Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Siis miten lasten kanssa voi pelata (lauta)pelejä?!
02.04.2016 |
Pelasin lasten kanssa (6 ja 8v) muistipeliä ja riidaksihan se meni. Ensin toinen sekoitti kortit ja toinen sai aloittaa. Aloittaja kuitenkin alkoi järjestellä kortteja riviin (toinen oli jättänyt ne sikinsokin) ja toinen harmistui tästä ja otti lisää kortteja peliin (pelasimme vajaalla pakalla) ja sovittiin, että hän laittaa ne sekaisin ja toinen laittaa puolet korteista riviin.
Pelataan suht rauhallisesti, kunnes se, joka oli ottanut lisää kortteja peliin saa yhtäkkiä omasta päädystään kerättyä vuorollaan 5 paria peräkanaa. Osin sattumana, mutta selviää, että hyvän tuurin takana onkin se, ettei uusia kortteja olekaan sekoitettu kaikkien korttien kanssa. Pikkusisko pettyy aivan täysin ja ulvoo surkeana epäoikeudenmukaista kohtaloaan.
Toinen "korjaa" tilanteen palauttamalla 5 pariaan pelipöytään. Silloin hermostun minä, koska tämän päädyn pelaaja tuntuu pelailevan omia sääntöjään lisäillen kortteja ilman sääntöjä. Sanon että peli poikki. Nyt mielensä pahoittaa tämä lapsi sitten. Toinen itkee ja parkuu syliä ja vaikka mitä, koska hänen pelinsä meni pilalle tai en minä tiedä miksi.
Kommentit (72)
Säännöt pitää olla alusta asti kaikille selvät ja aikuinen sekoittaa kortit! Ei muutella mitään, aika tekee tehtävänsä. On meilläkin lennelleet palikat, nappulat yms, mutta ei niistä traumoja ole tullut, itku, pettymys, on hyvä ja normaali asia oppiakseen. Aikuisen tulee kestää myös, ei pelkästään lapsien. Teillä kaikilla keittää yli, kukaan teistä ei kestä pettymyksiä, ei edes aloittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessä vaiheessa ei voinutkaan koska esikoinen oli hemmetin huono häviäjä. Jos näytti siltä, että hän häviää niin jo siinä vaiheessa alkoivat pelinappulat lennellä. Onneksi tuo vaihe meni ohi ja nyt hänen kanssaan voi jo pelata ilman että odotettavissa on vuosisadan raivari.
Keskimmäisen kanssa ei tuollaista ongelmaa ole ollut vaan hänen osaltaan pelaaminen oli aina hauskaa.
Tuo vaihe kestää sisaruksilla. Kauan. Terv. kolmen lapsen (15, 13, 11 v.) äiti
Meillä aloitettiin lautapelien yms. pelaaminen jo taaperoiässä, ja hyvin pelaavat ikätasonsa mukaan. Säännöt käydään yhdessä läpi, ja pelatessa oppivat niiden mukaan toimimaan. Toki suuttumusta tulee, kun peli ei kulje mieleisellä tavalla, mutta samalla oppivat käsittelemään pettymystä. Huijata ei saa eikä omilla säännöillä pelata. Aikuisena valvon sääntöjen noudattamista ja tarvittaessa opastan pelin kulkua. Uuden pelin kohdalla ensimmäiset pelikerrat voi olla vaikeampia, mutta sitten helpottaa. Lapset ovat tosin alle kouluikäisiä, kun taas ap:lla jo isompia.
Noudattamalla paketissa olevia sääntöjä pilkun tarkasti. Ja säännöt on samat kaikille jotka pelaa yhtä aikaa. Ei mitään. Lauri on pieni niinse ei tajua jos ei tajua niin ei pelaa tai sitten KAIKKIEN sääntöjä helpotetaan.
