Lue keskustelun säännöt.
Täällä seurataan erään ikuisen laihduttajan elämäntaparemonttia (BMI noin 28)
10.05.2016 |
Hei kaikki! Ajattelin perustaa tällaisen anonyymin tsemppiketjun itselleni, sillä päätin juuri tänään, että ikuinen laihduttaminen / jojoilu saa nyt luvan loppua. Ylipainoa on tässä lyhyessä varressa nyt sen verran, että terveyteni ja hyvinvointini on vaakalaudalla (vaivana mm. lievä laskeuma, erilaiset allergiat ja ihottumat, nivelkivut jotka kaikki ainakin lieventyisivät painon pudottamisella). Jotain tarvisi siis painolle tehdä.
Ei, en aio alkaa syödä pelkkää kanaa ja maitorahkaa saati himotreenata, mutta sen sijaan aloitan tekemään pieniä muutoksia kerrallaan. En pysty dieettaamaan lainkaan, sillä muutamankin päivän rajoittava syöminen saa minut repsahtamaan ja ahmimaan. Tätä tilannetta alan nyt korjata, ja jos olotila ei kohene yhtään syksyyn mennessä, käännyn terveydenhuollon puoleen.
Lähtökohtana on siis aivan surkea ruokavalio, joka vaihtelee hiilareiden välttelemisestä roskaruokakarkeloihin ja kaikkeen sillä välillä.
En osaa syödä enää normaalisti, joten ENSIMMÄINEN TAVOITE on alkaa syödä viisi-kuusi ateriaa päivässä (aamupala, lounas, välipala tai pari, päivällinen ja iltapala). Ruoan laadulla ei ole nyt väliä, ja herkutkin ovat sallittuja jos niitä tekee mieli - rajoittaminen kun johtaa ahmimiseen. Toki pyrin ostamaan kaappiin perusterveellisiä ruokia, mutta silti ruokamäärät/laatu eivät ole nyt keskiössä vaan säännöllinen ruokarytmi.
Jos Patrik Borgin ajatukset ovat ennestään tuttuja, niin hänen neuvomansa sallivan syömisen / BED-hoidon linjoilla siis mennään. Periaatteessa siis jo ruokarytmin korjaaminen ja salliva asenne ruokaan voi korjata tilanteen (mutta en ole uskaltanut aiemmin kokeilla tätä lihomisen pelossa - lisäksi jatkuva uuden kuurin aloittaminen on toiminut minulla kuin päihteenä, siis lisäboostina arjessa).
Lisäksi pyrin nyt aluksi aloittelemaan vanhoja liikuntaharrastuksiani lempeästi uudelleen, mutta senkään suhteen en ota paineita enkä aio aloittaa mitään tavoitteellista treenaamista vielä.
Isompien tavoitteiden aika on sitten, kun saan ruokarytmin kuntoon. Nyt aloitan tällä.
Tervetuloa mukaan seuraamaan matkaa!
N29, 157 cm / 70 kg
Kommentit (17)
Huh, kylläpä tämä päivä lähti ristiriitaisin fiiliksin käyntiin. Lueskelin illalla paljon laihduttamisen lopettamisesta, intuitiivisesta ja sallivasta syömisestä sekä ahmimishäiriöstä paranemisesta (tätä jälkimmäistä minulla on siis ajoittain ollut).
Tiedän olevani oikealla tiellä; enhän ole vuosiin syönyt ns. normaalisti, vaan aina joko rajoittaen tai ahmien. En oikeastaan edes muista enää, mitä normaali syöminen on ja miltä tuntuu, jos syöminen/paino/laihdutusprojekti ei määritä koko elämää. Ja on selvää, että en voi muuttaa pysyvästi elämäntapojani terveelliseen suuntaan, jos jatkan "tuurilaihduttajana" (ts. joskus olen onnistunut laihtumaan kilon tai kymmenen, mutta useimmiten olen tiputtanut kilon ja saanut kaksi takaisin).
