Lue keskustelun säännöt.
Turun yhteispäivystys
pöyristynyt
22.05.2016 |
Ensimmäinen asiointi Tyksin yhteispäivystyksessä takana. Toivottavasti myös viimeinen. Olin kuullut nämä asiat jo ennestään, mutta ihmettelen miten kauan tuon paikan alennustila voi jatkua. Vuosikaudet on puhuttu heikosta tasosta.
Melkoista ammattitaidottomuutta näkee jo ihan pikaisella yleissilmäyksellä. Jengillä on kynsilakkaa, tekokynsiä ym. hygieniasyistä hoitoalalla pannassa olevia juttuja. Koska niitä näkyi niin monella hoitajalla, herää epäilys että tuollainen välinpitämättömyys on tuolla arkipäivää.
Välinpitämättömyys kuvasti myös hyvin tuota ulospäin näyttäytyvää työasennetta. Mielettömän ylimielisiä pikkulikkoja siellä painelee menemään. Oman kännykän hipelöiminen näytti olevan heille tärkeämpää kuin työtehtävien hoitaminen. Potilaiden puhuttelu oli jotain todella vastenmielistä. Potilaita ei kohdella ihmisinä.
Moni hoitaja haisi ihan jäätävästi tupakalle. Eikö Tyksin pitäisi olla savuton sairaala? Kamalin elämys oli, kun eräs hoitaja haisi voimakkaan hajuveden ja röökin kombolle. Voin vain kuvitella, että miten joku astmaatikko tukehtuu tuohon tuoksupilveen, koska itsellenikin tuotti vaikeuksia hengittää hänen läheisyydessään.
Koin myös että yksityisyyttäni loukattiin. Erään potilaan koko helvetin heimo oli päästetty hoitoyksikköön. Mielestäni minun terveysasiat eivät kuulu kenellekään muulle. Ymmärrän ettei sitä voi oikein käytännöllisesti estää, että muut potilaat kuulisivat muiden asiat. Mutta pitääkö sinne tieten tahtoen haalia jonkun tyypin koko suku ihmettelemään mitä muille tapahtuu?
Minulle tultiin myös tuputtamaan monta kertaa suonensisäistä lääkettä, jonka olin jo saanut. Siinä sitten töllättiin ja ihmeteltiin. Entä jos olisinkin ollut dementti mummo, joka ei olisi osannut tätä asiaa kertoa? Moni varmaan myös luottaa siihen, että kyllä hoitaja tietää mitä pitää tehdä.
Itse en luottaisi mihinkään, mitä tuolla tehdään. Mistä lie sunnuntaikoulusta tämä jengi on valmistunut. En yhtään ihmettelisi jos päivystyksestä tulisi joku G1- ja G2-osastoja vastaava juttu ilmi.
Hakeutuuko pävystykseen vain välinpitämättömiä ja ammattitaidottomia hoitajia vai mukautuvatko nämä ihmiset työyhteisön kulttuuriin?
Kommentit (134)
Taidat itse olla ylimielinen nipottaja. Tottakai joukossa on huonoja hoitajia, mutta ei kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä oli ap:n kokemus hoidosta. Kieltämättä kuulostaa melkoisen erikoiselta, että jos hoitotöissä sallitaan tupakointi, tekokynnet, hajuvesi ja kynsilakka. Kuitenkin näiden kieltäminen hoitotyössä perustuu faktoille, eikä millekään mutu-tuntumalle. Tuo lääkejuttu vaikuttaa aika pelottavalle. Toivottavasti ap antaa palautetta ko. paikkaan.
Ai kun penää laissa vaadittavaa potilasdokumentaatiota, niin se on ylimielistä nipottamista? Voi luoja, toivottavasti kirjoittaja 2/2 et ole vastuussa kenenkään ihmisen hoitamisesta. Jollet ymmärrä potilasasiakirjojen merkitystä, niin lisäkurssitus lienee paikallaan (jos siis olet hoitaja).
Surkeaa se palvelu on myös Tampereen yhteispäivystyksessä. Pitäisi laittaa sinne paljon enemmän lääkäreitä, jotta ei joutuisi jonottamaan kohtuuttomasti.
Triange-hoitajat ovat vaan hoitajatasoisia. Minusta heillä ei pitäisi olla oikeutta päättää, ketä hoidetaan tai ei.