Onnistuu ihan helposti jos aikuinen on alussa tiukkana säännöistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, virhe tuli varmaan siinä, että oletin, että lapset hahmottavat säännöt paremmin kuin hahmottivatkaan, toki sanoin alussa, että sekoitetaan kaikki kortit. Nuoremman kanssa ollaan pelailtu enemmän, isomman kanssa pelaamisesta on enemmän aikaa. Hänelle olisi pitänyt vääntää rautalangasta säännöt ennen peliä. Nyt melkein jo huvittaa. Osaksi piti lopettaa siksikin, että alkoi olla jo myöhä.
ap
Itsekin olen sitä mieltä, että lautapelit ovat helppo ja luonteva tapa opetella kestämään pettymyksiä. Säännöt tosiaan vaan kaikille selväksi alusta lähtien. Ja aikuisen oltava pelinjohtaja, jos tarve sen vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa isi pelaamaan. Miesten ego kestää hävitä lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa isi pelaamaan. Miesten ego kestää hävitä lapselle.
No en tuossa pelissä ollut itse edes pelaajana, vaan katsomassa, että homma sujuu. Ja siis häviän usein tahallani, että ylipäätään voidan pelata.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä aloitettiin lautapelien yms. pelaaminen jo taaperoiässä, ja hyvin pelaavat ikätasonsa mukaan. Säännöt käydään yhdessä läpi, ja pelatessa oppivat niiden mukaan toimimaan. Toki suuttumusta tulee, kun peli ei kulje mieleisellä tavalla, mutta samalla oppivat käsittelemään pettymystä. Huijata ei saa eikä omilla säännöillä pelata. Aikuisena valvon sääntöjen noudattamista ja tarvittaessa opastan pelin kulkua. Uuden pelin kohdalla ensimmäiset pelikerrat voi olla vaikeampia, mutta sitten helpottaa. Lapset ovat tosin alle kouluikäisiä, kun taas ap:lla jo isompia.
Oot ihana. Mulla tuli tosta niin ikävä omaa äitiä. Pelattiin aika paljon vielä aikuisenakin, ihanaa vastapainoa arjen kiireisiin. Äiti kuoli jonkin aikaa sitten, ihan liian varhain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa isi pelaamaan. Miesten ego kestää hävitä lapselle.
No en tuossa pelissä ollut itse edes pelaajana, vaan katsomassa, että homma sujuu. Ja siis häviän usein tahallani, että ylipäätään voidan pelata.
ap
Mun mielestä tuo ei ole mitenkään kasvattavaa. Nimen omaan voitat, jos olet voitolla. Sitten se lapsi oppii sietämään niitä häviöitä myös. Ja parempihan se on, että opettelee ne sietämiset sun kanssa kuin toisen asiaa opettelevan kanssa. Noissa lautapeleissä on vielä ihan tuuria kuka voittaa eli lapsi voittaa välillä ihan luonnostaankin, vaikket antaisikaan mitään noloa tasoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei oikein onnistu se, että aikuinen määrää ja sekoittaa kortit. Lapset haluavat olla hirveän omatoimisia tässä. Pelkään latistavani heitä, jos sanon, etteeivät saa sekoittaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei oikein onnistu se, että aikuinen määrää ja sekoittaa kortit. Lapset haluavat olla hirveän omatoimisia tässä. Pelkään latistavani heitä, jos sanon, etteeivät saa sekoittaa.
ap
No anna sekoittaa, mutta valvo laatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa isi pelaamaan. Miesten ego kestää hävitä lapselle.
No en tuossa pelissä ollut itse edes pelaajana, vaan katsomassa, että homma sujuu. Ja siis häviän usein tahallani, että ylipäätään voidan pelata.
apMun mielestä tuo ei ole mitenkään kasvattavaa. Nimen omaan voitat, jos olet voitolla. Sitten se lapsi oppii sietämään niitä häviöitä myös. Ja parempihan se on, että opettelee ne sietämiset sun kanssa kuin toisen asiaa opettelevan kanssa. Noissa lautapeleissä on vielä ihan tuuria kuka voittaa eli lapsi voittaa välillä ihan luonnostaankin, vaikket antaisikaan mitään noloa tasoitusta.
