Helsinki siirtyy 1960-luvulta nykypäivään ja häätää yksityisautot pois kantakaupungista - miten sinä sopeudut tuleviin muutoksiin?

Pyöräilyn suosio kasvaa "räjähdysmäisesti" Helsingissä – näin pyöräilyreittejä ehostetaan

Helsinki laittaa lähivuosina pyöräteihin kymmeniä miljoonia

http://www.hs.fi/kaupunki/a1425298721041

Pyöräilyn suosio on kasvanut viime vuosina Helsingissä. Helsinki on silti tuntuvasti Kööpenhaminan kaltaisia pyöräilykaupunkeja jäljessä. Helsingissä pyörämatkojen osuus syysvuorokauden arkiliikenteessä oli vuonna 2011 noin 11 prosenttia. Samana vuonna Tanskan pääkaupungissa pyörällä tehtiin noin 35 prosenttia kaikista työ- ja koulumatkoista. Myös Helsinki haluaa kasvattaa pyöräilyn osuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että pyöräilyyn käytetään entistä enemmän rahaa. Vielä viisi vuotta sitten pyöräilyyn panostettiin vain muutamalla miljoonalla, mutta tämän vuoden budjetista pyörähankkeisiin käytetään jo 10 miljoonaa euroa. Helsingin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä helsinkiläiset kulkevat 15 prosenttia kaupungissa tehtävistä matkoista polkupyörällä. Onko tavoite realistinen? "Olemme vielä aikataulussa. Pyöräily on suorastaan räjähdysmäisessä kasvussa. Jos tulee normaali kesä, teemme liikennemäärissä jälleen ennätyksiä". 

Miten pyöräilyn osuutta voitaisiin kasvattaa?

"Panostamalla infrapuoleen, tekemällä mahdollisimman turvallisia liikenneratkaisuja ja helpottamalla pyöräilyä myös talvella". "Talvipyöräily on lisääntynyt Helsingissä, eli täällä on enemmän ihmisiä, jotka eivät lopeta syksyllä vaan jatkavat sitä talvikauden yli. Ympärivuotinen kulkumuoto-osuus on nyt noin 11 prosentissa."

Helsinki on epäonnistunut aiemmissa yrityksissään kasvattaa pyöräilyn osuutta. Miksi pyrkimyksessä onnistuttaisiin nyt paremmin? 

"Meillä on hyvin erilainen poliittinen tilanne kuin 15 vuotta sitten. Meillä on nyt hyvin selkeät pyöräilyn edistämisohjelmat, joissa on määritelty, mihin me pyrimme ja millä keinoin. Aiemmin kauas katsova suunnittelu on puuttunut".

Ympärivuotinen pyöräily on selvästi kasvanut. Helsingissä onkin jo todistetusti menestyksekäs ympärivuotiseen pyöräilyyn perustuva ravintolaruoan kotiinkuljetuspalvelu. 

Joten jokaisen on vihdoin välttämätön hyväksyä tapahtunut ja sopeutua siihen.

Helsinkiä suunnitellaan nyt kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla

http://www.hs.fi/kaupunki/a1453445641199

Helsingin liikennettä on suunniteltu 60 vuotta sitä silmällä pitäen, että henkilöautolla liikkuminen olisi entistä sujuvampaa. Nyt huomion saavat kävely, pyöräily ja julkinen liikenne.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana liikennesuunnittelu on ollut yksityisautoilun mahdollisuuksien parantamista. Viimeistään 1960-luvulla autoja oli kaikkialla ja ihmiset pakenivat konttorikeskustaa lähiöihin ja naapurikuntiin. Käytännössä helsinkiläisten arkea suunniteltiin 60 vuotta autojen ehdoilla. Kunnes kunniakierros sitten yhtäkkiä loppui.

”Me ei vain haluttu tämän näköistä tulevaisuutta. Se olisi ollut surkea tulevaisuuskuva kaikkien kaupunkilaisten kannalta liikennemuodosta riippumatta”.

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma nosti kävelyn ja pyöräilyn virallisesti autoilua tärkeämmäksi: Suunnittelun yleisenä periaatteena on huolehtia ensimmäisenä liikenteen heikoimman osapuolen eli kävelijöiden tarpeista. Tämän jälkeen huomioidaan järjestyksessä pyöräliikenteen, joukkoliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöautoilun tarpeet

”Helsingissä kävely ja pyöräily alkavat vihdoin viimein saada sellaista painoa, joka sillä olisi pitänyt tällaisessa kaupunkiympäristössä olla jo pitkän aikaa”.