Ei hoitajat mielivaltaisesti päätä kuka hoitoon pääsee ja kuka ei. Niihin on selkeät ohjeistukset. Epäselvissä tapauksissa voidaan konsultoida lääkäriä. Valitettavasti moni hakeutuu päivystykseen ja pettyy, kun ei täytä päivystyksellisen hoidon kriteereitä. Järki käteen potilaillekin!
Tuon Turun tilanteen voin hyvin uskoa, koska olen siellä joskus työskennellyt ja saman siellä ollessa havainnut. Valitettavasti iso osa yhteispäivystyksen hoitajapohjasta on muutaman vuoden sisällä valmistunutta. Heillä on kaikkivoipa ja kaikkitietävä asenne, eikä todellakaan realistinen kuva omasta osaamisen tasosta. Se ylimielisyys heijastuu niin potilaisiin kuin työkavereihin. Toisekseen monilla on myös unohtunut se, ettei työpaikka ole ensisijaisesti mikään kavereiden kohtaamispaikka, vaan työpaikalla perustehtävänä on pitää potilaista huolta. Aina välillä niin sanotusti unohtuu tehdä töitä.
Nämä ap:n mainitsemat asiat ovat kyllä olleet tiedossa jo pitkään esimiestasollakin. Asioille ei vain ole tehty mitään. Syyttävän sormen voi osoittaa äärimmäiseen huonoon johtoon. Muodollisesti kaikki ovat päteviä, mutta kompetenssia tuohon työhön ei löydy lainkaan.
No en tiedä onko palvelu aina erityisen kamalaa, mutta vähintään erikoislaatuista. Omat kokemukset viime vuosilta:
Lapsi (2v) iskeytyi pää edellä kovaa vauhtia betoniseinän kulmaan, ohimoon nousi lapsen oman nyrkin kokoinen kuhmu (täyttyi verellä?) Ensinnäkin jonotus puhelinvaihteessa kesti 20 minuuttia. Vähän pitkin kielin siellä suostuttiin ottamaan vastaan, mistä yllätyin koska kyllähän kovat iskut päähän tulisi aina tarkastaa, etenkin lasten jotka ei olostaan osaa kertoa. Mentiin sitten (uudistettuun) päivystykseen, jossa aula ihmeeksemme oli melkein tyhjä. Aateltiin että hienoa, ehkä täällä on tapahtunut jotain muutosta verrattuna omiin lapsuus/nuoruusaikoihin, jolloin päivystys oli aina tupaten täynnä. Etenkin kun ottaa huomioon että oltiin siellä klo. 22 illalla. Nuori nainen jota luulin lääkäriksi, kutsui meidät huoneeseen. Ei esitellyt itseään ja muutenkin oli tosi nuiva. Siinä jossain kohtaa tajusin katsoa neidin nimilappua ja kyseessä olikin hoitaja. Hän lähetti meidät siitä eteenpäin toiseen odotustilaan, joka oli tyhjä. Ajateltiin että hienoa, päästään varmaan nopeasti varsinaiselle lääkärille, kun ei ole ruuhkaa. Vielä mitä. Meni puoli tuntia, ei muita asiakkaita missään. Toinen hoitaja tuli tivaamaan mitä me täällä tehdään ja kauhistelemaan lapsen päätä. Että miten siinä nyt tommonen kuhmu. Toi sitten kuitenkin särkylääkettä, joten olimme tyytyväisiä. Kiireessä kotona kun ei sellaista tullut mieleen antaa. Sanoi että kohta päästään lääkärille. Meni 15 minuuttia. Nuori mieslääkäri tulee aulaan, nappaa siitä mukaansa sellaisen sähkökäyttöisen laudan ja huikkaa hoitajalle lähtevänsä syömään. No me ajateltiin vaan että toinen lääkäri kutsuu kohta. Menee taas 10 minuuttia, 20 min.. melkein 30 minuuttia myöhemmin tämä samainen lääkäri palaa huoneeseensa ja hetken päästä kutsuu meidät sisään. Siinä kohtaa mulla meinasi revetä pakka.. siis meillä on täällä 2-vuotias lapsi joka on saanut kovan iskun päähän ja paikan ainut lääkäri lähtee syömään?! Mä tajuan että kiireelliset potilaat (vaikka joku raajan irtoaminen) menee aivotärähdyspotilaan edelle, mutta että lääkärin oma lounastuntikin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JATKUU
