Äh, ärsyttää tuttava, joka ei ymmärrä että juhlapyhinä (esim. äitienpäivä) haluan viettää aikaa perheeni ja sukulaisteni kanssa. :(
Sanoin jo eilen kysyessään, että lähden aamupäivästä perheeni kanssa toiselle paikkakunnalle tapaamaan isovanhempia ja matkaan menee jo usea tunti suuntaansa, joten koko päivä ollaan reissussa eli aikaa ei ole tavata ja silti on alkanut noin vartti sitten tippumaan viestejä, jossa maanittelee minua jättämään reissun väliin tai kehottaa käymään siellä "ihan vaan äkkiä" ja tivaa aikataulua, että monelta lähdet sieltä pois, monelta olet kotona. Ei ymmärrä, kun yritän selittää, että en todellakaan jätä reissua väliin, koska haluan nähdä sukulaisiani ja viettää heidän kanssaan aikaa, etenkin kun on äitienpäivä ja näen heitä todennäköisesti seuraavan kerran vasta ensi talvena. Silti ei tunnu käsittävän, inttää vaan vastaan, että älä mene tai käy vaan ihan nopeesti ja tule sitten heti kotiin takaisin.
ARGH. Hermo menee, en ole enää edes vastannut viesteihin vaan laitoin vaan puhelimen äänettömälle ja pois näkyvistä.
Ihana ihminen muuten, mutta ei tunnu käsittävän miksi haluan viettää aikaa perheeni tai sukulaisteni kanssa ja jopa nautin heidän seurastaan.
Kommentit (28)
taitaa olla yksinäinen ja vähän rasittava ihminen. oletko valmistellut asiaa tyyliin: " Ihanaa kun tulee äitienpäivä ja näkee pitkästä aikaa taas rakkaista, rakkaita ihmisiä. harmi, että tällä kertaa voi nähdä vain yhden päivän ajan, kun haluaisin viipyä ainakin viikon, miten sitä nyt sitten taas kestääkään..."
Normaali ihminen tietysti ymmärtäisi ilman tuollaista valmisteluakin, mutta jos haluat pitää hänet kaverina ja kuitenkaan et halua noita maanitteluja, niin sitten voit kokeilla tuota keinona.
On ärsyttävä, älä vastaa viesteihin. Tuskin tuollainen on ihan tervekään päästään.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin jo eilen kysyessään, että lähden aamupäivästä perheeni kanssa toiselle paikkakunnalle tapaamaan isovanhempia ja matkaan menee jo usea tunti suuntaansa, joten koko päivä ollaan reissussa eli aikaa ei ole tavata ja silti on alkanut noin vartti sitten tippumaan viestejä, jossa maanittelee minua jättämään reissun väliin tai kehottaa käymään siellä "ihan vaan äkkiä" ja tivaa aikataulua, että monelta lähdet sieltä pois, monelta olet kotona. Ei ymmärrä, kun yritän selittää, että en todellakaan jätä reissua väliin, koska haluan nähdä sukulaisiani ja viettää heidän kanssaan aikaa, etenkin kun on äitienpäivä ja näen heitä todennäköisesti seuraavan kerran vasta ensi talvena. Silti ei tunnu käsittävän, inttää vaan vastaan, että älä mene tai käy vaan ihan nopeesti ja tule sitten heti kotiin takaisin.
ARGH. Hermo menee, en ole enää edes vastannut viesteihin vaan laitoin vaan puhelimen äänettömälle ja pois näkyvistä.Ihana ihminen muuten, mutta ei tunnu käsittävän miksi haluan viettää aikaa perheeni tai sukulaisteni kanssa ja jopa nautin heidän seurastaan.
Ainiin ja unohtui sanoa, että hän on sellainen ihminen, jolla pitää olla sekuntin tarkka aikataulu. Jos sanoisin ensimerkiksi, että lähden puoli kuusi niin alkaa tasan puoli kuudelta tulemaan viestejä ja puheluita "joko lähdit" "missä kohdassa olet tulossa" "mikä kestää" "missä olet nyt" "kauan kestää".
