Lue keskustelun säännöt.
Pääsykokeiden poistamisesta muutama havainto
28.05.2016 |
1. Pojat, olisi mielenkiintoista tietää YO kirjoitusten arvosanajakauma pojat vs. tytöt. Näppituntuma on että tytöillä on keskimääräistä paremmat arvosanat. Tämä saattaa johtua poikia nopeammasta henkisestä kypsymisestä.
2. Jos korkeakouluihin pääsy muuttuu YO kirjoitusten perusteella, ei keskinkertaisilla C:n papereilla ole enää mitään arvoa. Oletettavaa onkin että lukion suosio romahtaa koska YO todistuksella itsessään ei ole enää arvostusta työelämässä. Onko 9. luokan jälkeen suunniteltu muita 2. asteen opiskelupaikkoja lisättävän?
3. Haastattelut, viime vuonna korkeakouluihin haki 26000 ihmistä. Jos jokaisen haastatteluun ja arviointiin menisi tunti, voi itse kukin laskea minkälainen rumba siitä muodostuu ja montako haastattelijaa tarvitaan ja kuka haastattelee? Säilyykö minkään asteinen objektiivisuus ja puolueettomuus? Missä haastattelut tapahtuu ja onko haastattelut eri paikoissa jos hakee vaikka kuuteen paikkaan?
4. Kirjoituksiin tähtäävät valmennuskurssit tulee alkamaan jo ylä-asteella, ks. www.MTV3/uutiset.
5. Lukio tulee venymään nelivuotiseksi, opiskelijoiden keskittyen kirjoituksiin aine kerrallaan.
6. Miten ulkomaalaiset opiskelijat ja ammattikoululaiset valitaan?
Tässä muutama nopeasti mieleen tuleva asia. Järkevintä olisi poistaa kirjoitukset kokonaan ja muuttaa lukio 2 vuotiseksi. Säilyttää haku pääsykoepainotteisena tai muuttaa lukion "kolmas"vuosi yliopistovuotena jossa tenttien perusteella pääsisivät jatkamaan parhaiten menestyneet. Näin valinta olisi kaikille tasapuolinen ikään, sukupuoleen ja perhetaustaan katsomatta.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
- lukion arvosanat eivät kerro akateemisesta kyvykkyydestä, koska joillakin elämäntilanne ja muut seikat vaikuttavat lukioon keskittymiseen, jolloin heillä olisi todellisuudessa enemmän kykyjä
- eriarvoistuminen lisääntyy, kun maaseudulla ei ole mahdollisuus ottaa ylimääräisiä kielivalintoja, opetus on usein huonoa, koska päteviä opettajia ei saada, lukioiden tasoissa on eroa
- kenenkään loppuelämää ei pidä torpata jo teini-ikäisenä
- on turhaa uusia kirjoituksia sen sijaan, että lukisi haluamansa alan aineistoa pääsykoetta varten
- motivaatiokirjeeseen voi satuilla mitä vain sen pitämättä paikkaansa
- uudistusten jälkeenkin tulee olemaan lukuisia niitä henkilöitä, jotka tajuavat vasta koulun aloitettuaan, että ala ei ole heitä varten
Se mitä pitäisi torpata on se, että menee huvikseen toiselle alalle ennen kuin pääsee haluamalleen, esimerkiksi ei edes aio jäädä sosionomiksi, jos haluaa luokanopettajaksi tai tradenomiksi, jos haluaa ktm:ksi.
ABBA rivihän sen kertoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yo-kirjoitukset lopulta mittaavat aika kapea-alaista osaamista ja perustuvat pitkälti ulkoa opetteluun. Sellaisella taas minun opinnoissani ei olisi pärjännyt. Ja miten mittaat yo-kirjoituksilla, onko henkilöstä opiskelemaan esimerkiksi folkloristiikkaa, mediatutkimusta tai sosiaalitieteitä? Suomen kielen opinnoistakaan ei lukion äidinkieli antanut mitään esimakua muutoin kuin vähän kieliopin osalta.
Sehän riippuu mitä otat lukiossa ja mitä kirjoitat. Joku kirjoittaa 4 kieltä.pitkän matematiikan.fykebi.historia.psykologia. filosofia . Tuossa paketissa tulee monenmoista tietoa.
7. Ylioppilaskirjoituksiin ainakin 10% kirjoittajista saa jonkilaisia helpotuksia. Sitä ei voi kuitenkaan kukaan todellisuudessa tietää, paljonko helpotuksia/pistehyviktyksiä pitäisi todellisuudessa antaa, joten se on täysin arpapeliä.
Eli sen sijaan, kun puhuttaisiin tasa-arvoisista mahdollisuuksista kaikille, on mahdollisuudet todellisuudessa menossa vain toiseen suuntaan, eli mahdollisuudet ovat entistä epätasa-arvoisemmat. Kaikki eivät siis todellakaan lähde samalta viivalta.