Aikuisena AMK-päiväopiskelijaksi? Millaista?

AMK on ammattikorkeakoulu, nuorimmat on 19-vuotiaita ja siitä ylöspäin. Eli olet alle kymmenen vuotta vanhempi kuin nuorimmat

Tiedän kyllä, mutta onhan 19-vuotiaskin aika nuori ja tässä vaiheessa elämää n. 10 vuotta voi olla iso ero.

Itse olin suurinpiirtein saman ikäinen kuin luokallani aloittaneet muut opiskelijat ja ainakin meillä meininki oli toisinaan todellakin kuin yläasteella. Olen muutenkin normaalia rauhallisempi tapaus enkä innostu bilettämisestä sun muusta, joten en tuntenut kuuluvani joukkoon. Valmistuin ajallani, toisinkuin suurin osa luokkalaisistani. Näin pari vuotta valmistumiseni jälkeen noin puolet ei ole vieläkään valmistunut ja tuskin valmistuukaan. Kavereita ei opiskeluajalta jäänyt, vaikka minulla olikin koulussa tietty porukka, jonka kanssa hengailin ja tein ryhmätöitä. 

Riippuu ihan omasta ja luokkakavereidesi luonteesta millaista opiskelu on. Ja sitähän ei voi etukäteen tietää. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olin suurinpiirtein saman ikäinen kuin luokallani aloittaneet muut opiskelijat ja ainakin meillä meininki oli toisinaan todellakin kuin yläasteella. Olen muutenkin normaalia rauhallisempi tapaus enkä innostu bilettämisestä sun muusta, joten en tuntenut kuuluvani joukkoon. Valmistuin ajallani, toisinkuin suurin osa luokkalaisistani. Näin pari vuotta valmistumiseni jälkeen noin puolet ei ole vieläkään valmistunut ja tuskin valmistuukaan. Kavereita ei opiskeluajalta jäänyt, vaikka minulla olikin koulussa tietty porukka, jonka kanssa hengailin ja tein ryhmätöitä. 

Riippuu ihan omasta ja luokkakavereidesi luonteesta millaista opiskelu on. Ja sitähän ei voi etukäteen tietää. 

Ja lisäyksenä vielä tähän viestiin, että mikäli ala on sellainen joka sinua oikeasti kiinnostaa, niin hae. Kyllä muutaman vuoden pystyy opiskelemaan vähän huonommassakin seurassa, jos tuloksena on unelma-ammatti. 

Itse aloitin uudet opinnot 24-vuotiaana ja jo silloin ne 19-vuotiaat vaikuttivat niin lapsellisilta. Ovat kovaäänisiä ja juttelevat sekä kälättävät tunneilla. Mutta yllättävän paljon luokallamme on sitten vanhempaakin porukkaa. Vanhin taitaa olla lähellä neljääkymmentä.

Hyvin jaksaa. Olen 27 ja opiskelen päiväopetuksessa. Onhan niillä 19-vuotiailla ihan eri elämäntilanne mutta ei se vaivaa kun tietää että saa mukavan ammatin.

Noh eipä se herkkua ole. Onneksi ei oo läsnäolopakkoa ja eka vuoden ryhmätyö on se pahin ja turhin ryhmätyö.

Kun mä aloitin opinnot ammattikorkeessa niin meidän luokalla oli vaan neljä 19-vuotiasta.... Suurin osa oli 24-vuotiaasta ylöspäin, vanhin 34-vuotias.

Mulla taas on monimuoto-opinnoista huonoja kokemuksia. Muutamat aikuisopiskelijat olivat helkkarin kovia pätemään ja keskeyttivät opettajan jatkuvasti, tunnilla kuin tunnilla. Ryhmätyö näiden kaikkitietävien kanssa oli mahdotonta. Ja aikuinen olin siis itsekin, 30-vuotias. Mietin jälkikäteen, että nuorempien päiväopiskelijoiden seurassa olisi voinut olla helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

AMK on ammattikorkeakoulu, nuorimmat on 19-vuotiaita ja siitä ylöspäin. Eli olet alle kymmenen vuotta vanhempi kuin nuorimmat

Kirjoitin tämän, koska en oikeasti ymmärrä mikä ongelma tuo ikäero voi olla. Voi osittain johtua siitä, että partiossa osastonjohtajana hoidin hommia sekä niiden oikeasti yläasteikäisten kanssa että itseäni reilusti yli 10 vuotta vanhempien.

