Lue keskustelun säännöt.
Suomi oli parempi paikka 40-70-luvulla kuin nykyään
18.05.2016 |
Tuona ajankohtana meillä oli hyvät ja ystävälliset välit itänaapuriin, olimme oikeasti itsenäinen maa, emme olleet silloin läheskään niin rähmällään mihinkään suuntaan kuin nykyisinä EU-aikoina, Suomen politiikkaa hoitivat oikeasti kyvykkäät miehet ja puolueettomuus oli silloin muutakin kuin pelkkä kuollut kirjain.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
40-luvulla oli tosi hyvät suhteet itänaapuriin, totta! 40-45 olivat erittäin lämpimän ystävyyden aikaa.
Kyllä ne hyvät välit alkoi vasta 19.9.1944 --->
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomihan oli suomettunut pahemman kerran! Rysssän persettä nuoltiin kaikin mahdollisin tavoin, itsenäisyys oli kaukana. Korot ja rahapolitiikka olivat mitä olivat ja palkan ostovoima vieläkin surkeampi kuin nyt. Alkoholipolitiikka oli jotain aivan surkuhupaisaa jne.
Puolueettomuus oli kaukana, kommunisteja piisasi.
Hirveän ankeaa aikaa, hyi saatana!
Noiden aikojen köyhällä, mutta itsenäisellä Suomella oli varaa rakentaa paljon sellaista, mihin EU-Suomen varat eivät riitä ylläpitämään. Koko maa oli asuttu, pienissäkin kylissä oli kaupat, pankit, postit, lääkärit ja palokunnat. Oli varuskuntia ja rannikkolinnakkeita. Rakennettiin laivoja, tehtiin paperia, myytiin puuta, suomalaista designia ihailtiin ja se kävi kaupaksi maailmalla.
Mihin se kaikki katosi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomihan oli suomettunut pahemman kerran! Rysssän persettä nuoltiin kaikin mahdollisin tavoin, itsenäisyys oli kaukana. Korot ja rahapolitiikka olivat mitä olivat ja palkan ostovoima vieläkin surkeampi kuin nyt. Alkoholipolitiikka oli jotain aivan surkuhupaisaa jne.
Puolueettomuus oli kaukana, kommunisteja piisasi.Hirveän ankeaa aikaa, hyi saatana!
Kyllä Suomi on nykyään ihan vitusti suomettuneempi kuin silloin. Eikä ne kommunistit ole mihinkään kadonneet, ne on nykyään monikultturisteja.
Neuvostoliitolle ei sentään syydetty satoja miljoonia vastikkeettomasti niinkuin nyt EU:lle, vaan kauppa oli molempia hyödyttävää.
Niin, no miten sen nyt ottaa. Jos vaikka tuota teknologia asiaa tarkastelee, niin synnytyskomplikaatiot olivat tavallisia ja lapsia, sekä äitejä kuoli huomattavasti enemmän komplikaatioihin kuin nykyään. Maaseudulla työ oli silloin raskasta ja työpäivät pitkiä. Naiset olivat pitkälti kotona, ilman mitään tasa-arvohömpötyksiä, siellä nyrkin ja hellan välissä. Lääketiede oli sen verran kehitysvaiheessa, että tuberkuloosi tai keuhkokuume olivat yleisiä kuolinsyitä, samoin ihmisten elinikä oli huomattavasti matalampi kuin nykyisin.
Tulotaso oli matala, ja korot korkeat. Toki inflaatio söi velkoja, mutta siitä huolimatta rahallisesti oli tiukkaa. Se mikä oli hyvin verrattuna nykyiseen oli se, että ylioppilastutkinnolla sai työpaikan ja se oli usein eläkevirka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noiden aikojen köyhällä, mutta itsenäisellä Suomella oli varaa rakentaa paljon sellaista, mihin EU-Suomen varat eivät riitä ylläpitämään. Koko maa oli asuttu, pienissäkin kylissä oli kaupat, pankit, postit, lääkärit ja palokunnat. Oli varuskuntia ja rannikkolinnakkeita. Rakennettiin laivoja, tehtiin paperia, myytiin puuta, suomalaista designia ihailtiin ja se kävi kaupaksi maailmalla.
Mihin se kaikki katosi?
Hyvinvointivaltion tukiviidakkoon ja avustusautomaatteihin, ay-pomojen taskuihin ja vihreiden maailmanparannushankkeisiin.
Suomi rahoitti talouskasvunsa ja hyvinvointinsa hyvillä idänsuhteilla. Suomeksi sanottuna Kekkonen lypsi neukuilta rahat ja piti silti kommunistit aisoissa. Ei täällä nimittäin Kuusinen kumppaneineen juhlinut, turhaan uhosi tytär-Kuusinen Tshekkoslovakian tien olevan Suomen tie. Isä-Kuusiselle ei edes myönnetty viisumia, kun tämä olisi tullut kommunistipuolueen juhliin Suomeen. Kekkonenhan senkin esti. Hyvä Kekkonen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noiden aikojen köyhällä, mutta itsenäisellä Suomella oli varaa rakentaa paljon sellaista, mihin EU-Suomen varat eivät riitä ylläpitämään. Koko maa oli asuttu, pienissäkin kylissä oli kaupat, pankit, postit, lääkärit ja palokunnat. Oli varuskuntia ja rannikkolinnakkeita. Rakennettiin laivoja, tehtiin paperia, myytiin puuta, suomalaista designia ihailtiin ja se kävi kaupaksi maailmalla.