Kaupungistuminen, herääminen ilmastonmuutokseen ja verkon voimauttama ruohonjuuridemokratia synnyttivät 2000-luvun alussa maailmalla uudeksi urbanismiksikin kutsutun liikkeen, joka haluaa tehdä kaupungeista viihtyisiä koteja ja vallata julkisen tilan autoilta ihmisille.

"Vanha paradigma romahtaa omaan mahdottomuuteensa ja silloin vierestä poimitaan tilalle seuraava tarjokas”.

Siis: liikennesuunnittelun suunnanmuutos johtuu siitä, että autoiluun perustuvan infrastruktuurin vaatimat investoinnit tulevat Helsingille nykyään liian kalliiksi. Pyöräteitä on halvempaa rakentaa kuin moottoriteitä.

Viime syksynä kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksytyn yleiskaavaehdotuksen yhteydessä päätettiin kaupunkibulevardeista, jotka muuttaisivat kaupunkiin tulevat sisääntuloväylät asuinkaduiksi. Bulevardien rakentaminen tarkoittaisi todennäköisesti jonkinlaisen ruuhkamaksujärjestelmän käyttöönottoa.

1960-luvulla autoilusta tuli Suomessa niin suosittua, että koko tulevaisuuden uskottiin olevan autojen. Nyt, 50 vuotta myöhemmin, vallassa on uudenlainen suunnittelijoiden ja poliitikkojen sukupolvi ja historia alkaa kulkea taaksepäin.

”Meillä on paljon katuja, joilla lähes kaikki tila on autoilla. Nyt meidän täytyy tehdä kaupunkia, jossa auto on vain yksi neljästä liikkumismuodosta”.

Lopetan käyntini kantakaupungissa ja teen ostokseni muualla. Ei ne palvelut siellä kauaa pysy, kun muutkin tekevät samat päätökset.

Vierailija kirjoitti:

Lopetan käyntini kantakaupungissa ja teen ostokseni muualla. Ei ne palvelut siellä kauaa pysy, kun muutkin tekevät samat päätökset.

Miksi lopettaisi? Ei tarvii haistella autojen pakokaasuja eikä joutua yliajetuksi voi nyyh.

Iso Omena saa kohta suuren laajennuksen. Kauppakeskus Kaarikin kukoistaa. Miksi menisin Helsinkiin? Paitsi tietysti oopperaan taksilla kuten aina.

Nyt tahtipuikkoa heiluttaa viherpiiperöt ja kaikenmaailman homouivelot, ennen sentään oli oikeita miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Pyöräilyn suosio kasvaa "räjähdysmäisesti" Helsingissä – näin pyöräilyreittejä ehostetaan

Helsinki laittaa lähivuosina pyöräteihin kymmeniä miljoonia

http://www.hs.fi/kaupunki/a1425298721041

Pyöräilyn suosio on kasvanut viime vuosina Helsingissä. Helsinki on silti tuntuvasti Kööpenhaminan kaltaisia pyöräilykaupunkeja jäljessä. Helsingissä pyörämatkojen osuus syysvuorokauden arkiliikenteessä oli vuonna 2011 noin 11 prosenttia. Samana vuonna Tanskan pääkaupungissa pyörällä tehtiin noin 35 prosenttia kaikista työ- ja koulumatkoista. Myös Helsinki haluaa kasvattaa pyöräilyn osuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että pyöräilyyn käytetään entistä enemmän rahaa. Vielä viisi vuotta sitten pyöräilyyn panostettiin vain muutamalla miljoonalla, mutta tämän vuoden budjetista pyörähankkeisiin käytetään jo 10 miljoonaa euroa. Helsingin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä helsinkiläiset kulkevat 15 prosenttia kaupungissa tehtävistä matkoista polkupyörällä. Onko tavoite realistinen? "Olemme vielä aikataulussa. Pyöräily on suorastaan räjähdysmäisessä kasvussa. Jos tulee normaali kesä, teemme liikennemäärissä jälleen ennätyksiä". 
Miten pyöräilyn osuutta voitaisiin kasvattaa?

"Panostamalla infrapuoleen, tekemällä mahdollisimman turvallisia liikenneratkaisuja ja helpottamalla pyöräilyä myös talvella". "Talvipyöräily on lisääntynyt Helsingissä, eli täällä on enemmän ihmisiä, jotka eivät lopeta syksyllä vaan jatkavat sitä talvikauden yli. Ympärivuotinen kulkumuoto-osuus on nyt noin 11 prosentissa."

Helsinki on epäonnistunut aiemmissa yrityksissään kasvattaa pyöräilyn osuutta. Miksi pyrkimyksessä onnistuttaisiin nyt paremmin? 

