Pääsykokeiden poistamisesta muutama havainto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmoskohtaan kommenttina, että yksin viime kevään yhteishaussa jätettiin noin 150 000 hakemusta. Ihan ei 26 000 riitä.

On siinä haastattelemista

Arizonan ja Ohion osavaltion yliopistoissa on melkein toi määrä opiskelijoita. Sinne voi mennä selvittämään, miten haastattelut ehditään hoitaa.

Jep, täällä on vain murto-osa mutta pitäisi silti haastatella 150 000 hakijaa joka vuosi, ei toimi.

Eli jos lukion aikana tapahtuu joku elämäämullistava asia, esim. perheenjäsenen kuolema, vakavaan masennukseen sairastuminen tai fyysisen terveyden pettäminen, ja tämän johdosta lukio menee persiilleen niin toista mahdollisuutta ei elämässä saa? Pääsykokeisiin lukeminen on mahdollistanut tämän toisen mahdollisuuden. Ei ole haitannut niin paljon jos arvosanoista tuli huonot, koska aina on voinut pääsykokeisiin valmistautumalla näyttää mihin pystyy.

Tällä hetkellähän se on niin että koko lukiosta ei ole mitään, ei yhtään mitään hyötyä kun pelkät pääsykokeet ratkaisevat. Vaikka kirjoittaisit 7 ällää ja pääsykokeet menevät penkin alle syystä tai toisesta, ihan vessapaperia ovat nuo 7 ällää.

Onpa hienoa, että muutoksen jälkeen kaikkien pitää jo 15-vuotiaana tietää mitä tekee. Toista mahdollisuutta ei tule. Tämä yhdistettynä olemattomiin mielenterveyspalveluihin voi tulla ruma lopputulos.

Vielä yksi näkökulma:

Taidekorkeakouluihin voitaisiin tietysti ottaa suoraan kaikki halukkaat ja karsia ensimmäisen vuoden jälkeen ne, jotka eivät ole riittävän lahjakkaita. Taidetta ei kuitenkaan opeteta massaluennoilla ja tenteillä. Esim. pelkästään Taideyliopiston TEAKin näyttelijälinjalle pyrkii vuosittain +/- 1.000 tyyppiä, joten kaikkien ottamisesta seuraisi logistisia ongelmia opetuksen järjestämisessä. 

Mun mielestä nykyinen yo-koe mittaa vain lukion suorittamiskykyä, ei ajattelua tai sivistystä. Ellei akateemista uraakin pidetä pelkkänä suoritteena, pitäisi olla joku tapa mitata etukäteen halukkaiden motivaatiota ja ajattelua. Yo-koe ei välttämättä siihen riitä. 

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellähän se on niin että koko lukiosta ei ole mitään, ei yhtään mitään hyötyä kun pelkät pääsykokeet ratkaisevat. Vaikka kirjoittaisit 7 ällää ja pääsykokeet menevät penkin alle syystä tai toisesta, ihan vessapaperia ovat nuo 7 ällää.

Onko joku tästä siis eri mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vielä yksi näkökulma:

Taidekorkeakouluihin voitaisiin tietysti ottaa suoraan kaikki halukkaat ja karsia ensimmäisen vuoden jälkeen ne, jotka eivät ole riittävän lahjakkaita. Taidetta ei kuitenkaan opeteta massaluennoilla ja tenteillä. Esim. pelkästään Taideyliopiston TEAKin näyttelijälinjalle pyrkii vuosittain +/- 1.000 tyyppiä, joten kaikkien ottamisesta seuraisi logistisia ongelmia opetuksen järjestämisessä. 

Mun mielestä nykyinen yo-koe mittaa vain lukion suorittamiskykyä, ei ajattelua tai sivistystä. Ellei akateemista uraakin pidetä pelkkänä suoritteena, pitäisi olla joku tapa mitata etukäteen halukkaiden motivaatiota ja ajattelua. Yo-koe ei välttämättä siihen riitä. 

Eihän se pääsykoekkaan mittaa esimerkiksi sivistystä. Se mittaa ainoastaan sen kuinka hyvin muistat asiat ulkoa.