Mihin se kaikki katosi?
Koko maan oli asuttu koska Suomi oli vielä agraariyhteiskunta, enää ei.
Työn tuottavuus on kasvanut valtavasti ja moni asia muuttunut digitalisaation myötä. Ei tarvita enää pankkineitiä tai postin tätiä.
Keuhkokuume on yleinen kuolinsyy edelleenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neuvostoliitolle ei sentään syydetty satoja miljoonia vastikkeettomasti niinkuin nyt EU:lle, vaan kauppa oli molempia hyödyttävää.
Kyllä syydettiin, sotakorvauksia sodasta, jonka Neuvostoliitto aloitti.
Noina kultaisina vuosina sadattuhannet suomalaiset muuttivat Ruotsiin joko elintasopakolaisina tai muuten vain vapaampaan ilmapiiriin. Raskaat lakot rasittivat elinkeinoelämää, ay-liike oli hajalla ja tappeli keskenään. Hallituksia kaatui monta yhdessä vaalikaudessa. Pahimmillaan melkein puolet suomalaisista äänesti sosialismiin siirtymisen puolesta.
Mutta samaan aikaan maa kehittyi ja kansa vaurastui. Tauno ja Tellervo Tavis ostivat auton ja television, kävivät Mallorcalla, panivat lapsensa oppikouluun, jossa nämä oppivat englantia ja muuta kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset "elintasopakolaiset" muuttivat Ruotsiin suoraan töihin koska Ruotsin taloudella meni todella lujaa ja työvoimasta oli aikuisten oikeasti huutava pula.
Viimeinen sotakorvausjuna lähti Neukkuihin 1952. Sen jälkeen 40 vuoden ajan junat menivät yhtä täynnä, mutta neukku maksoi toimituksista. Sille perustalle meidän hyvinvointivaltiomme rakennettiin. Olisi kiva tietää, mitä Suomen olisi pitänyt tehdä toisin. Haistattaa paskat neukulle? Mitä se olisi meitä hyödyttänyt? Se on kyllä ihan totta, että 60-70-luvun suomalaiskommunistit tuottivat suurta häpeää. Onneksi tuuli kääntyi jo 25 vuotta sitten. Ja pitää muistaa, että Kekkonen oli kuitenkin isäntä talossa, ei kommunistit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen sotakorvausjuna lähti Neukkuihin 1952. Sen jälkeen 40 vuoden ajan junat menivät yhtä täynnä, mutta neukku maksoi toimituksista. Sille perustalle meidän hyvinvointivaltiomme rakennettiin. Olisi kiva tietää, mitä Suomen olisi pitänyt tehdä toisin. Haistattaa paskat neukulle? Mitä se olisi meitä hyödyttänyt? Se on kyllä ihan totta, että 60-70-luvun suomalaiskommunistit tuottivat suurta häpeää. Onneksi tuuli kääntyi jo 25 vuotta sitten. Ja pitää muistaa, että Kekkonen oli kuitenkin isäntä talossa, ei kommunistit.
Niin tosiaan saattoi olla, että Suomella oli 2 vaihtoehtoa:
1. Olla NL:lle mieliksi, jopa hiukan rähmälläänkin
2. Olla Suomen Sosialistinen Neuvostotasavalta
Näistä Paasikivi ja Kekkonen valitsivat vaihtoehdon nro 1. Onneksi.
40-70 oltiin rähmällään NL:n suuntaan koska oli pakko.
Nyt ollaan rähmällään Brysseliin vaikka ei ole mikään pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neuvostoliitolle ei sentään syydetty satoja miljoonia vastikkeettomasti niinkuin nyt EU:lle, vaan kauppa oli molempia hyödyttävää.
Kyllä syydettiin, sotakorvauksia sodasta, jonka Neuvostoliitto aloitti.
Sotakorvausten johdosta Suomessa oli täystyöllisyys. Bilateraalisen kaupan merkitys oli myös nimenomaan työllisyydessä; kun Neuvostoliitto romahti, maahamme syntyi vähintään 130 000 työtöntä lähes yhdessä hetkessä.
Tavallisen ihmisen kannalta ollellista on se, onko hänellä työtä vai ei . Ihan sama, mitä tarkoitusta varten hän työtä tekee, kunhan kykenee palkallaan elättämään itsensä ja mahdollisen perheensä.
Kekkonen teki NL:n johtajista henkilökohtaisia kavereita, sillä varjolla Suomi sai tehdä melko rauhassa omaa politiikkaansa ja kauppaansa lännen suuntaan. Seuraajat eivät ole osanneet.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää, mitä Suomen olisi pitänyt tehdä toisin.
Olla päästämättä ryssiä Viipuriin.
40-luvulla oli tosi hyvät suhteet itänaapuriin, totta! 40-45 olivat erittäin lämpimän ystävyyden aikaa.