"Meillä on hyvin erilainen poliittinen tilanne kuin 15 vuotta sitten. Meillä on nyt hyvin selkeät pyöräilyn edistämisohjelmat, joissa on määritelty, mihin me pyrimme ja millä keinoin. Aiemmin kauas katsova suunnittelu on puuttunut".

Ympärivuotinen pyöräily on selvästi kasvanut. Helsingissä onkin jo todistetusti menestyksekäs ympärivuotiseen pyöräilyyn perustuva ravintolaruoan kotiinkuljetuspalvelu. 

Joten jokaisen on vihdoin välttämätön hyväksyä tapahtunut ja sopeutua siihen.

Siis miten ne pyörätiet aurataan talvella, jos siellä ei saa ajaa autolla tai traktorilla? Jokaiseen fillariin pieni aura eteen? Ei kai lähtökohtana voi olla se, että pyöräily on mahdollista vain, jos koneilla laitetaan kulkureitit kuntoon, sehän ei sovi kaupungin imagoon.

Kaikki vähänkään isompaa tavaraa myyvät liikkeet katoavat keskustasta. Siellä ei kohta voi myydä muuta kuin rättejä ja ylihintaista kioskiruokaa. Kukaan ei kanna viittä ruokakassia tai vaikkapa tiskikonetta missään ratikassa. Asiointi siirtyy peltomarkettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyöräilyn suosio kasvaa "räjähdysmäisesti" Helsingissä – näin pyöräilyreittejä ehostetaan

Helsinki laittaa lähivuosina pyöräteihin kymmeniä miljoonia

http://www.hs.fi/kaupunki/a1425298721041

Pyöräilyn suosio on kasvanut viime vuosina Helsingissä. Helsinki on silti tuntuvasti Kööpenhaminan kaltaisia pyöräilykaupunkeja jäljessä. Helsingissä pyörämatkojen osuus syysvuorokauden arkiliikenteessä oli vuonna 2011 noin 11 prosenttia. Samana vuonna Tanskan pääkaupungissa pyörällä tehtiin noin 35 prosenttia kaikista työ- ja koulumatkoista. Myös Helsinki haluaa kasvattaa pyöräilyn osuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että pyöräilyyn käytetään entistä enemmän rahaa. Vielä viisi vuotta sitten pyöräilyyn panostettiin vain muutamalla miljoonalla, mutta tämän vuoden budjetista pyörähankkeisiin käytetään jo 10 miljoonaa euroa. Helsingin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä helsinkiläiset kulkevat 15 prosenttia kaupungissa tehtävistä matkoista polkupyörällä. Onko tavoite realistinen? "Olemme vielä aikataulussa. Pyöräily on suorastaan räjähdysmäisessä kasvussa. Jos tulee normaali kesä, teemme liikennemäärissä jälleen ennätyksiä". 
Miten pyöräilyn osuutta voitaisiin kasvattaa?

"Panostamalla infrapuoleen, tekemällä mahdollisimman turvallisia liikenneratkaisuja ja helpottamalla pyöräilyä myös talvella". "Talvipyöräily on lisääntynyt Helsingissä, eli täällä on enemmän ihmisiä, jotka eivät lopeta syksyllä vaan jatkavat sitä talvikauden yli. Ympärivuotinen kulkumuoto-osuus on nyt noin 11 prosentissa."

Helsinki on epäonnistunut aiemmissa yrityksissään kasvattaa pyöräilyn osuutta. Miksi pyrkimyksessä onnistuttaisiin nyt paremmin? 

"Meillä on hyvin erilainen poliittinen tilanne kuin 15 vuotta sitten. Meillä on nyt hyvin selkeät pyöräilyn edistämisohjelmat, joissa on määritelty, mihin me pyrimme ja millä keinoin. Aiemmin kauas katsova suunnittelu on puuttunut".

Ympärivuotinen pyöräily on selvästi kasvanut. Helsingissä onkin jo todistetusti menestyksekäs ympärivuotiseen pyöräilyyn perustuva ravintolaruoan kotiinkuljetuspalvelu. 

Joten jokaisen on vihdoin välttämätön hyväksyä tapahtunut ja sopeutua siihen.

Siis miten ne pyörätiet aurataan talvella, jos siellä ei saa ajaa autolla tai traktorilla? Jokaiseen fillariin pieni aura eteen? Ei kai lähtökohtana voi olla se, että pyöräily on mahdollista vain, jos koneilla laitetaan kulkureitit kuntoon, sehän ei sovi kaupungin imagoon.