Mietin pitäisikö jättää puhelin kokonaan pois matkasta, kun alkaa vaan ärsyttämään jos satun vilkaisemaan puhelinta ja näen sen viestitulvan. :/
ap
Vierailija kirjoitti:
taitaa olla yksinäinen ja vähän rasittava ihminen. oletko valmistellut asiaa tyyliin: " Ihanaa kun tulee äitienpäivä ja näkee pitkästä aikaa taas rakkaista, rakkaita ihmisiä. harmi, että tällä kertaa voi nähdä vain yhden päivän ajan, kun haluaisin viipyä ainakin viikon, miten sitä nyt sitten taas kestääkään..."
Normaali ihminen tietysti ymmärtäisi ilman tuollaista valmisteluakin, mutta jos haluat pitää hänet kaverina ja kuitenkaan et halua noita maanitteluja, niin sitten voit kokeilla tuota keinona.
Ei ole yksinäinen vaan hänellä on todella paljon kavereita (enemmän itseasiassa kuin minulla), ei vaan osaa olla hetkeäkään yksin. Ja joo, olen koko viikon muistanut mainita miten sunnuntaina on kiva nähdä sukulaisia (olen oikeastikin innoissani). Silti ei mene kaaliin. :(
Ja haluan pitää hänet tietenkin ystävänä, koska on muuten todella ihana, sydämellinen ja hauskaa seuraa, mutta ei vaan tunnu käsittävän, että joku nauttii omien sukulaistensa seurasta.
ap
On kyllä kovin takertuva ihminen. Mitäs jos kysyt siltä suoraan, että mikä on hätänä. On kuitenkin normaalia viettää äitienpäivää sukulaisten kanssa. Ja miksi tämä ihminen ei itse vieraile vanhemmillaan äitienpäivänä?
Sinä mahdollistat tuon ja sinä se tumppu tässä olet kun asian hyväksyt. Pakkoko sinun on vastata tuollaiselle sekopäälle? Pakkoko sinun on edes olla hänen talutushihnassaan? En ymmärrä yhtään...
On kyllä pahasti ongelmainen ihminen jos ei osaa olla hetkeäkään yksin
Vierailija kirjoitti:
Sinä mahdollistat tuon ja sinä se tumppu tässä olet kun asian hyväksyt. Pakkoko sinun on vastata tuollaiselle sekopäälle? Pakkoko sinun on edes olla hänen talutushihnassaan? En ymmärrä yhtään...
En olekaan enää vastannut, kuten kirjoitin.
ap
Ymmärrän.
Oikeasti Rasittava tollanen ihminen.
Meitä on.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä kovin takertuva ihminen. Mitäs jos kysyt siltä suoraan, että mikä on hätänä. On kuitenkin normaalia viettää äitienpäivää sukulaisten kanssa. Ja miksi tämä ihminen ei itse vieraile vanhemmillaan äitienpäivänä?
Ei omien sanojensa mukaan halua viettää aikaa sukulaistensa kanssa ja juhlapyhät ovat muutenkin mielestään turhia.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
taitaa olla yksinäinen ja vähän rasittava ihminen. oletko valmistellut asiaa tyyliin: " Ihanaa kun tulee äitienpäivä ja näkee pitkästä aikaa taas rakkaista, rakkaita ihmisiä. harmi, että tällä kertaa voi nähdä vain yhden päivän ajan, kun haluaisin viipyä ainakin viikon, miten sitä nyt sitten taas kestääkään..."
Normaali ihminen tietysti ymmärtäisi ilman tuollaista valmisteluakin, mutta jos haluat pitää hänet kaverina ja kuitenkaan et halua noita maanitteluja, niin sitten voit kokeilla tuota keinona.
