Lue keskustelun säännöt.
Voitteko sanoa jotain lohduttavaa/jutella?
13.06.2016 |
Tilanteeni on sellanen, että taustalla on leikkaus josta toipuminen osoittautui todella haastavaksi, olen joutunut soittamaan ambulanssin sen jälkeen kolmesti ja pari kertaa hakeutumaan itse päivystykseen. En olekaan uskaltanut olla yksin leikkauksen jälkeen.
Nyt on kuitenkin pakko olla yksin lapsen kanssa ensi yö, huominen ja sitä seuraava yö kun miehellä pakollinen matka. En saanut ketään tänne yöksi tai huomiseksi, kaikki töissä, kaukana tai muuta.
Tilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta pelottaa silti. Aiomme huomenna lähteä lapsen kanssa ihmisten ilmoille, koska kotona ahdistaa ja pelottaa vielä enemmän.
En oikein tiedä mikä tähän auttaisi.. :(
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidät puhelimen lähellä koko ajan ja soitat apua heti, jos sitä tarvitset. Pärjäät ihan varmasti.
Hetken kestää elämä, sekin kurjaa ikävää. Hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika!
Se on reilu vuorokausi, mitä todennäköisemmin kaikki menee hyvin. Jos tulee ongelmia, niin soita apua. ota vaikka lapset sairaalaan mukaan jos ei muu auta. Tsemppiä.
Voi ei, tsemppiä ap! <3 Kaikki menee kyllä hyvin. Onko lapsesi jo sen ikäinen että olet voinut hänelle kertoa tästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos paljon kaikille <3 olen iloisesti yllättynyt että täältä saa kannustavia viestejä :) Pidän puhelimen tosiaan lähellä. Ja jos joudun lähtemään päivystykseen, otan lapsen mukaan. Jännittää ja pelottaa vaan tää yöaika, jos tulee tarve lähteä päivystykseen, niin täytyy kai herättää lapsi yöunilta. Ap
Jos et saa unta ja henkisesti ahdistaa yön pimeinä tunteina, laita radio päälle hiljaiselle, tai etsi youtubesta joku kiinnostava vloggaaja taustalle. Varaudu lähtemään päivystykseen laittamalla kassi valmiiksi ja pitämällä puhelin lähellä. Tsemppiä, kaikki järjestyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6, lapsi on 1-vuotias, eli ei ymmärrä :/
Heippa ap!
Haluatko kertoa enemmän vaivastasi? Missä toimenpiteessä olit?
Minä valvon oksennustautisen lapsen kanssa, joten mulla on aikaa jutella.
Minulla on krooninen suolistosairaus, ja nämä lasten kotiin kantamat mahataudit on ihan hirveitä, koska sairastun niistä yleensä pahasti. Mulla on suolisto nyt jo valmiiksi huonona, eilen olin pihalla puutarhatöissä kun äkkiä tunsin että housut alkaa kastua - verestä! Mietin jo hetken että tartteeko minunkin lähteä päivystykseen, mutta niin vaan se vuoto kuitenkin tyrehtyi itsestään.
Se on jotenkin surullista, miten vähän terveyttään osaa arvostaa ennenkuin sen menettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos paljon kaikille <3 olen iloisesti yllättynyt että täältä saa kannustavia viestejä :) Pidän puhelimen tosiaan lähellä. Ja jos joudun lähtemään päivystykseen, otan lapsen mukaan. Jännittää ja pelottaa vaan tää yöaika, jos tulee tarve lähteä päivystykseen, niin täytyy kai herättää lapsi yöunilta. Ap
Sitten sä herätät lapsen :) On ihan normaalia, että olet huolissasi ja mietit, miten yö menee, mutta jos tulee jotain, niin lapsi vaan hereille ja mukaan päivystykseen. Et olisi ensimmäinen vanhempi, joka on joutunut niin tekemään.
Minkä ikäinen lapsi (suunnilleen) sinulla on? Voisiko joku tuttu tulla turvaksi ensi yöksi, vai eikö sellaisia tuttuja ole, joita voisi pyytää? Varmasti pärjäätte kaksinkin, mutta siksi, että saisit nukuttua eikä tarvitsisi pelätä tai olla ahdistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä tilanteita vaan tulee pakostakin. Älä ole huolissasi, kyllä sinä pärjäät niinkuin me muutkin.👍💓
No sulla on vielä pahempi tilanne kuin minulla. Minäkin olin leikkauksessa mutta siitä kait pitäisi toipua. Minulla on hirveitä ahdistuskohtauksia tullut siitä kun leikkaus oli pelottava ja sen jälkeen kivut valtavat varsinkin päivittäisen haavanhoidon yhteydessä terkkarilla. Nukun huonosti ja se lisää ahdistusta. Suoraan sanottuna meinasi henki lähteä kun ahdisti niin paljon. Leikkaus kohdistui hyvin arkaan paikkaan, siksi tämä kerta oli hyvin ahdistava vaikka on minua leikelty ennenkin.
Minäkin olen omaishoitaja ja siksi ei ole helppoa olla toipilaana kotona ja vastata monesta asiasta yksin. Edes kauppa-apua en ole saanut.
Vaikea sanoa sinun tilanteeseen mitään. Ei ole varmasti helppoa. Pidä kännykkä lähellä.
Minä olen tehnyt aamukamman josta ruksaan yli aina yhden päivän kerrallaan. Se päättyy lääkärin kontrollikäyntiin. Se on merkkinä että on taas yhdestä päivästä selvitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, jos pystyt niin kannattaa tehdä suunnitelma siltä varalta jos sairaalaan tuleekin lähtö. Joillakin se rauhoittaa mieltä kun on valmiiksi mietitty tehtävät asiat läpi ja toimintasuunnitelma varmasti rauhoittaisi sinua tositilanteessa. Pakkaa kassi valmiiksi ja sellaiset asiat mietintään pystytkö itse esimerkiksi avaamaan ovea ambulanssi-ihmisille jos jotain sattuu eli miten he saisivat siinä tilanteessa oven auki, miten lapsi hereille jne. Lanssihenkilökunta on varmasti ollut aikaisemminkin tilanteessa jossa pieni lapsi pitää ottaa mukaan, sitä ei tarvitse stressata ollenkaan :)
Toivottavasti mitään ei kuitenkaan käy, pidän sinulle peukkuja pystyssä!
Tsemppiä! Apua on aina saatavilla jos hätä tulee. Sä pärjäät ja selviät. Usko pois :)