Tiedän siis ajatuksen tasolla, että tämä ratkaisuni on hyvä ja oikea - tätä tukevat sekä myös jotkut ravitsemusterapeutit, kuten aiemmin mainitsemani Borg, joka on erikoistunut syömishäiriöiden hoitoon.
Mutta kävin aamulla vaa'alla toteamassa, että painoni tosiaan on aika lailla siinä lukemassa, minkä aloituksessakin ilmoitin. Peilissä näkyi turvonnut naama ja kroppa, kesäkunnossa ei olla tänäkään vuonna (toisaalta, viimeksi kun olin "kesäkunnossa" niin olin syönyt hyvin ja liikkunut vuoden, parin ajan, eli millään Nutrilett-kuurilla en siihen kuntoon tule pääsemään takaisin muutenkaan).
Uuden dieetin aloittaminen siis kiinnostaisi kuitenkin, koska se antaisi lupauksen siitä, että voisin olla vaikkapa kuuden viikon päästä kymmenen kiloa kevyempi. Joo, tiedän kokemuksesta, ettei uuden dieetin aloittaminen edes onnistuisi (uskokaa pois, olen kokeillut vaikka mitä ruokavaliota eikä mikään ole ollut ratkaisu tähän tilanteeseen, vaikka kaikkihan ne väittävät olevansa pysyviä ratkaisuja jotka eivät edes tunnu laihduttamiselta tjsp.).
Mutta silti tuntuu omituiselta, aivan kuin olisin luovuttanut ja päättänyt hyväksyä ylipainoni - mikä ei sekään pidä paikkaansa. Yritän kuitenkin hyväksynyä itseni nyt tällaisena kuin olen, ja ymmärtää, että salliva syöminen on mahdollisesti ainoa tapa minulle enää päästä ylipainosta eroon.
Juju on tietenkin siinä, että aikaa voi mennä useita vuosia. Onhan tämän ruoka/keho/laihdutussolmunkin kehittymiseen mennyt useita vuosia.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä sulle ap. Mulla ei valitettavasti Patrik Borgin opit toimineet ollenkaan. Liian hidasta oli laihtuminen 1500 kcal päivässä syöden, vain noin 200 g viikossa, joten motivaatio meni, ja satunnaiset juhlimiset tms nollasivat aina kaiken sen vähän painonlaskukn minkä sain aikaan kuukausien työllä.
Kävin siis ihan. ravitsemusterapeutin vastaanotolla myös, en pelkästään lukenut kirjaa, ja lopputulema noin 5 kk käynneistä oli että minun kannattanee vain yrittää olla lihomatta enää lisää, eikä laihduttaa, koska kulutukseni on niin pieni että laihtumienn vaatisi erittäin alhaiset kalorit mikä on epäterveellistä. Liikunnalla en voi perussairauden takia laihduttaa, joten ravitsemusterapeutin mielestä mun olisi pitänyt vaan hyväksyä kaljamaha ja BMI 31...
Ei käynyt, ja nyt sitten olen Cambridge-kuurilla ja saanut 3 kuukaudessa pois 14 kg.
Hei! Täällä yksi, joka laihdutti 73 kg-->57 kg, pituutta 160 cm. Olen pysynyt vuoden tuossa 57 kg:ssa ilman sen kummempia kikkailuja. Tuota kilomäärää laihdutin kaksi vuotta! Mutta avainasiana pidin tuota itsensä hyväksymistä. Jos herkuttelin, en vaipunut pahempaan mässyttelyyn vaan jatkoin maltillisesti terveitä ruokailutottumuksia. Liikuntaa en pystynyt harrastamaan joka päivä, vaan pyrin liikkumaan aina silloin, kun siltä tuntui ja kun sille oli aikaa. Ilman stressiä siis.
Niin ja laitetaan nyt tällainen TL;DR-versio tuosta kuvaamastani laihdutuskierteestä vielä:
http://head-heart-health.com/wp-content/uploads/2009/11/binge-starve-cy…
Hakufraasilla "the diet cycle" löytyy vastaavanlaisia infograafeja vaikka kuinka paljon, mutta perusajatus niissä on suunnilleen sama. (Harmi ettei kuvia voi lisätä suoraan.)
