Pääsykokeiden poistamisesta muutama havainto

Yo-kirjoitukset on sellaisia, että ne mittaa osaamista ja lahjakkuuttakin monialaisesti. Pääsykokeissa taas on pärjännyt usein pänttäämällä ja ulkoa opettelemalla. Siksi monet, joilla on surkea yo-todistus, pääsee yliopistoihin. Mun mielestä uudistus on hyvä ja tervetullut.

Ja ammattikorkeakouluihin tuskin jatkossakaan vaaditaan huipputodistuksia. Eiköhän ne C:n paperit riitä.

Vierailija kirjoitti:

1. Pojat, olisi mielenkiintoista tietää YO kirjoitusten arvosanajakauma pojat vs. tytöt. Näppituntuma on että tytöillä on keskimääräistä paremmat arvosanat. Tämä saattaa johtua poikia nopeammasta henkisestä kypsymisestä.

Voi hyvin olla. Kun jatko-opintoihin sisäänpääsysysteemi muuttuu, voi olla, että se pistää pojat tsemppaamaan. Silloinhan on kyseessä kamppailu tai peli muita vastaan.

Vierailija kirjoitti:

2. Jos korkeakouluihin pääsy muuttuu YO kirjoitusten perusteella, ei keskinkertaisilla C:n papereilla ole enää mitään arvoa. Oletettavaa onkin että lukion suosio romahtaa koska YO todistuksella itsessään ei ole enää arvostusta työelämässä. Onko 9. luokan jälkeen suunniteltu muita 2. asteen opiskelupaikkoja lisättävän?

Yo-todistuksella itsessään ei ole ollut arvostusta työelämässä sitten 60-70-luvun. 

Vierailija kirjoitti:

3. Haastattelut, viime vuonna korkeakouluihin haki 26000 ihmistä. Jos jokaisen haastatteluun ja arviointiin menisi tunti, voi itse kukin laskea minkälainen rumba siitä muodostuu ja montako haastattelijaa tarvitaan ja kuka haastattelee? Säilyykö minkään asteinen objektiivisuus ja puolueettomuus? Missä haastattelut tapahtuu ja onko haastattelut eri paikoissa jos hakee vaikka kuuteen paikkaan?

Pääpaino on yo-kokeen arvosanoilla. Koe varmaankin muuttuu enemmän SAT-tyyliseksi, eli absoluuttisia pistemääriä  gaussin käyrän määräävien arvosanojen sijaan. Oppilaat panevat hakutoiveensa järjestykseen, ja niihin liittyen voi sitten voi olla vaikka netissä tehtävä testi tai testejä riippuen siitä, minne kaikkialle haluaisi. Haastattelut tulevat vasta viimeisessä vaiheessa. Näin ollen koko vuosittaista  26 000 oppilaan satsia ei ehkä haastatella. Sitäkin voi varmasti nykytekniikalla nopeuttaa.

Vierailija kirjoitti:

4. Kirjoituksiin tähtäävät valmennuskurssit tulee alkamaan jo ylä-asteella, ks. www.MTV3/uutiset.

Tai sitten käydään se yläkoulu vähän huolellisemmin. Tsemppihenkeä lisää. Tolvanat, jotka lyövät koulun lekkeriksi, tuskin rahallakaan saa ryhtiä tekemiseensä. 

Vierailija kirjoitti:

5. Lukio tulee venymään nelivuotiseksi, opiskelijoiden keskittyen kirjoituksiin aine kerrallaan.

Loppukokeiden muotoa voi säätää toisenlaiseksi. Eihän SAT- tai ACT-kokeissakaan istuta kokonaista työpäivää per oppiaine vaan ne ovat kaiken kaikkiaan noin puolen päivän kokeita.

Vierailija kirjoitti:

6. Miten ulkomaalaiset opiskelijat ja ammattikoululaiset valitaan?

Periaatteessa samalla systeemillä ainakin yliopistotasolla. Tuleeko peruskoulun loppukokeeksi joku oma valtakunnallinen koe?