Ei ole yksinäinen vaan hänellä on todella paljon kavereita (enemmän itseasiassa kuin minulla), ei vaan osaa olla hetkeäkään yksin. Ja joo, olen koko viikon muistanut mainita miten sunnuntaina on kiva nähdä sukulaisia (olen oikeastikin innoissani). Silti ei mene kaaliin. :(
Ja haluan pitää hänet tietenkin ystävänä, koska on muuten todella ihana, sydämellinen ja hauskaa seuraa, mutta ei vaan tunnu käsittävän, että joku nauttii omien sukulaistensa seurasta.
ap
Kuinka vanhoja olette? Kaverisi ei vaikuta kovinkaan vanhalta. Lisäksi tulee sellainen kutina, että hänellä on ollut vaikea ja rankka lapsuus, kun ei ymmärrä, että joku viihtyy niiden sukulaistensa kanssa. Itselläkin on sukulaisia , joiden kanssa ei viihdy, mutta suurin osa on mukavia tai ainakin siedettäviä, joiden kanssa on mukavaa.
Lisäksi tuo, mitä kerroit toisessa viestissä, että tivaa tarkkoja aikatauluja ei kyllä ole normaalia eikä tavallista. Tekisin niin hänen kanssaan, etä lisäisi aina pari tuntia reissuihini, jotta ei olisi sitä tinkaamista. Jos esim. ajattelet lähteväsi puoli kuudelta, niin ilmoita hänelle, että lähdet kuudelta/varttia vaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä kovin takertuva ihminen. Mitäs jos kysyt siltä suoraan, että mikä on hätänä. On kuitenkin normaalia viettää äitienpäivää sukulaisten kanssa. Ja miksi tämä ihminen ei itse vieraile vanhemmillaan äitienpäivänä?
Ei omien sanojensa mukaan halua viettää aikaa sukulaistensa kanssa ja juhlapyhät ovat muutenkin mielestään turhia.
ap
Voisi olla, että minä lähettäisin yhden viestin, jossa sanoisin että vaikka hän ei pidä omista sukulaisistaan, niin sinulle esim. isovanhemmat ovat tärkeämpiä kuin kaverit, ja sinulle on aina ollut elämän yksi suurimmista nautinnoista viettää juhlapyhiä. ja lisäksi lisäisin, Nähdään taas esim. viikon päästä! Aurinkoista päivää!
Kauheeta kun kommentit on luokkaa "hän on sekopää" :D ehkä en näin pienen asian takia kirjottaisi noin kärkkäästi! Onhan se selvää että on ärsyttävää, mutta että SEKOPÄÄ? Ehkei ihan sentään :D
Hänellä ei varmaan vaan ole itsellä parempaa suunnitelmaa kuin viettää aikaa ap:n kanssa, ja jostain syystä ei ymmärrä ap:n halua olla sukulaisten kanssa. Minustakin on outoa ja rasittavaa että näin on, mutta ihmisillä on erilaisia taustoja ja arvoja, ehkä heidän perheessä ei ole oltu läheisiä sukulaisten kesken tms. Kuitenkin hän on kuulemma sydämellinen ihminen ja muuten hyvä kaveri, olkoon tämä sitten se hänen outo puolensa :D Ap, mene rauhassa kylään, laita puhelin äänettömälle, pidä kivaa siellä ja unohda koko asia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
taitaa olla yksinäinen ja vähän rasittava ihminen. oletko valmistellut asiaa tyyliin: " Ihanaa kun tulee äitienpäivä ja näkee pitkästä aikaa taas rakkaista, rakkaita ihmisiä. harmi, että tällä kertaa voi nähdä vain yhden päivän ajan, kun haluaisin viipyä ainakin viikon, miten sitä nyt sitten taas kestääkään..."
Normaali ihminen tietysti ymmärtäisi ilman tuollaista valmisteluakin, mutta jos haluat pitää hänet kaverina ja kuitenkaan et halua noita maanitteluja, niin sitten voit kokeilla tuota keinona.