Tässä vielä toinen, jossa ahmiminen (ja siihen liittyvä oksentaminen tai laihduttaminen) on otettu huomioon:
http://www.psychotherapist.org/BingePurgeCycles.jpg
Ja vähän yksinkertaisempi ahmimiseen ja rajoittamiseen liittyvä:
http://www.bodylovewellness.com/wp-content/uploads/2012/08/the-endless-…
Pistän nämä muistiin ihan itseänikin varten, jos tarve alkaa taas rajoittaa syömistä kasvaa yhtään suuremmaksi tästä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Niin ja laitetaan nyt tällainen TL;DR-versio tuosta kuvaamastani laihdutuskierteestä vielä:
http://head-heart-health.com/wp-content/uploads/2009/11/binge-starve-cy…
Hakufraasilla "the diet cycle" löytyy vastaavanlaisia infograafeja vaikka kuinka paljon, mutta perusajatus niissä on suunnilleen sama. (Harmi ettei kuvia voi lisätä suoraan.)
Tässä vielä toinen, jossa ahmiminen (ja siihen liittyvä oksentaminen tai laihduttaminen) on otettu huomioon:
http://www.psychotherapist.org/BingePurgeCycles.jpg
Ja vähän yksinkertaisempi ahmimiseen ja rajoittamiseen liittyvä:
http://www.bodylovewellness.com/wp-content/uploads/2012/08/the-endless-…
Pistän nämä muistiin ihan itseänikin varten, jos tarve alkaa taas rajoittaa syömistä kasvaa yhtään suuremmaksi tästä.
AP
Valitettavasti nuo syklit tuppaavat käynnistymään myös rauhallisen laihdutuksen seurauksena, ja oikeastaan aina jos onnistuu merkittävän kilomäärän pudottamaan, menetelmästä riippumatta.
Joskus lueskelin tutkimuksia sairaaloiden käyttämistä ENE-dieeteistä, ja sellaisia tutkimuksia löytyi, että painon nousun todennäköisyys erittäin tiukan ENE-dieetin jälkeen on SAMA, kuin hitaasti ja rauhallisesti laihdutetun saman kilomäärän jälkeen, ei siis suurempi. Yleisesti ottaen näyttää siltä tutkimustiedon perusteella, että painon pitäminen saavutetuissa lukemissa on erittäin vaikea ongelma riippumatta siitä miten ne kilot on pois saanut, eikä valitettavasti useimmiten Borgin rennon painonhallinnan opit tee asiasta yhtään helpompaa kuin nopeammat rykäisyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista!
3: Ravitsemusterapeutti on minullekin seuraava osoite, jos en saa laihdutuskierrettä katkeamaan ja vinoutunutta suhdetta ruokaan korjattua omin avuin. Noista Borgin opeista sen verran, että toisille ne tosiaan sopivat mutta toisille eivät, minä aion antaa kuitenkin sallivuudelle mahdollisuuden koska se on ainoa asia, mitä en ole tähän mennessä kokeillut.
Kaikkea hyvää sinulle jatkoon ja onnea painonpudotuksesta!
4: Kiitos viestistä ja onnea urakastasi, todella motivoivaa kuulla suunnilleen samankokoiselta ihmiseltä positiivinen kokemus tällaisesta muutoksesta.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja laitetaan nyt tällainen TL;DR-versio tuosta kuvaamastani laihdutuskierteestä vielä:
http://head-heart-health.com/wp-content/uploads/2009/11/binge-starve-cy…
Hakufraasilla "the diet cycle" löytyy vastaavanlaisia infograafeja vaikka kuinka paljon, mutta perusajatus niissä on suunnilleen sama. (Harmi ettei kuvia voi lisätä suoraan.)
Tässä vielä toinen, jossa ahmiminen (ja siihen liittyvä oksentaminen tai laihduttaminen) on otettu huomioon:
http://www.psychotherapist.org/BingePurgeCycles.jpg
Ja vähän yksinkertaisempi ahmimiseen ja rajoittamiseen liittyvä:
http://www.bodylovewellness.com/wp-content/uploads/2012/08/the-endless-…
Pistän nämä muistiin ihan itseänikin varten, jos tarve alkaa taas rajoittaa syömistä kasvaa yhtään suuremmaksi tästä.