Tässä muutama nopeasti mieleen tuleva asia. Järkevintä olisi poistaa kirjoitukset kokonaan ja muuttaa lukio 2 vuotiseksi. Säilyttää haku pääsykoepainotteisena tai muuttaa lukion "kolmas"vuosi yliopistovuotena jossa tenttien perusteella pääsisivät jatkamaan parhaiten menestyneet. Näin valinta olisi kaikille tasapuolinen ikään, sukupuoleen ja perhetaustaan katsomatta.

Jos nyt vertaan omiin ja perheen kokemuksiin niin USA:ssahan lukiotaso on 4 vuotta eikä 3 ja niissä viimeinen vuosi on aika lailla valmistautumista jatko-opintoihin, 

Lisäksi Suomessa pitäisi ehdottomasti laittaa oppilaan ohjaus kuntoon. 

Pullonkaulahan meilläkin on niissä suosituimmissa opiskelupaikoissa ja -linjoissa. 

Ilman kirjoituksia, osa lukiolaisistakin jättäisi opiskelematta kunnolla.

Kirjoituksiin ja pääsykokeisiin pänttäämisellä on tarkoitus: Sillä etsitään ne opiskelijat, jotka kykenevät samaan myös korkeakouluissa. Yliopistoissa on monia aloja, joissa pelkkä ymmärtäminen ei riitä. Joitain asioita opiskellaan ihan vaan ulkoa.

Jos lukisit uutiset tarkemmin, niin tietäisit, ettei pääsykokeita haluta poistaa, vaan uudistaa vähemmän ulkolukua vaativiksi.

Mielestäni on ihan reilua palkita hyvät yo-tulokset helpottamalla yliopistoihin pääsyä, jos on jo lukiossa osoittanut olevansa akateemisiin opintoihin soveltuva. Kyllä ne lahjakkaat pojatkin usein jo huomataan viimeistään lukiossa.

Koska kaikki eivät kirjoita seitsemää ällää, tullaan heille varmasti järjestämään vastaisuudessakin valintakoe. Reilu jakauma voisi olla 40 % paikoista todistuksella, 30% todistus + valintakoe ja loput pelkällä valintakokeella. Jotta valintakoe ei olisi pelkkään ulkolukuun perustuva, tulisi se sisältää osia, jotka mittaavat esimerkiksi hakijan loogista ajattelukykyä, nopeutta tehdä päätöksiä paineen alla jne. Mitä ikinä ko. koulutusohjelmassa arvostetaankin.

Samalla olisi järkevää poistaa yo-tutkinnon uusintamahdollisuudet, sillä se aiheuttaisi vain lisää rahanmenoa, kun yo-tutkintoa varten käytäisiin vuositolkulla valmennuskursseja ja kokeiltaisiin kirjoittaa kaikista aineista laudatur. Todistuspisteet olisikin reilua laskea koko kolmen vuoden kurssiarvosanojen sekä yo-arvosanojen yhteispisteinä. Mielestäni kertoo opiskelijasta paljon, jos se on menestynyt kaikissa aineissa tasapuolisesti eikä vain niissä kirjoitettavissa aineissa. Ja monillahan se itse yo-koepäivä voi mennä pahastikin mönkään ja silloin ei auta muu kuin odottaa puoli vuotta ja uusia koe, jos haluaa paremman arvosanan.

Lynkatkaa vain taas ehdotukseni.

Vierailija kirjoitti:

Yo-kirjoitukset on sellaisia, että ne mittaa osaamista ja lahjakkuuttakin monialaisesti. Pääsykokeissa taas on pärjännyt usein pänttäämällä ja ulkoa opettelemalla. Siksi monet, joilla on surkea yo-todistus, pääsee yliopistoihin. Mun mielestä uudistus on hyvä ja tervetullut.