Nuivasti lääkäri katsoi korviin, silmiin, totesi että näitä nyt sattuu. Printtasi koneelta ohjeen ja lähetti kotiin. Oltiin vastaanotolla minuutti. Ei mitään suullisia ohjeita. Kotona luin sitä lappua ja siinä kerrottiin miten (aikuista) aivotärähdyksen saanutta potilasta pitää herätellä öisin, kysellä asioita ja näin tarkistaa tajunnan taso. No miten umpiväsyneeltä, puhumattomalta 2-vuotiaalta voi saada jonkinlaista järjellistä vastausta keskellä yötä? Herättelin lasta yöllä ja oli ihan unen maailmassa, tuurin piikkiin meni koko homma.. onneksi ei tullut mitään, paitsi se helvetinmoinen musta kuhmu oli ohimossa seuraavat pari päivää. Mutta mitäs näistä pienistä... onneksi ei vuotanut mitään verta kallon sisään. Toinen kokemus oli kun odotin kuopusta, olin raskausviikolla 17 kun aloin vuotamaan törkeästi verta ja kaikenlaista klönttiäkin tuli mukana. Näistä paljon kuulleena ja neuvolan ohjeistamana soitin toki heti päivystykseen ja luulin pääseväni tarkistukseen. Vielä mitä. Ensin odotin taas linjoilla että sieltä ylipäätään vastataan, tällä kertaa meni tunti ja 10 minuuttia. Hoitaja siirsi puheluni jollekkin työhönsä kyllästyneelle kätilölle, joka totesi suunnilleen että paska juttu, ei sille oikein mitään voi noilla viikoilla, heippa. Nojoo, ei ehkä voikkaan. Mutta tietysti minun mielenterveyden kannalta olisi ollut aika tärkeää päästä tarkistuttamaan tilanne lääkärille. Mutta mitäs näistä, pienistä.
Turun päivystys on todellakin vain hätätapauksia varten. Eli sitten kun sulla on se pää kainalossa, voit harkita soittoa sinnepäin. Muut "pikkuvaivat" kannattaa hoidattaa suoraan terveystalolla. Siellä se nuori mieslääkärikään ei odotuta itseään 30 minuuttia oman lounaan merkeissä, koska nostaa siellä tuplasti parempaa palkkaa verrattuna kunnan paskahommiin ja paskaporukan palveluun.
Kerätäänkö näitä virheitä edes sairaalassa, eli onkohan siellä edes tilastoa kuinka paljon näitä tapahtuu?
Itselläni kävi niin että erikoishoidon puolella Lääkäri/hoitaja jätti lähetteen laittamatta ja odottelin turhaan aikaa. Jouduin lopulta itse selvittämään asian ja soiteltuani 4 eri paikkaan (kukaan ei tiennyt mitään) niin sain lopulta asian selville ja järjestymään. Hoito viivästyi n. 8kk.
Tuohan on ihan pieni virhe, varmasti tavallinen eikä hengenvarallinen (ei pitäisi olla) mutta todennäköisyyksiä kun miettii: Olen asioinut vain tämän kerran Tyksissä, eikä mennyt putkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vietin yön päivystyksessä vatsakipuisen 10v pojan kanssa. Poika ei oksentanut eikä ripuloinut, joten me vain odotimme ja odotimme ja odotimme. Poika oli kalmankalpea ja välillä taipui kaksinkerroin ja valitti. 8 tunnin kuluttua lääkäri tuli sanomaan, että labrat (pieni verenkuva ja CRP) oli ihan OK. Tunnustellen poika valitti vatsaansa, mutta koska näyttää siltä, että mikään ei ole vinossa, niin voimme mennä kotiin. Joku vatsapöpö siellä jyllää.
Soitin ambulanssin kotimatkalla, kun poika alkoi oksentaa verta. Onneksi olimme päässeet vain 10 min päähän sairaalasta.