Ei ole yksinäinen vaan hänellä on todella paljon kavereita (enemmän itseasiassa kuin minulla), ei vaan osaa olla hetkeäkään yksin. Ja joo, olen koko viikon muistanut mainita miten sunnuntaina on kiva nähdä sukulaisia (olen oikeastikin innoissani). Silti ei mene kaaliin. :(
Ja haluan pitää hänet tietenkin ystävänä, koska on muuten todella ihana, sydämellinen ja hauskaa seuraa, mutta ei vaan tunnu käsittävän, että joku nauttii omien sukulaistensa seurasta.
ap
Kuinka vanhoja olette? Kaverisi ei vaikuta kovinkaan vanhalta. Lisäksi tulee sellainen kutina, että hänellä on ollut vaikea ja rankka lapsuus, kun ei ymmärrä, että joku viihtyy niiden sukulaistensa kanssa. Itselläkin on sukulaisia , joiden kanssa ei viihdy, mutta suurin osa on mukavia tai ainakin siedettäviä, joiden kanssa on mukavaa.
Lisäksi tuo, mitä kerroit toisessa viestissä, että tivaa tarkkoja aikatauluja ei kyllä ole normaalia eikä tavallista. Tekisin niin hänen kanssaan, etä lisäisi aina pari tuntia reissuihini, jotta ei olisi sitä tinkaamista. Jos esim. ajattelet lähteväsi puoli kuudelta, niin ilmoita hänelle, että lähdet kuudelta/varttia vaille.
Parikymppisiä olemme molemmat eikä ole ollut vaikea tai rankka lapsuus, päinvastoin tulee hyvästä ja varakkaasta perheestä.
Ja niin olenkin tehnyt, viivytän lähtöäni aina viisi minuuttia jokaista "lähditkö jo" -viestiä kohden.
Lapsuudessa ja nuoruudessa ystävän käytös ei vielä häirinnyt niin paljon, mutta nykyään aikuisena on alkanut vähän tökkimään nuo pari juttua.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
taitaa olla yksinäinen ja vähän rasittava ihminen. oletko valmistellut asiaa tyyliin: " Ihanaa kun tulee äitienpäivä ja näkee pitkästä aikaa taas rakkaista, rakkaita ihmisiä. harmi, että tällä kertaa voi nähdä vain yhden päivän ajan, kun haluaisin viipyä ainakin viikon, miten sitä nyt sitten taas kestääkään..."
Normaali ihminen tietysti ymmärtäisi ilman tuollaista valmisteluakin, mutta jos haluat pitää hänet kaverina ja kuitenkaan et halua noita maanitteluja, niin sitten voit kokeilla tuota keinona.
Ei ole yksinäinen vaan hänellä on todella paljon kavereita (enemmän itseasiassa kuin minulla), ei vaan osaa olla hetkeäkään yksin. Ja joo, olen koko viikon muistanut mainita miten sunnuntaina on kiva nähdä sukulaisia (olen oikeastikin innoissani). Silti ei mene kaaliin. :(
Ja haluan pitää hänet tietenkin ystävänä, koska on muuten todella ihana, sydämellinen ja hauskaa seuraa, mutta ei vaan tunnu käsittävän, että joku nauttii omien sukulaistensa seurasta.
ap
Kuinka vanhoja olette? Kaverisi ei vaikuta kovinkaan vanhalta. Lisäksi tulee sellainen kutina, että hänellä on ollut vaikea ja rankka lapsuus, kun ei ymmärrä, että joku viihtyy niiden sukulaistensa kanssa. Itselläkin on sukulaisia , joiden kanssa ei viihdy, mutta suurin osa on mukavia tai ainakin siedettäviä, joiden kanssa on mukavaa.
Lisäksi tuo, mitä kerroit toisessa viestissä, että tivaa tarkkoja aikatauluja ei kyllä ole normaalia eikä tavallista. Tekisin niin hänen kanssaan, etä lisäisi aina pari tuntia reissuihini, jotta ei olisi sitä tinkaamista. Jos esim. ajattelet lähteväsi puoli kuudelta, niin ilmoita hänelle, että lähdet kuudelta/varttia vaille.
Parikymppisiä olemme molemmat eikä ole ollut vaikea tai rankka lapsuus, päinvastoin tulee hyvästä ja varakkaasta perheestä.
Ja niin olenkin tehnyt, viivytän lähtöäni aina viisi minuuttia jokaista "lähditkö jo" -viestiä kohden.