Ja ammattikorkeakouluihin tuskin jatkossakaan vaaditaan huipputodistuksia. Eiköhän ne C:n paperit riitä.

Heh, päinvastoin. Suosituimpiin AMK:n on vaikeampi päästä huomoilla papereilla kun yliopistoon. Mutta kiitos pääsykokeiden, se on mahdollista.

Kolmoskohtaan kommenttina, että yksin viime kevään yhteishaussa jätettiin noin 150 000 hakemusta. Ihan ei 26 000 riitä.

Kyllähän niitä aloituspaikkoja on yhtä paljon kuin nytkin, eli ei rannalle jää yhtään enempää kuin nytkään. Tämähän kannustaa panostamaan niihin lukio-opintoihin. Eli yo-koe mittaa kolmen vuoden työn onnistumista. Pääsykoe vain parin kk pänttäämisen onnistumista.

Vierailija kirjoitti:

Kolmoskohtaan kommenttina, että yksin viime kevään yhteishaussa jätettiin noin 150 000 hakemusta. Ihan ei 26 000 riitä.

On siinä haastattelemista

Taas unohdetaan yksi oleellinen ryhmä: Entä me, jotka 10 vuotta sitten kirjoitimme surkeat yo-paperit ja valmistuimme muutama vuosi sitten hyvillä arvosanoilla yliopistosta/amk:sta keskelle lamaa emmekä saaneet töitä?

Minä pyrin 30-vuotiaana opiskelemaan puhtaasti siitä syystä, että pelkkä kesätyö ei elätä ja turvaa tulevaisuuttani, vaan työllistyäkseni tarvitsen uuden tutkinnon. En voi käydä lukiota uudelleen, joten pakko yrittää niin kauan, että saan opiskelupaikan, vaikka ensikertalaiskiintiöt tekevät siitä nyt jo vaikeampaa.

Entä jos en onnistu saamaan opiskelupaikkaa? Onko seuraava vaihtoehto itsemurha vai mitä ehdotat? Olen sentään terve ja työkykyinen ihminen. En vain kestä olla enää työttömänä.

Sinänsä pääsykokeiden poistumista ei tarvitse pelätä vielä pitkään aikaan, sillä oppiaineet eivät sitä hyväksy. Tällaisia muutoksia ei viedä läpi yhden hallituskauden aikana. Ministerin horinat voi hyvin tulkita kokoomukset alamäen pakottamaksi korinaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmoskohtaan kommenttina, että yksin viime kevään yhteishaussa jätettiin noin 150 000 hakemusta. Ihan ei 26 000 riitä.

On siinä haastattelemista

Ei niitä kaikkia haastatella

Pääsykokeiden poistaminen LISÄÄ tasa-arvoa. Nyt ei voi vanhemmat ostaa 5000 euron valmennuskurssilla lapsilleen paikkaa yliopistoon.

Viitoselle kommentoin, että lukiossa ei mitata akateemisia taitoja, sillä tieteellinen ajattelu joko kehittyy yliopisto-opintojen aikana tai sitten ei, jolloin moni jättää leikin kesken. Harvalla lukiossa opiskeltavalla aineella on edes mitään vastaavuutta yliopistojen oppiaineiden kanssa.

Joku kommentoi, että olisi hyvä, jos surkeilla yo-papereilla ei pääsisi enää yliopistoon. Miksi se olisi hyvä? Itse sain yliopistosta kiitettävät paperit, vaikka yo-kirjoitukset menivät huonosti. Mitä haittaa niistä yo-papereistani olisi ollut, kun osoitin kuitenkin pääsykokeessa, että kykenen päättelemään ja soveltamaan, kuten opinnoissani vaadittiin?

FM

Vierailija kirjoitti:

Viitoselle kommentoin, että lukiossa ei mitata akateemisia taitoja, sillä tieteellinen ajattelu joko kehittyy yliopisto-opintojen aikana tai sitten ei, jolloin moni jättää leikin kesken. Harvalla lukiossa opiskeltavalla aineella on edes mitään vastaavuutta yliopistojen oppiaineiden kanssa.