Nuivaa palvelua siellä totta tosiaan saa aina. Kaverilla oli tulppa jalassa ja meni siksi päivystykseen. Oli siis ollut aiemminkin, joten osasi yhdistää oireet, että tämä saattasi olla tulppa. Ensin oli pitänyt matsata siitä jonkun hoitajan kanssa, että pitääkö kaverin mennä terveyskeskuksen kautta, koska kello oli niin lähellä kahdeksaa. Pitkin hampain oli hoitaja päästänyt kaverin hoitoon. Toki ensin oli pitänyt kommentoida, ettei usko tämän jalan olevan oikeasti niin kipeä kun kerran omin jaloin oli paikalla saapunut. Ja olihan siellä sitten se tulppa. Onko sillä väliä, että uskooko joku mielivaltainen hoitaja potilaan kokemaa kipua? Hoitoon pääsyn kannalta sillä on väliä, mutta eiköhän jokainen ole oman itsensä paras asiantuntija.
Mitä tulee tuohon sun päivystyskokemukseen, niin tuossa jos he ovat vaikka arvioineet, että ei tarvitse välitötä apua, niin olisi ollut ihan aiheellista sitten selvittää teillekin, että miksei kannata olla huolissaan.
Mutta tosiaan melko erikoista, koska odottaja on ollut 2-vuotias lapsi. Kiire ei myös aina välttämättä välity sinne odotustiloihin, koska potilaita on muuallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vietin yön päivystyksessä vatsakipuisen 10v pojan kanssa. Poika ei oksentanut eikä ripuloinut, joten me vain odotimme ja odotimme ja odotimme. Poika oli kalmankalpea ja välillä taipui kaksinkerroin ja valitti. 8 tunnin kuluttua lääkäri tuli sanomaan, että labrat (pieni verenkuva ja CRP) oli ihan OK. Tunnustellen poika valitti vatsaansa, mutta koska näyttää siltä, että mikään ei ole vinossa, niin voimme mennä kotiin. Joku vatsapöpö siellä jyllää.
Soitin ambulanssin kotimatkalla, kun poika alkoi oksentaa verta. Onneksi olimme päässeet vain 10 min päähän sairaalasta.
Mitä tässä sitten loppujen lopuksi kävi?
Mä olen saanut Turun yhteispäivystyksessä mahtavaa palvelua, paljon parempi se nykyään on kuin joskus kymmenen vuotta sitten. Ehkä mulla on sitten käynyt tuuri, koska olen saanut heti koviin kipuihini hoitoa lähes heti välittömästi ja hoitohenkilökunta ollut mukavaa ja ammattitaitoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen saanut Turun yhteispäivystyksessä mahtavaa palvelua, paljon parempi se nykyään on kuin joskus kymmenen vuotta sitten. Ehkä mulla on sitten käynyt tuuri, koska olen saanut heti koviin kipuihini hoitoa lähes heti välittömästi ja hoitohenkilökunta ollut mukavaa ja ammattitaitoista
Sulla on sitten tosiaan käynyt todella hyvä tuuri. Oon joutunut siellä asioimaan useasti ja pääasiassa asioinnista on jäänyt vain moitittavaa. Onhan siellä todistettavasti ainakin muutama asiallinenkin hoitaja. Ikävä kyllä en ole kovinkaan monelta kuullut hyvää sanaa tuosta paikasta vaan kaikki tukee näitä ikäviä kokemuksia.
Joo, ei se nyt kertakaikkisen kamalaa ollut, koska loppuviimein selvittiin säikähdyksellä aivotärähdyksestä. Mutta kuinka voikin olla niin nuivaa ja vetelää se meno siellä....
Jos sun lapsen päässä on nyrkin kokoinen veripallo(?) johtuen kovasta iskusta, olisi ihan kiva jos selvitettäisiin huolestuneille/ vähän shokissa oleville vanhemmille:
a. miksi se paisuu niin isoksi
b. onko se kuinka todennäköisesti vaarallista
c. miten sen ikäistä tässä tapauksessa hoidetaan.
Itse kun en ole lääkäri, niin en välttämättä tiedä vaikka hoitohenkilökunnalle nämä olisi arkipäivää.