Samalla vois sen amiksenkin lyhentää 2 vuotiseksi. Puol vuotta tulee pelkästään käytävällä pyörimisestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellähän se on niin että koko lukiosta ei ole mitään, ei yhtään mitään hyötyä kun pelkät pääsykokeet ratkaisevat. Vaikka kirjoittaisit 7 ällää ja pääsykokeet menevät penkin alle syystä tai toisesta, ihan vessapaperia ovat nuo 7 ällää.

Onko joku tästä siis eri mieltä?

 lääkikseen pyrittäessä saa tietyn määrän alkupisteitä, silti täytyy onnistua myös pääsykokeissa. Nythän ehdotetaankin että yo todistuksen pitäisi näkyä valinnoissa ts kai tarkoitetaan mitä on kirjoittanut koska se on valtakunnallinen koe. 

Valitaanhan nyt jo kirjoituksen perusteella suoraan fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, dippi linjoille hyvin menestyneet. 

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellähän se on niin että koko lukiosta ei ole mitään, ei yhtään mitään hyötyä kun pelkät pääsykokeet ratkaisevat. Vaikka kirjoittaisit 7 ällää ja pääsykokeet menevät penkin alle syystä tai toisesta, ihan vessapaperia ovat nuo 7 ällää.

Öö ensinnäkin noille papereilla pääsee jo vaikka mihinkä ja jos olet juuri kirjoittanut 7 L.ää niin mikä on todennäköisyys, että heti perään ryssit pääsykokeet kun tieto on vielä tuoreessa muistissa?

- lukion arvosanat eivät kerro akateemisesta kyvykkyydestä, koska joillakin elämäntilanne ja muut seikat vaikuttavat lukioon keskittymiseen, jolloin heillä olisi todellisuudessa enemmän kykyjä

- eriarvoistuminen lisääntyy, kun maaseudulla ei ole mahdollisuus ottaa ylimääräisiä kielivalintoja, opetus on usein huonoa, koska päteviä opettajia ei saada, lukioiden tasoissa on eroa

- kenenkään loppuelämää ei pidä torpata jo teini-ikäisenä

- on turhaa uusia kirjoituksia sen sijaan, että lukisi haluamansa alan aineistoa pääsykoetta varten

- motivaatiokirjeeseen voi satuilla mitä vain sen pitämättä paikkaansa

- uudistusten jälkeenkin tulee olemaan lukuisia niitä henkilöitä, jotka tajuavat vasta koulun aloitettuaan, että ala ei ole heitä varten

Se mitä pitäisi torpata on se, että menee huvikseen toiselle alalle ennen kuin pääsee haluamalleen, esimerkiksi ei edes aio jäädä sosionomiksi, jos haluaa luokanopettajaksi tai tradenomiksi, jos haluaa ktm:ksi.

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellähän se on niin että koko lukiosta ei ole mitään, ei yhtään mitään hyötyä kun pelkät pääsykokeet ratkaisevat. Vaikka kirjoittaisit 7 ällää ja pääsykokeet menevät penkin alle syystä tai toisesta, ihan vessapaperia ovat nuo 7 ällää.

No jos sinun mielestäsi 7 L ja se että pääsee suoraan papereilla lääkikseen on sama asia kuin että papereilla ei tee mitään...

Ette ole vielä ymmärtäneet tämän todellista ideaa?? Yliopisto muuttuu maksulliseksi jossain vaiheessa, sanokaa minun sanoneen.

Eiköhän taustalla ole vaan se että amikset halutaan pois yliopistoista.

Liikaa korkeakoulutettuja, enemmän tarvittaisiin duunareita. Amikset pysyköön lestissään.

Se, että haluammeko sitten olla tuonlainen yhteiskunta jossa kehittyy luokkaeroja, on eri juttu?

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän taustalla ole vaan se että amikset halutaan pois yliopistoista.

Liikaa korkeakoulutettuja, enemmän tarvittaisiin duunareita. Amikset pysyköön lestissään.

Se, että haluammeko sitten olla tuonlainen yhteiskunta jossa kehittyy luokkaeroja, on eri juttu?