Joku kommentoi, että olisi hyvä, jos surkeilla yo-papereilla ei pääsisi enää yliopistoon. Miksi se olisi hyvä? Itse sain yliopistosta kiitettävät paperit, vaikka yo-kirjoitukset menivät huonosti. Mitä haittaa niistä yo-papereistani olisi ollut, kun osoitin kuitenkin pääsykokeessa, että kykenen päättelemään ja soveltamaan, kuten opinnoissani vaadittiin?

FM

Yo-kirjoitukset mittaa monialaista osaamista, ei vaan kapea-alaista. Ehkä on parempi, että jatkossa voi tulla laaja-alaisempia osaajia eri aloilta. Eikä vanhemmat voi enää ostaa lapsilleen opiskelupaikkaa kalliilla valmennuskursseilla. Ylioppilastutkintoon valmennuskursseista ei hirveesti hyötyö oo, kun yo-kokeissa variaatio on melko suuri vuosittain, kun taas pääsykokeet toistuu samantyylisinä, osittain jopa kirjat voi olla vuosittain samoja.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän niitä aloituspaikkoja on yhtä paljon kuin nytkin, eli ei rannalle jää yhtään enempää kuin nytkään. Tämähän kannustaa panostamaan niihin lukio-opintoihin. Eli yo-koe mittaa kolmen vuoden työn onnistumista. Pääsykoe vain parin kk pänttäämisen onnistumista.

Näin just. Eikä ne parin kuukauden pänttääjät ole välttämättä niitä parhaimpia osaajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmoskohtaan kommenttina, että yksin viime kevään yhteishaussa jätettiin noin 150 000 hakemusta. Ihan ei 26 000 riitä.

On siinä haastattelemista

Arizonan ja Ohion osavaltion yliopistoissa on melkein toi määrä opiskelijoita. Sinne voi mennä selvittämään, miten haastattelut ehditään hoitaa.

Niillä "parin kuukauden pänttääjillä" ja sisään pääsevillä on useimmiten hyvä motivaatio, kyky priorisoida elämäänsä ja kyky sietää pääsykokeiden aiheuttamaa stressiä myös itse koetilanteessa.

Lukio voi syistä X johtuen mennä huonosti, juuri tästä syystä pääsykoe mahdollistaa oman osaamisen esittelemisen. Yhtä hyvin opiskeltavan kirjan/kirjojen sijaan kyseessä voisi olla aineistokoe, mutta tätä mahdollisuutta ei haluta näemmä edes harkita.

Sellaiset pääsykokeet on parhaita joissa on ehkä joku yksi kirja tms. mikä luetaan ja siitä tulee kysymyksiä. Sitten kokeissa jaetaan aineisto ja siitä toisen osion kysymykset. Ei sulkisi pois niitä jotka ovat kirjoituksissa epäonnistuneet.

Vierailija kirjoitti:

Pääsykokeiden poistaminen LISÄÄ tasa-arvoa. Nyt ei voi vanhemmat ostaa 5000 euron valmennuskurssilla lapsilleen paikkaa yliopistoon.

Lapsikin ymmärtää että valmennuskurssit siirtyy lukioihin.

Kyllä yo-kirjoitukset lopulta mittaavat aika kapea-alaista osaamista ja perustuvat pitkälti ulkoa opetteluun. Sellaisella taas minun opinnoissani ei olisi pärjännyt. Ja miten mittaat yo-kirjoituksilla, onko henkilöstä opiskelemaan esimerkiksi folkloristiikkaa, mediatutkimusta tai sosiaalitieteitä? Suomen kielen opinnoistakaan ei lukion äidinkieli antanut mitään esimakua muutoin kuin vähän kieliopin osalta.