Eikä niin että tullaan puhuttelemaan ilman minkäänlaista esittäytymistä (olenko lääkäri, hoitaja vai sairaalan siivooja) ja voisi myös kertoa että arvioiko tässä nyt potilaan tilaa, kauhistelee sitä muuten vaan kun sattu ohi kulkemaan, vai koittaako siis oikeasti tutkia lasta ja auttaa. Ja ohjeet olisi mukavaa saada myös suullisesti, eikä niin että printataan vaan joku yleislappu käteen. Mulle ei jäänyt kuvaa siitä ettäkö siellä olisi tilanne hallussa ja järkevästi organisoitu. Saatikka minkäänlainen ystävällisyys ei välittynyt yhdestäkään hoitohenkilökunnan jäsenestä, pikemminkin koimme itsemme heille pelkäksi rasitteeksi. Mitä todennäköisesti olimmekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta entinen päivystys siinä kaupunginsairaalan yhteydessä oli vielä kamalampi. Useita kamalia kokemuksia sieltä. Kylmää välinpitämättömyyttä ja osaamattomuutta. Siihen verrattuna päivystys parantunut.
Vierailija kirjoitti:
Musta entinen päivystys siinä kaupunginsairaalan yhteydessä oli vielä kamalampi. Useita kamalia kokemuksia sieltä. Kylmää välinpitämättömyyttä ja osaamattomuutta. Siihen verrattuna päivystys parantunut.
Kyllä sieltä on porukka siirtynyt tuonne yhteispäivystykseen. Sama meininki on taattu.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei se nyt kertakaikkisen kamalaa ollut, koska loppuviimein selvittiin säikähdyksellä aivotärähdyksestä. Mutta kuinka voikin olla niin nuivaa ja vetelää se meno siellä....
Jos sun lapsen päässä on nyrkin kokoinen veripallo(?) johtuen kovasta iskusta, olisi ihan kiva jos selvitettäisiin huolestuneille/ vähän shokissa oleville vanhemmille:
a. miksi se paisuu niin isoksi
b. onko se kuinka todennäköisesti vaarallista
c. miten sen ikäistä tässä tapauksessa hoidetaan.
Itse kun en ole lääkäri, niin en välttämättä tiedä vaikka hoitohenkilökunnalle nämä olisi arkipäivää.
Eikä niin että tullaan puhuttelemaan ilman minkäänlaista esittäytymistä (olenko lääkäri, hoitaja vai sairaalan siivooja) ja voisi myös kertoa että arvioiko tässä nyt potilaan tilaa, kauhistelee sitä muuten vaan kun sattu ohi kulkemaan, vai koittaako siis oikeasti tutkia lasta ja auttaa. Ja ohjeet olisi mukavaa saada myös suullisesti, eikä niin että printataan vaan joku yleislappu käteen. Mulle ei jäänyt kuvaa siitä ettäkö siellä olisi tilanne hallussa ja järkevästi organisoitu. Saatikka minkäänlainen ystävällisyys ei välittynyt yhdestäkään hoitohenkilökunnan jäsenestä, pikemminkin koimme itsemme heille pelkäksi rasitteeksi. Mitä todennäköisesti olimmekin.
Tosi kurja kuulla :(. Valitettavasti niin moni alalle sopimaton hakeutuu hoitoalalle. Harmillisen usein myös tietyt paikat vetävät noita tietyn tyyppisiä hoitajia.
Kyllä sekin pitäisi huomioida se, että potilas on maallikko. Tosi huonosti hoidettu tilanne, ei voi muuta sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei se nyt kertakaikkisen kamalaa ollut, koska loppuviimein selvittiin säikähdyksellä aivotärähdyksestä. Mutta kuinka voikin olla niin nuivaa ja vetelää se meno siellä....
Jos sun lapsen päässä on nyrkin kokoinen veripallo(?) johtuen kovasta iskusta, olisi ihan kiva jos selvitettäisiin huolestuneille/ vähän shokissa oleville vanhemmille:
a. miksi se paisuu niin isoksi
b. onko se kuinka todennäköisesti vaarallista
c. miten sen ikäistä tässä tapauksessa hoidetaan.
Itse kun en ole lääkäri, niin en välttämättä tiedä vaikka hoitohenkilökunnalle nämä olisi arkipäivää.
Eikä niin että tullaan puhuttelemaan ilman minkäänlaista esittäytymistä (olenko lääkäri, hoitaja vai sairaalan siivooja) ja voisi myös kertoa että arvioiko tässä nyt potilaan tilaa, kauhistelee sitä muuten vaan kun sattu ohi kulkemaan, vai koittaako siis oikeasti tutkia lasta ja auttaa. Ja ohjeet olisi mukavaa saada myös suullisesti, eikä niin että printataan vaan joku yleislappu käteen. Mulle ei jäänyt kuvaa siitä ettäkö siellä olisi tilanne hallussa ja järkevästi organisoitu. Saatikka minkäänlainen ystävällisyys ei välittynyt yhdestäkään hoitohenkilökunnan jäsenestä, pikemminkin koimme itsemme heille pelkäksi rasitteeksi. Mitä todennäköisesti olimmekin.
