Tunteeni poukkoilevat ihan omituisesti
Kun näen jonkun, esim. jonkun exän profiilissa kuvia ja päivityksiä ajalta, kun olen itse ollut vaikkapa onnellisesti parisuhteessa, minuun iskee ällötys, puistatus, sellainen kamala olo. En ymmärrä ollenkaan. Välillä irtaannun itsestäni ja näen omatkim tekoni ja elämäni ällöttävänä toisen näkökulmasta. En tajua itseäni! Esim. Voin kuvitella yhden eksäni ajamassa entisen kotini ohi ajatellen, että tuolla se sillon asui. Veikkaan hänen olevan tietoinen muutostani... Täysin varma en ole.
Koen lähes koko ajan jotain aivan ihmeellisiä kaipuun tunteita ties mihin hetkiin ja muistoihin. Vuosien saatossa tapahtuvien muutosten hyväksyminen ja tiedostaminen on minulle ongelma. Asiat tuntuvat uhilta. Vaikka tunteet ja tilanteet muuttuvat, ne konkreettiset kuvat, muistot, porautuvat aivoihin eivätkä anna rauhaa.
Kommentit (2)
En ole psykiatri mutta mulla tulee ensiksi mieleen, että häpeätkö ehkä jotenkin itseäsi ja tekemisiäsi? Tuo omasta elämästä irtautuminen ja sen näkeminen ikään kuin toisen silmin on tuttu ilmiö minullekin nimenomaan siksi, että pelkään muiden tuomitsevan ja säälivän minua, ja koen usein voimakkaita itseinhon ja häpeän tunteita.
En tiedä, jos tuo häiritsee pahasti, niin kannattaisi ehkä puhua jollekulle?
En osannut selittää ekaa juttua. Siis että vaikka olen itse ollut onnellinen, niin asioiden saaminen tietoon jälkeenpäin esim. kuvien kautta puistattaa.