Ei se niin vaan onnistunutkaan, tarvittiin hormonilääkityshoitoja. Vajaa kolme vuotta meni kunnes onnistui. Ekan raskauden jälkeen toinen raskaus alkoikin sitten aika pian itsekseen.
Jostain kuulin, että pcos voisi rauhoittua iän myötä? Ja moni on saanut hyviä tuloksia vhh-ruokavaliolla. Nämä varmaan tiesitkin. Tsemppiä sinulle, päätät mitä päätät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla pcos. Lasta alettiin yrittämään kun olin 25. Ei se niin vaan onnistunutkaan, tarvittiin hormonilääkityshoitoja. Vajaa kolme vuotta meni kunnes onnistui. Ekan raskauden jälkeen toinen raskaus alkoikin sitten aika pian itsekseen.
Kiitos vastauksesta. Näinhän siinä voi tietenkin käydä....Olin niin suunnitellut, että haluaisin lapsia vasta kolmenkympin tienoilla, mutta kuten sinun esimerkissäsi, niin pelottaa toisaalta jättää yrittämisen aloitus sinne.
Mitä oireita sinulla pcos:ssä oli/on? Itsellä kaikki monirakkulaisuudesta akneen, hirsutismiin ja ylipainoon.... Kuukautiskiertokin oli pitkä (nyt ei ole ollut kuukautisia 3 vuoteen, kun minulla on hormonikierukka).
AP
Miten vaikea oireinen PCOsi on? Lasten saamisen helppous on liitännäinen varmsti sairauden oireiden voimakkuuteen? Omani on lievä, oireina vain epäsäännöllinen/pitkä kuukautiskierto. Kuukautiset tulevat noin 6 x vuodessa. Minulla on kaksi luomusti saatua lasta, molempia "tehty" noin puolitoista vuotta. Esikoisen saatuani olin 33-vuotias ja toisen 38-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, tavallaan on "hyvä", että sinulla on ylipainoa, sillä laihduttamalla voit saada oireitasi kuriin. Hoikalla pcos-naisella ei välttämättä ole yhtä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa itse omiin raskautumismahdollisuuksiinsa.
Minulla pcos. Ensimmäinen luomu-lapsi tupsahti ollessani 24v. Yritystä oli ennen tuota ollut enemmän ja vähemmän 2vuoden ajan. Toista tehtiinkin sitten tekemällä hoidoilla ja sain lapseni 27v. Nyt 31vuotiaana haaveilen josko vielä joskus yksi?? Hoitoja emme enää julkiselta puolelta saa, siksipä aloittelin vhh-ruokavaliota. Painoa pitäisi samalla tiputtaa 10kg. Uskon jotta sinulla taitaa olla sen verran ärhäkkä pcos kun lääkäri on pyytänyt heti olemaan yhteyksissä. Ei ainakaan monella vuodella kannata lykätä vielä jos haluat useamman lapsen kuin yhden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten vaikea oireinen PCOsi on? Lasten saamisen helppous on liitännäinen varmsti sairauden oireiden voimakkuuteen? Omani on lievä, oireina vain epäsäännöllinen/pitkä kuukautiskierto. Kuukautiset tulevat noin 6 x vuodessa. Minulla on kaksi luomusti saatua lasta, molempia "tehty" noin puolitoista vuotta. Esikoisen saatuani olin 33-vuotias ja toisen 38-vuotias.
Hormonaalinen akne, molemmat munasarjat monirakkulaiset, kova hirsutismi (välillä olen miettinyt, että muutunko mieheksi!), pitkä kk-kierto ja sitten ylipaino, erityisesti keskivartalossa.
Ja siinä mielessä, kuten joku sanoi, niin on "hyvä", että ylipainoa on, koska sen pudottaminen varmaankin helpottaa edes vähän.... joskin painoa tuntuu kertyvän TODELLA helposti, vaikka söisin terveellisesti (liikuntaa olen harrastanut aina aktiivisesti ja niin yhä useamman kerran viikossa). Esim. kun sain hormonikierukan, nousi painoni yhtäkkiä parissa kk aivan älyttömästi ja sain vatsaani raskausarvetkin, vaikka elämäntavat eivät muuttuneet mihinkään.
Ja vielä yhteen vastaukseen, että minulle riittäisi kyllä yksikin lapsi.... :) 2 on mielestäni maksimi itselle.
AP
Me lykkäsimme yrittämistä. Minulla on lievä pcos.Yrittämisestä raskauteen kuluivat ikävuodet 29-31, kaikki hoitokeinot ehdimme käydä läpi. Se oli henkistä helvettiä, ja myös rahallisesti valtava panostus.
Kuitenkaan en tavallaan kadu, silloin uran kannalta odottaminen silloin tuntui oikealta ratkaisulta.
Nyt on vaikeaa kuvitella, millaista elämä olisi, jos olisimme saaneet lapsen nuorena ja "helposti".
Tai jos emme olisi lopultakaan onnistuneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me lykkäsimme yrittämistä. Minulla on lievä pcos.Yrittämisestä raskauteen kuluivat ikävuodet 29-31, kaikki hoitokeinot ehdimme käydä läpi. Se oli henkistä helvettiä, ja myös rahallisesti valtava panostus.
Kuitenkaan en tavallaan kadu, silloin uran kannalta odottaminen silloin tuntui oikealta ratkaisulta.
Nyt on vaikeaa kuvitella, millaista elämä olisi, jos olisimme saaneet lapsen nuorena ja "helposti".
Tai jos emme olisi lopultakaan onnistuneet?