Miten voi olla amis, jos opiskelee yliopistossa? Vai ajatteletko, että "amis" on jokin ihmisryhmä tai ihmisen sisäinen ominaisuus. Taitaa mennä niin, mitä koulutetumpi väestö sen paremmin sillä yhteiskunnalla menee. Enkä nyt tällä vähättele amiksia, itsekin olen vain ammattikoulun suorittanut.

Totuus vain on se, että Suomesta on viime vuosina teolliset työpaikat vähentyneet rajusti ja kuten tilastot osoittavat amiksia kyllä Suomessa on ihan tarpeeksi. Tottakai Suomessa tarvitaan jatkossakin esim. lähihoitajia, rakennusalanammattilaisia, putkimiehiä, sähkömiehiä jne jne. Eikä pidä muistaa ammattilisen puolen koulutusleikkauksia, hurjaa touhua se on sekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän taustalla ole vaan se että amikset halutaan pois yliopistoista.

Liikaa korkeakoulutettuja, enemmän tarvittaisiin duunareita. Amikset pysyköön lestissään.

Se, että haluammeko sitten olla tuonlainen yhteiskunta jossa kehittyy luokkaeroja, on eri juttu?

Miten voi olla amis, jos opiskelee yliopistossa? Vai ajatteletko, että "amis" on jokin ihmisryhmä tai ihmisen sisäinen ominaisuus. Taitaa mennä niin, mitä koulutetumpi väestö sen paremmin sillä yhteiskunnalla menee. Enkä nyt tällä vähättele amiksia, itsekin olen vain ammattikoulun suorittanut.

Totuus vain on se, että Suomesta on viime vuosina teolliset työpaikat vähentyneet rajusti ja kuten tilastot osoittavat amiksia kyllä Suomessa on ihan tarpeeksi. Tottakai Suomessa tarvitaan jatkossakin esim. lähihoitajia, rakennusalanammattilaisia, putkimiehiä, sähkömiehiä jne jne. Eikä pidä muistaa ammattilisen puolen koulutusleikkauksia, hurjaa touhua se on sekin.

Suomessa tarvittaisiin enemmän duunareita, mutta amiksen aloituspaikkoja karsitaan. Halvat duunarit tuodaan sitten ulkomailta. Korkeakoulupaikkoja lisätään, vaikka ikäluokat eivät kasva. Saadaan halpaa korkeakoulutettua työvoimaa ylitarjonnan takia. Tavallinen kansa saadaan köyhtymään ja pieni suomalaisten osuus rikastumaan.

Minä kävin aikoinaan korottamassa ja nyt on kaikista M. Ihan hyvät, mutta ei ne haluamalleni alalle riitä. Nyt käy siis niin, että minulla ei tule ikinä olemaan mahdollisuutta päästä opiskelemaan mitä haluan - vaikka tekisin mitä vain. Arvatkaa olisinko korottanut, jos olisin silloin tiennyt tulevasta uudistuksesta?

Jos muutos tulee voimaan, olisi ihan reilua että myös kerran korottamassa käyneet saisivat vielä yhden mahdollisuuden korottaa. Nyt viedään matto jalkojen alta kesken pelin. Ei niitä sääntöjä voi siinä vaiheessa lähteä muuttamaan, kun projekti on jo aloitettu. Tai tuntuu ainakin kusetukselta, että olen viimeiset kaksi vuotta hakenut lääkikseen. Viime vuonna jäin kolmen pisteen päähän ja tein kuitenkin töitä samaa aikaa. Näin on mennyt hukkaan muutama vuosi jos mahdollisuus oikeasti evätään. Toivon todella, että pääsen sisään tänä vuonna.

Voi voi näitä nykyajan lapsia, kun on niin rankkaa. Miten ihmeessä ennen tätä onkin jaksettu sekä kirjoitukset että pääsykokeet? Ihan mahdotonta, suorastaan epäinhimillistä ja silti vaan on korkeakouluihin menty ja paikat saatu täyteen..

Sitä minäkin ihmettelen, että muka liikaa kuormitusta. On ihmisiä jotka murtuvat paineen alla tai vaikeissa tilanteissa, joten on ihan hyvä että ne jotka eivät sitä kestä karsiutuvat jo hakuvaiheessa pois.