Tosi kurja kuulla :(. Valitettavasti niin moni alalle sopimaton hakeutuu hoitoalalle. Harmillisen usein myös tietyt paikat vetävät noita tietyn tyyppisiä hoitajia.
Kyllä sekin pitäisi huomioida se, että potilas on maallikko. Tosi huonosti hoidettu tilanne, ei voi muuta sanoa.
Itse olen nyt pari kertaa asioidessani saanut Turun päivystyksessä ihan normaalin hyvää palvelua. Olen päässyt nopeasti hoitoon ja se on ollut ystävällistä. Ainoa miinus on paikan käytäntö että edes siihen istuma-aulaan ei aikuisen potilaan kanssa pääse edes yksi omainen mukaan tueksi. Ystäväni mies meni päivystykseen 40C kuumeessa ja todella huonovointisena, ei meinannut pystyssä pysyä. Ei kuitenkaan saanut petipaikkaa vaan joutui siihen aulaan tuoleille odottelemaan. Ystäväni sitten ihan huolissaan odotti siinä ekassa "omaisten aulassa" ja mietti miten mies pärjää ja koska mahtaa päästä lääkäriin. Omasta kokemuksesta se aula on aina ollut sen verran tyhjä ettei ainakaan tilanpuutteesta ole kiinni. Ymmärrän ettei koko suku voi sinne tulla, mutta kyllä pitäisi aikuisellakin olla oikeus ottaa yksi tukihenkilö lääkäriin mukaan halutessaan, ei sitä kunnolla kipeänä aina edes muista mitä ohjeita lääkäri antoi. Ja tarkoitan nyt ihan sitä aulaa ja normaalia lääkärin vastaanottoa huoneessa, en niitä hoitoyksiköitä joissa on petipaikat, ne voikin rauhoittaa omaisilta.
Uudenkaupungin päivystys on muuten nykyään ihan hirveä paikka. Ennen alueen tk:t ottivat päivisin päivystyspotilaita ja lisäksi iltaisin oli siinä sairaalan päivystyksessä kaksi lääkäriä (toinen ns. jonopotilaille ja toinen siellä takana petipotilaille). Nykyään alueen tk:t hoitavat vain subakuutit tapaukset ja kaikki päivystyspotilaat menevät sairaalan ensiapuun. Lisäksi iltaisin ei enää ole kuin yksi lääkäri joka hoitaa sekä jonopotilaat että petipotilaat. Viikonloppuisin on muutaman tunnin päivässä kaksi lääkäriä, mutta suurin osa päivästä menee silloinkin yhdellä.
Sitten potilaat on kiukkuisia kun joutuu tuntikaupalla jonottamaan, kun yksi lääkäri yrittää epätoivoisena selvitä potilasmäärästä jonka aiemmin on hoitanut useampi lääkäri päivän aikana. Että älkää hyvät ihmiset menkö sinnekään jos ei ole aivan ehdoton pakko tai varautukaa ainakin olemaan valittamatta henkilökunnalle joka on aivan yhtä ärsyyntynyt tilanteesta kuin tekin. Lääkäreiden keskuudessakin jo kiertää huhu että sinne ei kannata mennä töihin kun resurssit on niin surkeat.
Joku idiootti vaan on keksinyt että "säästetäänpäs tässä".
Ei yllätä sitten yhtään. Sieltä kun siirtävät potilaan osastolle, niin saattaa olla niin, ettei siellä monituntisen olemisen jälkeen ole yhtään ainoaa kirjausta potilasasiakirjoissa. Alapa siinä sitten hoitamaan. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen sekä hoidon arviointi olisi aika oleellista hoitotyössä. Saati että jos jotakin sattuu, niin se kirjaus on ihan oman selustan turvaamista. Nythän siinä kuollut ensisynnyttäjä-jutussa on ihan konkreettisesti esillä, että mikä merkitys sillä on kun jättää kirjaamatta. Sitä mitä ei olla kirjattu, ei ole tapahtunut.