Lue keskustelun säännöt.
Huijaako teidän pienet lapset?
07.07.2016 |
Omani (reilut 2v) höpöttelee nyt välillä mitä sattuu, mutta välillä jään toki miettimään jotain hänen sanomisiaan. Esimerkiksi äsken hän kesken jutun ilmoitti "en sanonu kiitos, sitte iskä tönäs mua". Olemme siis isän kanssa eronneet, mutta hetkeäkään en kyllä isää epäilisi väkivaltaiseksi tms, mutta kyllä tuo laittoi miettimään - ja aion tietenkin isältä kysyä asiaa.
Toisaalta lapsi myös ilmoitti äidilleni, eli mummilleen kerran "välillä äiti saa hakata minua", enkä siis tosiaankaan häntä ole koskaan hakannut saati muuten käynyt käsiksi...
Puhuuko teidän pienet lapset omiaan paljonkin?
Kommentit (8)
Oletko kysynyt, että onko isä koskettanut lasta intiimistä paikasta, kun he ovat olleet kahden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienenä ja vähän isompanakin. Taitaa tuo valehtelu ja tuulesta temmattujen juttujen keksiminen olla leipälaji osalle lapsista jo pienestä pitäen. Jotkut on umpirehellisiä, mutta osa huijaa ja valehtelee niin että korvat vaan lepattaa.
3-v tytär oppi huutamaan "AIAIAI SATTUU!" jos häntä nosti pois luvattomista puuhista.
Lasta ei ole ikinä kuritettu, ja nostaminen on varmaan hurjinta mitä meillä tapahtui, eli saattoihan tuo tavallaan sattuakin, mutta enemmän tuo oli minusta jonkunlainen protokiristys: saipahan ainakin sätkyn aikaan sekä nostajassa että muissa kuulijoissa.
Vierailija kirjoitti:
3-v tytär oppi huutamaan "AIAIAI SATTUU!" jos häntä nosti pois luvattomista puuhista.
Lasta ei ole ikinä kuritettu, ja nostaminen on varmaan hurjinta mitä meillä tapahtui, eli saattoihan tuo tavallaan sattuakin, mutta enemmän tuo oli minusta jonkunlainen protokiristys: saipahan ainakin sätkyn aikaan sekä nostajassa että muissa kuulijoissa.
Meillä teki kanssa tota... Se loppui aikanaan, kun todettiin vaan että eikä satu ja jatkettiin toimia.
Vierailija kirjoitti:
3-v tytär oppi huutamaan "AIAIAI SATTUU!" jos häntä nosti pois luvattomista puuhista.
Lasta ei ole ikinä kuritettu, ja nostaminen on varmaan hurjinta mitä meillä tapahtui, eli saattoihan tuo tavallaan sattuakin, mutta enemmän tuo oli minusta jonkunlainen protokiristys: saipahan ainakin sätkyn aikaan sekä nostajassa että muissa kuulijoissa.
Kummityttöni oli tuon ikäisenä kova filmaamaan. Marketissa halusi lähteä juoksentelemaan omille teilleen ja kun häntä estettiin/palautettiin muun porukan luokse, alkoi jumalaton kirkuminen "ÄLÄ SATUTA MUA! ÄLÄ LYÖ!". Ja tähän tosiaan riitti se, että otettiin takin hupusta tai kädestä nätisti kiinni ja ohjattiin oikeaan suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi opettelee totuuden ja "huijaamisen" eroa, eikä aina erota niitä toisistaan. Lapsi ei siis tietoisesti "huijaa" vaan hänellä on kehitysvaihe menossa.
Muistakaa että lapset ei opi valehtelemaan jos ei niille itse valehtele tai ympärillä oleville ihmisille, kuten miehelle/vaimolle/mummolle. Asiasta on psykologisia tutkimuksia.
Mun 2v väittää aina kaikille että "äiti itki tänään" ja siis yhden kerran olen oikeasti itkenyt hänen nähden. Tais jäädä mieleen.