:)    V-Piiperöt herää tuntia aikaisemmin talkoisiin lapioimaan lumia. Mutta minnehän ne lapioi, jos autolla ei saa ajaa eikä lumia viedä pois?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki vähänkään isompaa tavaraa myyvät liikkeet katoavat keskustasta. Siellä ei kohta voi myydä muuta kuin rättejä ja ylihintaista kioskiruokaa. Kukaan ei kanna viittä ruokakassia tai vaikkapa tiskikonetta missään ratikassa. Asiointi siirtyy peltomarkettiin.

Huonekaluliikkeistähän on jo ollut puhetta.

Sit myydään vaan design-keittiöpyyhkeitä ja -kortteja. Ja kallista ruokaa pienissä erissä. Niin ja pyörien huoltoja. :)

Vierailija kirjoitti:

Kaikki vähänkään isompaa tavaraa myyvät liikkeet katoavat keskustasta. Siellä ei kohta voi myydä muuta kuin rättejä ja ylihintaista kioskiruokaa. Kukaan ei kanna viittä ruokakassia tai vaikkapa tiskikonetta missään ratikassa. Asiointi siirtyy peltomarkettiin.

Niinpä, kaupat kuolee. Perseelleen tämä menee, niinkuin kaikki viherpiiperöiden aivoitukset.

Ihana kehityssuunta. Etenkin keskustan alue pitäisi rauhoittaa vain jalankulkijoille ja julkiselle (spora-) liikenteelle, ärsyttävää odottaa valojen vaihtumista aivan ytimessä kun satamiljoonaakiljoonaa yksityisautoa haluaa ajaa sen läpi.

Onpa huvittavia kommentteja täällä :-) Tietysti kuljetusliikenne ja huoltoliikenne sallitaan kaupungissa. Sehän on vain yksityisautoilu joka halutaan häätää. Eli tottakai lumet luodaan ja eihän kukaan nytkään omalla autolla itse mitään isoja tavaroita, kuten tiskikonetta, kuljeta kotiin kaupasta, kotiinkuljetuspalveluthan sen homman hoitavat.

Vierailija kirjoitti:

Ihana kehityssuunta. Etenkin keskustan alue pitäisi rauhoittaa vain jalankulkijoille ja julkiselle (spora-) liikenteelle, ärsyttävää odottaa valojen vaihtumista aivan ytimessä kun satamiljoonaakiljoonaa yksityisautoa haluaa ajaa sen läpi.

Niin on, aivan ihana ja todella järkevä.

Ottaisitte Tampereesta mallia ja louhisitte keskustan alle jättikokoisen pysäköintihallin johon olisi keskustan liikkeistä kulku hissillä. Hinnoittelu vielä alhaiseksi, niin keskusta pysyy elävänä, eikä autojen tarvitse ryysiä kaduilla.

Vierailija kirjoitti:

Onpa huvittavia kommentteja täällä :-) Tietysti kuljetusliikenne ja huoltoliikenne sallitaan kaupungissa. Sehän on vain yksityisautoilu joka halutaan häätää. Eli tottakai lumet luodaan ja eihän kukaan nytkään omalla autolla itse mitään isoja tavaroita, kuten tiskikonetta, kuljeta kotiin kaupasta, kotiinkuljetuspalveluthan sen homman hoitavat.

Ai jaa, kiva kun puhut muidenkin puolesta. Kyllä minä olen vaan kuljettanut. Kotiinkuljetuspalveluiden hinta on erittäin suolainen, enkä todellakaan halua maksaa sellaisesta.

Eipä tässä muuta voi tehdä kuin muuttaa pois. Helsingistä tehdäään kovaa vauhtia koko maan sosiaalitoimistoa.

Helsingin liikennesuunnittelua ei ole tehty "autoilun ehdoilla" enää kymmeniin vuosiin. Tämän voi helposti todeta autoilemalla Helsingissä. 

Olen vakavasti harkinnut muuttoa jonnekin toiseen kaupunkiin tai jonnekin Keski-Eurooppaan jossa on halvempaa asua keskustassa. Pk- seutu ajautuu siihen että on joko asuttava ylihintaisessa Hgin keskustassa tai asioitava hälyisässä ostoshelvetissä.

Asun keskustassa ja tarvitsen aitoa työssäni kun liikun kantakaupungissa. Aion muuttaa pois täältä.

Liityntäpysäköinti sisääntuloteiden varrella ratkaisisi kaikki nämä ongelmat, mutta siihen ei ole halua. Ratkaisu on poistua.

Siinähän sitten pyöräilette räntäsateessa.

Punavihreä kuolema edessä. Ranska kutsuu.