Mitä järkeä pelata, jos lapselle tulee paha mieli? Myönnän, että olen aika laiska pelaamaan niin ei viitsis niitä harvoja kertoja voittaa. Toki sitten jos ja kun myöhemmin kun ovat enemmän älliä päässä jaksaisin pelata enemmän on pakko pelata täysillä. Muistipeli vaan ei ole tuuripeliä. Mun ois helppo hakata 6-vuotias oikeastaan joka kerta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei oikein onnistu se, että aikuinen määrää ja sekoittaa kortit. Lapset haluavat olla hirveän omatoimisia tässä. Pelkään latistavani heitä, jos sanon, etteeivät saa sekoittaa.
apNo anna sekoittaa, mutta valvo laatua.
Joo, näin täytyy tehdä. Opin kyllä tästä kerrasta! Nyt ei hoksannut sitä katsoakaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Olit sitten kolmantena lapsena pelaamassa?
Niin, jotenkin lapset tuntuivat kauhean lapsellisilta tällaisissa asioissa :D Ei voi vaan pelata, vaan pitää jotenkin opettaa. Aarght.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa isi pelaamaan. Miesten ego kestää hävitä lapselle.
No en tuossa pelissä ollut itse edes pelaajana, vaan katsomassa, että homma sujuu. Ja siis häviän usein tahallani, että ylipäätään voidan pelata.
apMun mielestä tuo ei ole mitenkään kasvattavaa. Nimen omaan voitat, jos olet voitolla. Sitten se lapsi oppii sietämään niitä häviöitä myös. Ja parempihan se on, että opettelee ne sietämiset sun kanssa kuin toisen asiaa opettelevan kanssa. Noissa lautapeleissä on vielä ihan tuuria kuka voittaa eli lapsi voittaa välillä ihan luonnostaankin, vaikket antaisikaan mitään noloa tasoitusta.
Mitä järkeä pelata, jos lapselle tulee paha mieli? Myönnän, että olen aika laiska pelaamaan niin ei viitsis niitä harvoja kertoja voittaa. Toki sitten jos ja kun myöhemmin kun ovat enemmän älliä päässä jaksaisin pelata enemmän on pakko pelata täysillä. Muistipeli vaan ei ole tuuripeliä. Mun ois helppo hakata 6-vuotias oikeastaan joka kerta.
ap
Itse asiassa ei tosiaankaan ole. Lapsi voittaa sut helposti. Sun ajatukset juoksevat av:lla ja illan ruuassa. Lapsi on mukana hetkessä. Sun vika, ettet ole opettanut lapselle oikeaa tekniikkaa. Mikset opeta lasta pelaamaan? Miksi opetat vaan säännöt?
Luojan kiitos mulla oli älykkäät vanhemmat. Peleistä oppii ihan hirveästi. Oppii logiikkaa, taktiikkaa, itsehillintää, häviämistä, voittamista, kurinalaisuutta, loppuunsaattamista, you name it.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa isi pelaamaan. Miesten ego kestää hävitä lapselle.
No en tuossa pelissä ollut itse edes pelaajana, vaan katsomassa, että homma sujuu. Ja siis häviän usein tahallani, että ylipäätään voidan pelata.
apMun mielestä tuo ei ole mitenkään kasvattavaa. Nimen omaan voitat, jos olet voitolla. Sitten se lapsi oppii sietämään niitä häviöitä myös. Ja parempihan se on, että opettelee ne sietämiset sun kanssa kuin toisen asiaa opettelevan kanssa. Noissa lautapeleissä on vielä ihan tuuria kuka voittaa eli lapsi voittaa välillä ihan luonnostaankin, vaikket antaisikaan mitään noloa tasoitusta.
Mitä järkeä pelata, jos lapselle tulee paha mieli? Myönnän, että olen aika laiska pelaamaan niin ei viitsis niitä harvoja kertoja voittaa. Toki sitten jos ja kun myöhemmin kun ovat enemmän älliä päässä jaksaisin pelata enemmän on pakko pelata täysillä. Muistipeli vaan ei ole tuuripeliä. Mun ois helppo hakata 6-vuotias oikeastaan joka kerta.
apItse asiassa ei tosiaankaan ole. Lapsi voittaa sut helposti. Sun ajatukset juoksevat av:lla ja illan ruuassa. Lapsi on mukana hetkessä. Sun vika, ettet ole opettanut lapselle oikeaa tekniikkaa. Mikset opeta lasta pelaamaan? Miksi opetat vaan säännöt?