Itse menin ammattikorkeaan 10-vuotiaana. Meitä oli luokassa myös vanhempia, ja kaikki tultiin hyvin toimeen keskenämme. En tiedä johtuiko alasta, opiskelin insinööriksi. Myöhemmin juurikin 28-vuotiaana lähdin suorittamaan maisterivaihetta yliopistoon. Mutta koska ala ei ollut täysin sama, kävin myös ihan perustason kursseja. Juurin näiden 19-vuotiaiden kanssa. Eikä nytkään ollut ongelmaa, vaikka olin se vanhempi. Osalle itse asiassa tuli jossain vaiheessa yllätyksenä "kuinka vanha olin" ja vielä kahden lapsen äiti.

Se joka eniten ratkaisee, on oma asenne. Jos tuot joka välissä esille, kun minä olen vahempi ja viisaampi. Tai vähättelet nuorten juttuja. On varma ettet tule kenenkään kanssa toimeen. En minäkään juossut joka bileessä, mutta kyllähän se oli ihan hauskaa kuunnella mitä oli näissä sattunut. Ja ainakin itsellä on niitä omia biletys muistoja opiskeluajoilta. Eli oikealla asenteella tulee varmasti kaikkien kanssa toimeen. Eihän sitä työelämässäkään olla vain oman ikäisten kanssa. Työkaverina voi olla niin eläkeikää lähestyvä mummo, kuin vastavalmistunut perheellinen. Miten te oikein selviätte töissä, jos opiskeluissa jo se max kymmenen vuotta on liian suuri ikäero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ammattikorkeakoulu, nuorimmat on 19-vuotiaita ja siitä ylöspäin. Eli olet alle kymmenen vuotta vanhempi kuin nuorimmat

Kirjoitin tämän, koska en oikeasti ymmärrä mikä ongelma tuo ikäero voi olla. Voi osittain johtua siitä, että partiossa osastonjohtajana hoidin hommia sekä niiden oikeasti yläasteikäisten kanssa että itseäni reilusti yli 10 vuotta vanhempien.

Itse menin ammattikorkeaan 10-vuotiaana. Meitä oli luokassa myös vanhempia, ja kaikki tultiin hyvin toimeen keskenämme. En tiedä johtuiko alasta, opiskelin insinööriksi. Myöhemmin juurikin 28-vuotiaana lähdin suorittamaan maisterivaihetta yliopistoon. Mutta koska ala ei ollut täysin sama, kävin myös ihan perustason kursseja. Juurin näiden 19-vuotiaiden kanssa. Eikä nytkään ollut ongelmaa, vaikka olin se vanhempi. Osalle itse asiassa tuli jossain vaiheessa yllätyksenä "kuinka vanha olin" ja vielä kahden lapsen äiti.

Se joka eniten ratkaisee, on oma asenne. Jos tuot joka välissä esille, kun minä olen vahempi ja viisaampi. Tai vähättelet nuorten juttuja. On varma ettet tule kenenkään kanssa toimeen. En minäkään juossut joka bileessä, mutta kyllähän se oli ihan hauskaa kuunnella mitä oli näissä sattunut. Ja ainakin itsellä on niitä omia biletys muistoja opiskeluajoilta. Eli oikealla asenteella tulee varmasti kaikkien kanssa toimeen. Eihän sitä työelämässäkään olla vain oman ikäisten kanssa. Työkaverina voi olla niin eläkeikää lähestyvä mummo, kuin vastavalmistunut perheellinen. Miten te oikein selviätte töissä, jos opiskeluissa jo se max kymmenen vuotta on liian suuri ikäero.

