Elämä ei useinkaan ole sitä, mitä toivoo.

minä olen jo yhdessä (pian myös kahdessa) pitkässä suhteessa epäonnistunut, joten todellakaan en halua miestä itselleni enään koskaan!

painii hieman eri sarjassa kun esim. " uskoton, väkivaltainen alkoholisti" . Joten kyllä vaihtamalla voi parantua (tai huonontua), ellei ole niin tyhmä, että toista virhettään. Eri asia on sitten nämä, jotka vaihtavat miestä, koska ovat kyllästyneet suhteen arkisuuteen. Arki tulee kyllä joka suhteeseen.

jos se toinen ihminen (väkivaltainen, häiriintynyt, alistava...) on se ongelma, niin kyllä se paranee lähtemällä pois siitä suhteesta. Kuka muuten sanoi, että ihmisen tarvitsisi aina elää suhteessa?

on kamalaa (ja kuulostaa törkeältä), mutta voisin saada " kenet tahansa" ja uskon, että on olemassa suhteita joissa intohimo ja rakkaus tuntuvat läpi vaikeuksienkin. Miksi olen siis tuon ihmisen kanssa tässä suhteessa?



On sellaisia suhteita joissa yhteenkuuluvuuden tunne on suuri, eikä se katoa alkuhuuman hiipuessa. On suhteita joissa huuma ei hiivu kokonaan. Joissa toisiaan kunnioitetaan ja rakastetaan tuntuvasti.



Tunnen meneväni hukkaan tässä suhteessa jossa ei ole läheisyyttä, kunnioitusta eikä rakkautta. Tulemme vain vanhempina toimeen ja se siitä. Olen hyvin nuori ja minun pitäisi olla viettämässä elämäni ihaninta aikaa, eikä riutua tuomittuna kuivaan, yksinäiseen suhteeseen. Mutta jossa ei kuitenkaan ole näennäistä vikaa. Ei syytä lähteä.



Olen tehnyt suuria virheitä ja olen niitä itkenyt. Toivonut herääväni aamulla huomaten, että onkin se päivä jolloin päätin unohtaa ehkäisyn ja perustaa perheen tämän miehen kanssa. Tiedän, että minua varten olisi jotain paljon parempaa ja suurempaa, mutta en voi lähteä sitä etsimään. Totuttelen tähän...välillä tuntuu vähemmän pahalta, välillä kuristaa.



Tämä on ainoa elämäni ja kulutan sen näin? Tuskaa! Ilman sitä ihanaa rakkautta joudun olemaan.. Olin nuorempana liian huolimaton ja jaoin rakkauttani huolimattomasti kaikille. Nyt en sitä osaa enää antaa, en ainakaan tuolle. Enkä saa, koska en voi lähteä sitä hakemaan. Ja tarkoitan miehen ja naisen välistä intohimoista rakkautta. En äidin ja lapsen, jota en ansaitse enkä osaa käsitellä. En tiedä edes haluanko... Liian myöhäistä.

Ap:n lailla kirjoitellaan vain jos kynsin ja hampain on riuduttu huonossa suhteessa ensirakkauden kanssa, vain koska halutaan pitää kulissia yllä.