Onnea lapsesta! :) Onneksi onnistui lopulta.
Uskon, että yrittäminen hoitojen kanssa (ja muutenkin) on aivan kamalaa.... itse koitan vähän mustalla huumorilla mennä, ja naureskelen, että kun muut nuoret kaverit säästävät rahaa ulkomaanmatkoja varten, itse pistän sukanvarteen siksi, että joskus saatan "päästä" lapsettomuushoitoihin... :)
Nämä ovat vaikeita juttuja - erityisesti se, että jos ei lopulta olisi onnistunutkaan? Yhdellä tutun tutulla kävi niin, että hän tuli nuorena luomusti raskaaksi (on siis myös pcos) ja hän teki abortin, koska ei halunnut lasta silloin. No, siitä noin 7 vuotta eteenpäin, ei lasten hankinta enää onnistukaan - yritystä nyt takana muistaakseni 3 vuotta ja kaikkia hoitokeinoja käytetty.
AP
Sulla on ap paljon oireita. Eihän lapsettomuushoitojen tehostakaan voi kukaan luvata lasta syntyvän. Ihmeitä sattuu, voithan tulla luomustikin raskaaksi, kuka tietää. Jos vauva ei tähän tilanteeseen lähiaikoina olisi katastrofi, miksi ette jättäisi ehkäisyä pois ja menisi aluksi rennolla asenteella "tulee jos on tullakseen". Antaa luonnon näyttää kyntensä ja jos hyvin käy, tulet raskaaksi ilman hoitoja. Hakeudutte sitten tutkimuksiin, kun aika tuntuu sopivalle.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on ap paljon oireita. Eihän lapsettomuushoitojen tehostakaan voi kukaan luvata lasta syntyvän. Ihmeitä sattuu, voithan tulla luomustikin raskaaksi, kuka tietää. Jos vauva ei tähän tilanteeseen lähiaikoina olisi katastrofi, miksi ette jättäisi ehkäisyä pois ja menisi aluksi rennolla asenteella "tulee jos on tullakseen". Antaa luonnon näyttää kyntensä ja jos hyvin käy, tulet raskaaksi ilman hoitoja. Hakeudutte sitten tutkimuksiin, kun aika tuntuu sopivalle.
Niinhän minulla on.... :( Ja niin se on, että eihän ne lapsettomuushoidotkaan mitään takaa. Olen jotenkin siirtänyt koko PCOS:n ja mahd. lapsettomuuden syrjään ja hokenut vain, että "eihän se voi olla varmaa, etteikö lapsia muka voisi luomuna saada". Vaikka onhan se ilmeisesti hyvinkin epätodennäköistä saada niitä luomuna....
Onhan tuokin vaihtoehto, että jättäisin ehkäisyn pois ja tulee jos on tullakseen. Ja jos ei tule, niin sitten hoitoihin. Homonikierukkani menee "vanhaksi" vuoden päästä syksyllä - silloinhan voisin jättää ehkäisyn pois ja katsoa, tapahtuuko mitään vai ei. Eli alkaisi 25v. eteenpäin yrittämään. Joskin ajatuksenani oli hakeutua jatko-opintoihin, joista valmistuisin, kun olen 28v, jos siis pääsen sisään..... Niitä olisi hankala suorittaa vauvan kanssa, jos edes siis vauvan saanti onnistuisi.
En jotenkin herännyt oireisiini vasta kuin nyt päälle parikymppisenä, kun gynekologi nosti PCOS:n esille. Muistan kyllä, kuinka jo lukiossa lääkäri terveystarkastuksessa nosti karvaisuuteni esille ja kysyi, onko sitä tutkittu - vastasin vain, että ei ja asia jäi siihen. Eli jo murrosiästä lähtien on näitä oireita ollut (oikeastaan kaikki oireet aknesta pitkään kk-kiertoon ja hirsutismiin, ylipainoon - munasarjoja ei tosin ultrattu eli siitä en tiedä).
Onpa tämä vauvan hankinnan yrittämisen ajatteleminenkin monimutkaista... :)
AP
Kyllä minä ainakin sinun tilanteessasi, kun kuitenkin olet varma että lapsia haluat, aloittaisin jo yrittämisen ainakin luomusti.
Mulla oireina kuukautiskierron puuttuminen, lievä hirsutismi ja rakkulaiset munasarjat. En tosiaan itse tiennyt lainkaan että mulla on pcos koska olin syönyt yhdistelmäpillereitä siitä alkaen kun toukat kuukautiset oli olleet.
Ihmettelimme tosiaan mieheni kanssa (kun jätin pillerit silloin 25vuotiaana pois) että miksi kuukautisia ei kuulu vaikka odottelin yli puoli vuotta. Sen takia hakeuduin sitten tutkimuksiin.
Ylipainoa mulla oli teininä, mutta laihdutin reilut 30kg kun halusin tehdä elämäntaparemontin, mutta ei sekään ollut sitten auttanut tuohon pcos:n koska sen diagnoosin kuitenkin vuosia laihdutuksen jälkeen sain.
Hoksasin, että kierukkani meneekin ns. vanhaksi syksyllä 2018. Silloin olen 26-vuotias...
Pidän kierukan siihen asti ja kenties sitten yritämme luomuna periaatteella tulee jos on tullakseen.
AP
Alue: Aihe vapaa
No, ikä ei raskautumista ainakaan auta. Riippuu ihan PCOSin vaikeusasteesta. Tiedän useita, jotka ovat yrittäneet hoidoilla pitkään. Se on kallista ja raskasta.