10-vuotiaana amkiin, huh ku on varhaiskypsää!

Samaa olen pohtinut, ikäkin on suunnilleen sama. Opiskelin viimeksi päälle parikymppisenä AMK:ssa ja se oli jo silloin aivan vihoviimeistä paskaa. Siis aivan lastentarhamenoa ja nytturpakiinni-mantraa kaiken sekasorron yli huutavia opettajia. Nyt on eri ala ja toivon että olisi järkevämpää porukkaa. Sitten kyllä kaduttaa etten mennyt yliopistoon, vaikka vaikeaa sekin olisi ollut, jos on samanlaista perseilyä ja kaaosta taas, mutta katsotaan nyt. (Yliopisto 100km kauempana kuin AMK, oma okt  ja lähtötiedot alalta aivan nollat, joten ajattelin suorittaa ensin tuon koulun tuossa lähellä ja sitten maisterin.)

Opiskelen AMK:ssa, ja meidän ryhmässämme on ainakin viisi yli nelikymppistä opiskelijaa, alle 25-vuotiaita on alle puolet ryhmästä.

Minä olin aikuinen kun aloin opiskelemaan amk:saa. Olin silloin 20-vuotias. Tietääkseni lapsia on vain peruskoulussa.

Minusta on outoa puhua aikuisista. Eikö pitäisi sanoa vanhemmat opiskelijat? Jos minulla on yli 18-vuotias lapsi niin hän on kylläkin silloin aikuinen.

Hell no.

Päiväpuolellahan ensimmäinen viikko on pyhitetty viinanjuonnille, seura on täysin keskenkasvuista ja juttuaiheet saa korvat vuotamaan verta...

Nuorissa aikuisissa ei ole mitään vikaa, olinhan itsekin sellainen, mutta ei vaan millään enää pysty näin 30+ ikäluokassa kuuntelemaan niitä keskusteluja päivästä toiseen.

Meidän luokalla oli muutama vuosi sitten neljäkymppisiäkin ja hyvin menivät siellä nuorten seassa. Toki siellä suurin osa porukasta on sellaista, jotka kiertävät kaikki opiskelijabileet jne. mutta eipä se juurikaan meillä ainakaan näkynyt itse koulupäivissä. Innolla vaan siis mukaan, et sinä mikään ikäloppu kuitenkaan ole ;)

Oma asenne ratkaisee. Hyvin tulin juttuun luokkakavereiden kanssa ja löyty kavereita. Välillä tietenkin oli jotain ittee ärsyttävää käytöstä (esim. porukka hälisi niin ettei opettajaa meinannu kuulla ja jotain muuta lapsellista käytöstä johon itekkin sillon yli 10v nuorempana "syyllistyin"), mutta en antanu sen häiritä. Tässäkin näki 4v aikana kasvua eli toi häiritsevä/ärsyttävä käytös väheni ajan myötä. Osallistuin myös jossain määrin iltarientoihin.

Olin alottaessani 31v ja luokkani vanhin, nuorin oli saman kevään abi. Sulavasti hengattiin samassa kaveriporukassa.

Voi jösses. Oon 33 ja suunnittelen amkkiin menoa. Taidan sit olla vanhin. Mut nyt tiedän mitä haluan tehdä, kun olen jo iso. Ainot pelko on, etten enään osaisi oppia, että oon liian pitkään liihotellut, niin ei osaisi muuttua ahkeraksi ja järjestelämälliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Voi jösses. Oon 33 ja suunnittelen amkkiin menoa. Taidan sit olla vanhin. Mut nyt tiedän mitä haluan tehdä, kun olen jo iso. Ainot pelko on, etten enään osaisi oppia, että oon liian pitkään liihotellut, niin ei osaisi muuttua ahkeraksi ja järjestelämälliseksi.

Sulla on kyllä haasteita edessä, tsemppiä!