AP
Valitettavasti nuo syklit tuppaavat käynnistymään myös rauhallisen laihdutuksen seurauksena, ja oikeastaan aina jos onnistuu merkittävän kilomäärän pudottamaan, menetelmästä riippumatta.
Joskus lueskelin tutkimuksia sairaaloiden käyttämistä ENE-dieeteistä, ja sellaisia tutkimuksia löytyi, että painon nousun todennäköisyys erittäin tiukan ENE-dieetin jälkeen on SAMA, kuin hitaasti ja rauhallisesti laihdutetun saman kilomäärän jälkeen, ei siis suurempi. Yleisesti ottaen näyttää siltä tutkimustiedon perusteella, että painon pitäminen saavutetuissa lukemissa on erittäin vaikea ongelma riippumatta siitä miten ne kilot on pois saanut, eikä valitettavasti useimmiten Borgin rennon painonhallinnan opit tee asiasta yhtään helpompaa kuin nopeammat rykäisyt.
Tämäkin on ihan totta, aivan varmasti.
Tilanne kuitenkin minulla on nyt sellainen, etten pysy millään dieetillä kuin max. viikon ja tästä seuraa usein ahmimista. Eli painon pudottaminen ei ole juuri nyt se tärkein tavoite, vaan nykyisen ahmimis-rajoittamis-kierteen katkaiseminen. Dieetillä se ei juuri nyt onnistu, koska tuota kierrettä on takana jo niin pitkään että mikä tahansa dieetti/rajoittaminen/kalorivaje laukaisee lopulta ahmimisen tai epäterveellisen syömisen.
Siksipä etenen nyt askel kerrallaan ja pyristelen ensin irti tuosta kierteestä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt alkaa olla tämä päivä taputeltu. Edelleen hieman ristiriitainen olo, vaikka olen tänäänkin lueskellut mm. intuitiivisesta syömisestä sen verran, mitä olen muulta elämältä ehtinyt.
Viisi ateriaa syöty tänään. En nyt ala sen tarkemmin listailla, mitä olen syönyt – kuka tahansa palstaa seurannut tietää, että se johtaa lopulta ketjun lukukelvottomaksi tekevään jankkaamiseen! Ruokamäärät ovat olleet aika isoja, mutta uskon niiden asettuvan tästä kunhan alan ymmärtää, että saan syödä usein ja melkein mitä vain eikä ruoka katoa minnekään. Ei siis enää ”viimeisen illan efektiä” eli sitä, että syön kaapit tyhjäksi ”tämän viimeisen kerran” ennen dieettiä.
Nyt illalla huomasin, että mulla ei ollut muka yhtään nälkä mutta keksit kummitteli kaapissa. Olin jo ottamassa ”paria keksiä” maidon kanssa (eli siis paketillista, tietäähän sen miten siinä käy), kun hoksasin että josko ruokahaluttomuudesta huolimatta söisin ensin normaalin iltapalan ja sitten niitä keksejä. Ja niin tein, ja kaksi pientä keksiä riitti siihen päälle. Uskon myös, että herkkuhimot laantuvat vielä ja että kylläisyyskin alkaa löytyä normaali-ihmisen tavoin. Ajan kanssa.
Lenkilläkin kävin. Intuitiivisen syömisen hengessä päätin keskittyä kävellessä siihen tekemiseen, ja voi kuinka hyvältä tuntuikaan liikuttaa vartaloa, tuntea aurinko ja tuuli, hiekka kenkien alla, kuunnella hyvää soittolistaa Spotifysta… Ja koko ajan ajattelin, että tässä mä pidän huolta itsestäni ja nautin elämästäni (vs. poltan rasvaa ja kaloreita ja piristin aineenvaihduntaa tms.).
