Pelkään, että lapseni on kehitysvammainen :-(
Mieheni veli on kehitysvammainen ja hänellä on oireyhtymään kuuluvia epämuodostumia, esim. liian iso pää. Se oireyhtymä johtuu geeneistä ja on ilmeisesti periytyvää. Ainakin hänellä itsellään olisi 50% mahdollisuus saada samalla tavalla vammainen lapsi, jos hän hankkisi lapsia. Muiden sukulaisten riskiä saada tätä vammaa en tiedä, en tiedä siis että kuinka suuri riski mieheni lapsilla on tämä vamma. Nyt minua huolettaa, koska omalla reilut 1v pojallani on selvästi tavallista isompi pää, muutkin ihmiset ovat sanoneet niin. Nyt minua huolettaa hirveästi, että meidänkin poikamme on setänsä tavalla kehitysvammainen ja hänellä on sama oireyhtymä kuin sedällään.
Toistaiseksi poika on onneksi kehittynyt aivan normaalisti, toisin kuin setänsä, joka oppi esim. kävelemään vasta 2-vuotiaana, puhumaan kunnolla vasta joskus 3-4 vuotiaana, lukemaan jotenkuten lähemmäs 10-vuotiaana ja kirjoittamaan hän ei ole oppinut virheettömästi koskaan. Hän asuu jossain kehitysvammaisten ryhmäkodissa ja käy toimintakeskuksessa. En halua omalle lapselleni samaa kohtaloa, että hänen päivänsä koostuvat siitä, että hän kokoaa jotain ruuveja pusseihin ja tekee ryhmäkodilla ohjaajien avulla jotain helppoja tehtäviä, kuten imuroi ja laittaa tiskejä tiskikoneeseen.
Mitä minun pitäisi tehdä, että saisin tietää, että onko lapseni vammainen vai ei? Minä en nimittäin halua, että hän kuuluu perheeseemme vaan on laitettu asumaan johonkin asuntolaan kun perheeseemme syntyy syksyllä vauva, jos hän on vammainen. Ihmiset pitävät minua hysteerisenä ja vammaisia vihaavana hysteerisenä akkana, joka ei suostu uskomaan, että mieheni suvussa miehet ovat isopäisiä.
Minä en voi mitään sille, että arvostan suuresti älykkyyttä ja siksi en pidä vähemmän älykkäistä ihmisistä, esimerkiksi juuri kehitysvammaisia! Olen sitä paitsi vihainen miehelleni, että hän pani minut raskaaksi vain muutama kuukausi tapaamisemme jälkeen ja kertoi minulle veljestään vasta, kun raskaus oli jo niin pitkällä, että en saanut aborttia vain siksi, että lapseni saattaa olla vammainen!
Kommentit (13)
Niin, voihan sitä älykkyyttä arvostaa, vaikkei sitä itsellä olisikaan...
On kyllä niin hirveää tekstiä, että mä todella toivon ettei se ole totta.
Olet aikas kaamea.
Tosin provohan tämä.
Jos ei niin lastennneurologille ja perinnöllisyyslääkärille
Alku oli hyvä ja olin jo rauhoittelemassa, että kyllä neuvolassa asia olisi huomattua ja todennäköisyys oireyhtymälle on hyvin pieni jollei sinunkin suvussa ole samaa. Mauttomin provo pitkään aikaan. :(
Vauvoilla on aina iso pää suhteessa vartaloon!
Alku oli hyvä mut sit meni överiks...
Ja siitä huolimatta menit tekemään toisen lapsen. Ajatteles, sekin voi olla vammanen. Sit joudut laittamaan molemmat lapset laitokseen muttereita lajittelemaan.
Eiköhän ne neuvolassa asiaan puutu jos pää liian iso. Toisilla 1-vuotiailla on isompi pää kuin toisilla. Kasvu tasoittuu kyllä myöhemmin.
Tämä on tosiaan se tavallisin käytäntö. Ensin selvitetään millä todennäköisyydellä vamma periytyy vammaisen lapsille. Koska sehän on hyvinkin tavallista, että kehitysvammainen saa omia lapsia. Vanhemmille ja sisaruksille ei yleensä kerrota mikä vamma on kyseessä ja että onko heillä mahdollisuus saada samalla tavalla vammainen lapsi uudestaan.
Isopäisethän on just älykkäitä yleensä.
Aika mauton provo. Kokeile uusiksi