Luojan kiitos mulla oli älykkäät vanhemmat. Peleistä oppii ihan hirveästi. Oppii logiikkaa, taktiikkaa, itsehillintää, häviämistä, voittamista, kurinalaisuutta, loppuunsaattamista, you name it.
No ei ole mun ajatukset muualla, kyllä ne on ihan siinä pelissä. 6-vuotiaalla ne tuntuvat harhailevan. En tiedä sitten miksi, ei ole adhd. Koittaisin kyllä mielelläni opettaa, miten kannattaa toimia, mutta lapsi ei ole ollut siitä kiinnostunut. "Leikkii" koko peliä tavallaan ihan omaan tyyliinsä. Jos koitan opettaa strategiaa niin lapsi on aivan kuin ei käsittäisi, että miksi hänen pitää sitä miettiä. Ehkä tietty siksi, kun uskoo voittavansa vaikkei edes kauheasti yritä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa isi pelaamaan. Miesten ego kestää hävitä lapselle.
No en tuossa pelissä ollut itse edes pelaajana, vaan katsomassa, että homma sujuu. Ja siis häviän usein tahallani, että ylipäätään voidan pelata.
apMun mielestä tuo ei ole mitenkään kasvattavaa. Nimen omaan voitat, jos olet voitolla. Sitten se lapsi oppii sietämään niitä häviöitä myös. Ja parempihan se on, että opettelee ne sietämiset sun kanssa kuin toisen asiaa opettelevan kanssa. Noissa lautapeleissä on vielä ihan tuuria kuka voittaa eli lapsi voittaa välillä ihan luonnostaankin, vaikket antaisikaan mitään noloa tasoitusta.
Mitä järkeä pelata, jos lapselle tulee paha mieli? Myönnän, että olen aika laiska pelaamaan niin ei viitsis niitä harvoja kertoja voittaa. Toki sitten jos ja kun myöhemmin kun ovat enemmän älliä päässä jaksaisin pelata enemmän on pakko pelata täysillä. Muistipeli vaan ei ole tuuripeliä. Mun ois helppo hakata 6-vuotias oikeastaan joka kerta.
apItse asiassa ei tosiaankaan ole. Lapsi voittaa sut helposti. Sun ajatukset juoksevat av:lla ja illan ruuassa. Lapsi on mukana hetkessä. Sun vika, ettet ole opettanut lapselle oikeaa tekniikkaa. Mikset opeta lasta pelaamaan? Miksi opetat vaan säännöt?
Luojan kiitos mulla oli älykkäät vanhemmat. Peleistä oppii ihan hirveästi. Oppii logiikkaa, taktiikkaa, itsehillintää, häviämistä, voittamista, kurinalaisuutta, loppuunsaattamista, you name it.
No ei ole mun ajatukset muualla, kyllä ne on ihan siinä pelissä. 6-vuotiaalla ne tuntuvat harhailevan. En tiedä sitten miksi, ei ole adhd. Koittaisin kyllä mielelläni opettaa, miten kannattaa toimia, mutta lapsi ei ole ollut siitä kiinnostunut. "Leikkii" koko peliä tavallaan ihan omaan tyyliinsä. Jos koitan opettaa strategiaa niin lapsi on aivan kuin ei käsittäisi, että miksi hänen pitää sitä miettiä. Ehkä tietty siksi, kun uskoo voittavansa vaikkei edes kauheasti yritä.
ap
Koska et itsrkään noudata sääntöjä, yritä voittaa ja annat valevoittoja! Haasta pelaamaan, usuta kokeilemaan kumpi voittaa.
Alue: Aihe vapaa
Olit sitten kolmantena lapsena pelaamassa?