Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pakko avautua, surettaa.
12.06.2016 |
Ahdistaa, kun vanhoja ystäviä ja tuttuja kuolee alle 30v
Se on niin surullista, kun tietää, että he eläisivät, jos eivät olisi valinneet sitä tietä mitä kulkivat. Samalla ahdistaa, kun ajattelee, että jos en itse olisi muuttunut, niin mulla olis saattanut olla sama kohtalo, eikä olis olemassa ihanaa lastani.
Kommentit (11)
Vaan jos he eivät olisi kulkeneet sitä tietä, niin eivät olisi olleet enää omia itsejään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaan jos he eivät olisi kulkeneet sitä tietä, niin eivät olisi olleet enää omia itsejään.
Minusta kun tuntuu, että jos olisivat saaneet muutettua elämänsä suunnan, niin nimenomaan silloin olisivat olleet omia itsejään. Itsellä ainakin näinpäin.
Pahalta tuntuu, kun entinen kaveri jota näki vielä nelisen vuotta sitten joka päivä on tapettu velkojen vuoksi. Katsoin hänen kuvaansa ja mietin kuinka paljon olikaan muuttunut siitä, kun hengailtiin. Lihaksikas mies oli muuttunut huonoihoiseksi ja langanlaihaksi lommoposkeksi.
Vierailija kirjoitti:
Pahalta tuntuu, kun entinen kaveri jota näki vielä nelisen vuotta sitten joka päivä on tapettu velkojen vuoksi. Katsoin hänen kuvaansa ja mietin kuinka paljon olikaan muuttunut siitä, kun hengailtiin. Lihaksikas mies oli muuttunut huonoihoiseksi ja langanlaihaksi lommoposkeksi.
Vain kahdessa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vaan jos he eivät olisi kulkeneet sitä tietä, niin eivät olisi olleet enää omia itsejään.
Tämäkin on tavallaan totta mielestäni. Jos ei mielenkiintoa normaaliin elämään ole, niin vaikea täällä on olla. Käytön alkuvaiheessa se kaveripiiri voi olla jännä, kiva ja tiivis - ehkä vähän semmoinen kuin ennen olivat pienet heimot, joissa ihmiset eli toistensa kanssa. Tässä yhteiskunnassa paras laumaan verrattava asia on oma perhe, joka on laumaksi oikeasti liian pieni ja josta on raskasta huolehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä millaisten tyyppien kanssa hengailet, mutta mun kaveripiiristä ei ole kuollut kukaan vaikka ollaan päälle 30v.
Muutamat näistä päättäneet päivänsä itse. Osa mennyt yliannosteltuun sekakäyttöön vahingossa. Kaikilla päihde ja mt ongelmia. Voi kun olisivat saaneet ja vastaanottaneet apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ja jos tätillä olisi munat, niin täti olisi setä. Mutta kun elämä nyt menee niin kuin se menee jokaikisen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan jos he eivät olisi kulkeneet sitä tietä, niin eivät olisi olleet enää omia itsejään.
Tämäkin on tavallaan totta mielestäni. Jos ei mielenkiintoa normaaliin elämään ole, niin vaikea täällä on olla. Käytön alkuvaiheessa se kaveripiiri voi olla jännä, kiva ja tiivis - ehkä vähän semmoinen kuin ennen olivat pienet heimot, joissa ihmiset eli toistensa kanssa. Tässä yhteiskunnassa paras laumaan verrattava asia on oma perhe, joka on laumaksi oikeasti liian pieni ja josta on raskasta huolehtia.
Kyllä näillä on ollut mielenkiintoa "normaaliin elämään" mutta ei keinoja muuttua. Kaikki ovat opiskelleet ja pyrkineet ns. tavallisiksi veronmaksajiksi jos nyt sitä ilmaista haluaa käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millaisten tyyppien kanssa hengailet, mutta mun kaveripiiristä ei ole kuollut kukaan vaikka ollaan päälle 30v.
En hrngaile enää oikein muiden kun perheeni kanssa. Onko sinusta siis mahdotonta, että ihmisiä kuolee nuorena?
Alue: Aihe vapaa
Oon ollu samassa tilanteessa. Mun nuoruusaikojen kavereista suurinosa heitti lusikan nurkkaan reilu parikymppisenä. Nyt oon 40v ja ne jotka on jäljellä ovat joko ryhdistäytyneet mun lailla tai ovat todella säälittäviä ihmisrauniota. Mulla pelastuksena oli myös lapsi, nyt jo aikuinen.