Huomenna uusi päivä. Saapa nähdä, asettuvatko nämä ristiriitaiset tunnelmat tästä. Edelleen peilistä tuijottaa liian iso ihminen – ja ihan niitä konkreettisiakin lievään ylipainoon liittyviä vaivoja minulla on, enkä niitä pakoon pääse. Mutta niiden korjaamisen aika on myöhemmin.
Laihduttamaan kun en voi enää ryhtyä – olen nimittäin ”laihduttanut” koko viime talven erilaisten ruokavalio-ohjelmien voimin, ja lopputuloksena olen saanut viisi kiloa lisää! Toisin sanoen olen rajoittanut syömisiä pari päivää, korkeintaan viikon, ja mässäillyt aina tuplasti siihen päälle…
AP
Vinkki: Hedelmien syöminen saa olon kylläiseksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras tapa laihduttaa on syömällä "hyviä" kaloreita. Suurin osa päivittäisistä kaloreista pitäisi tulla hitaista hiilihydraateista esim. hedelmistä, kokojyvä tuotteista. Näin tunnet olosi kylläiseksi, sillä eläinperäiset tuotteet eivät laukaise tarpeeksi hormoneja jotka ilmoittavat aivoille että olet täynnä.
https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/29/71/f7/2971f72bf94a9eff68f3…
Kiitos vaan vastauksista, varsinaisesti laihdutusvinkkejä en kaipaa kun niillä olen itseni tähän pulaan saattanutkin. Ja vika on pitkälti korvien välissä...
Mutta ehkä vinkeistä on iloa jollekin muulle ketjun lukijalle!
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoittaminen tänne on ollut yllättävän terapeuttista, vaikka en usko näitä pitkiä sepostuksia monenkaan jaksavan lukea. Silti tuntuu hyvältä purkaa ajatuksia anonyymisti.
Edelleen ajatus "ryhdistäytymisestä" ja "tiukistelusta" nakuttaa takaraivossa, mutta koetan nyt vaan hyväksyä tilanteen. Siihenkin pitää valmistautua, että paino voi tähän malliin noustakin pari kiloa. Jos olen jo vuosien ajan jojoillut (itse asiassa kymmenen vuoden ajan), laihduttanut, repsahdellut ja ahminutkin, en voi kuvitella tilanteen paranevan muutamassa päivässä tai viikossakaan. Mutta muut ikuiset laihduttajat tietävät, miltä juuri tähän aikaan vuodesta yleensä tuntuu - kesän kynnyksellä siis.
Olen perusterve (aloituksessa mainittuja tiloja lukuunottamatta), joten aineenvaihduntani pitäisi toimia ihan normaalisti - mutta nälänsäätelyn kanssa on vähän niin ja näin (en tunnista nälän ensimerkkejä ja toisaalta ahdan itseni ihan täyteen silloin kun syön). Tänään kuitenkin lounaasta jäi puolet syömättä, kun ei jotenkin vaan maistunut tai tehnyt mieli syödä enempää. Kahvin sijaan teki mieli vihreätä teetä, jota olen aiemmin juonut puoliväkisin ("piristää aineenvaihduntaa!!115") ja se maistuu nyt ihan hyvältä. Outoa.
Tänään aion tehdä lempeän pilatestreenin jos vaan illemmalla ehdin. Ajatus liikunnasta tuntuu nyt houkuttelevalta, eikä tuollaiset ei-hikitreenit tai -lenkit vaikuta ajanhukalta toisin kuin laihduttaessa. Ehkä sekin motivoi, kun tiedän liikunnan ryhdistävän vartaloa ja parantavan fiilistä todella nopeasti (urheilutaustaa). Talvi on mennyt täysin liikkumatta, joten nyt on tosiaan parempi tehdä edes jotain - ihan jo paremman voinnin vuoksi.
Oikein aurinkoista torstaita kaikille!
AP
Pistetäänpä taas hyvä linkki talteen: http://yle.fi/uutiset/laakari_painonpudotuksessa_ei_kannata_totella_tel…
"Pienillä muutoksilla kohti pysyvää
Joskus painonpudotus onnistuu hetkeksi, mutta paino palaa taas pian takaisin. Heikiuksen mukaan silloin taustalla on usein liian tiukalle vedetty dieetti. Se, että ihminen vaatii itseltään liikaa.