Lapsuudessa ja nuoruudessa ystävän käytös ei vielä häirinnyt niin paljon, mutta nykyään aikuisena on alkanut vähän tökkimään nuo pari juttua.
ap
Ei kuulosta ihan tavalliselta, että vaikka olisikin varakas ja hyvä perhe, niin ei halua viettää aikaansa omaistensa kanssa. Juhlapyhien viettokin kuulostaa hieman erikoiselta, ettei halua niitä viettää ollenkaan.
Oletko puhunut, että tuo tinkaaminen on ärsyttävää?
Ja en tarkoittanut, että viivyttäisit lähtöäsi noilla kysymyksillä, vaan sitä, että varaisit itsellesi ihan tarpeeksi aikaa, etkä kertoisi sitä mahdollista aikaisinta lähtemisaikaasi.
Entä oletko koskaan harkinnut tekeväsi samaa itse? Lähettämällä 100 viestiä siitä, että missä kaveri on, koska tulee, miksi ei jo ole täällä jne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
taitaa olla yksinäinen ja vähän rasittava ihminen. oletko valmistellut asiaa tyyliin: " Ihanaa kun tulee äitienpäivä ja näkee pitkästä aikaa taas rakkaista, rakkaita ihmisiä. harmi, että tällä kertaa voi nähdä vain yhden päivän ajan, kun haluaisin viipyä ainakin viikon, miten sitä nyt sitten taas kestääkään..."
Normaali ihminen tietysti ymmärtäisi ilman tuollaista valmisteluakin, mutta jos haluat pitää hänet kaverina ja kuitenkaan et halua noita maanitteluja, niin sitten voit kokeilla tuota keinona.
Ei ole yksinäinen vaan hänellä on todella paljon kavereita (enemmän itseasiassa kuin minulla), ei vaan osaa olla hetkeäkään yksin. Ja joo, olen koko viikon muistanut mainita miten sunnuntaina on kiva nähdä sukulaisia (olen oikeastikin innoissani). Silti ei mene kaaliin. :(
Ja haluan pitää hänet tietenkin ystävänä, koska on muuten todella ihana, sydämellinen ja hauskaa seuraa, mutta ei vaan tunnu käsittävän, että joku nauttii omien sukulaistensa seurasta.
ap
Osaan valitettavasti samaistua. Minulla on eräs kaveri, joka ei osaa olla ollenkaan yksin. Hänellä on avopuoliso, mutta heti kun mies on päivänkin poissa kotoa, niin kaverini on järkkäämässä tyttöjen leffailtaa ja ties mitä. Ja sitten hän vetää herneet nenään, jos jollakulla on jo sovittua menoa, ja hän yrittää saada nämä henkilöt muuttamaan suunnitelmiaan. Ei nyt ehkä ihan yhtä hanakasti kuin ap:n kaveri, mutta kuitenkin.
Tsemppiä! Toisaalta sinulla tuntuu olevan ihan terve asenne asian suhteen. Jos kaveri loukkaantuu, niin sitten loukkaantuu. Ei sinun tarvitse siitä ottaa itseesi.
Sanoisin kaverille suoraan että tänään ei sovi. Enkä vastaisi enää viesteihin. Jättäisin puhelimen vierailun ajaksi pois esim autoon.
Eräs ystäväni on tai oli samanlainen. Nyt olen ottanut hieman etäisyyttä häneen. Oli jotenkin kauhean ripustautuva. Voisin edellispäivän 'myöntyä' olemaan hänen kanssaan vaikka olikin tentteihin lukua tms. Sitten kuitenkin painotin, että mitä kaikkea tehtävää on seuraavana päivänä ja hän myötäili. Sitten kuitenkin heti seuraavan päivän aamuna soitteli, että koska nähdään.
Sittemmin tähän ystävyyteen tai tähän ystävään on tullut lisää epämielyttäviä piirteitä, jotka viittaavaat siihen että hän on epävakaa.
Mutta voihan aidosti olla, että kaveri on vain tosissaan niin innoissaan sun näkemisestä tai ehkä vähän lapsellinen vielä.
No kysy siltä mikset sais lähtee? Ku kerta noin inttää