– Silloin paluu rauhallisempaan painonpudostusrytmiin ja muutamaan pieneen muutokseen on hyvä alku. Näitä muutoksia ovat esimerkiksi ateriarytmi, kasvisten lisääminen ja liiallisten herkkujen rajoittaminen, sanoo lääkäri André Heikius turkulaisesta sairaala NEO:sta."
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tosiaan, tilanne on juuri nyt tämä:
- Harjoittelen syömään 5-6 kertaa päivässä.
- En rajoita syömisiä, laske kaloreita, jaa ruokia hyviin/huonoihin, välitä rasva- tai hiilihydraattipitoisuuksista... vaikka toki pyrin tekemään perusjärkeviä valintoja.
- Saan syödä myös herkkuja, mutta ainoastaan jos olen syönyt ensin kunnolla - eli ei herkkuja nälkään eikä niillä korvata aterioita.
- Pyrin aloittelemaan liikuntaharrastukset uudelleen lempeästi ja rennolla otteella - tällä viikolla onkin tullut liikuttua melkeinpä joka päivä.
Nyt ajattelin alkaa lisätä joka aterialle enemmän kasviksia/hedelmiä (pienentämättä kuitenkaan annoskokoja tai rajoittamatta muita syömisiä - edelleen, rajoittamattomuus ja sallivuus näyttää olevan avainsana tasapainoisemmassa syömisessä).
Otan hieman taukoa kirjoittelusta ja näiden asioiden pyörittelystä - koetan siis samalla rakentaa terveempää suhtautumista ruokaan ja syömiseen, eikä elämäntaparemontin jatkuva ajatteleminen auta asiassa! Palataan siis asiaan myöhemmin.
AP
P.S. Ai niin, vielä kaksi linkkiä lisää, jos joku ketjua lukeva haluaa tutustua Borgin ajatuksiin tarkemmin:
Ahmimisen ravitsemushoito: http://patrikborg.blogspot.fi/2011/10/hairiintynyt-syominen-osa-1-ahmim…
"Nälkävelka": http://patrikborg.blogspot.fi/2012/12/nalkavelka.html
AP
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan, tilanne on juuri nyt tämä:
- Harjoittelen syömään 5-6 kertaa päivässä.
- En rajoita syömisiä, laske kaloreita, jaa ruokia hyviin/huonoihin, välitä rasva- tai hiilihydraattipitoisuuksista... vaikka toki pyrin tekemään perusjärkeviä valintoja.
- Saan syödä myös herkkuja, mutta ainoastaan jos olen syönyt ensin kunnolla - eli ei herkkuja nälkään eikä niillä korvata aterioita.
- Pyrin aloittelemaan liikuntaharrastukset uudelleen lempeästi ja rennolla otteella - tällä viikolla onkin tullut liikuttua melkeinpä joka päivä.
Nyt ajattelin alkaa lisätä joka aterialle enemmän kasviksia/hedelmiä (pienentämättä kuitenkaan annoskokoja tai rajoittamatta muita syömisiä - edelleen, rajoittamattomuus ja sallivuus näyttää olevan avainsana tasapainoisemmassa syömisessä).
Otan hieman taukoa kirjoittelusta ja näiden asioiden pyörittelystä - koetan siis samalla rakentaa terveempää suhtautumista ruokaan ja syömiseen, eikä elämäntaparemontin jatkuva ajatteleminen auta asiassa! Palataan siis asiaan myöhemmin.
AP
Kuulostaa hyvältä! Itsellänikinjotain samantyyppistä meneillään...
Ja ihan mielelläni otan kommentteja ja muidenkin kokemuksia vastaan, olisi kiva kuulla jos joku on onnistunut tasapainottamaan elämäntapansa tällä tavalla vähän pidemmän kaavan mukaan (eli ei mitään "Sanni-Petteri laihtui 60 kiloa vuodessa, katso kuvat"-tyylistä sankaritarinaa tiedossa...).
AP