Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Uusi kansalaisaloite 4.4.2016 "Monikielinen Suomi - ruotsi valinnaiseksi"

Vierailija
02.04.2016 |

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939

"Aloitteen sisältö

Vaadimme pakollisen ruotsin kielen opiskelun muuttamista valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla: peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Ruotsinkielisillä valinnan vapaus koskisi suomea. Julkisen vallan tulee ryhtyä valmistelemaan vaatimuksen mukaista lainsäädäntöä, muita tarpeellisia säädöksiä ja opetussuunnitelmia."

Kommentit (34)

Vierailija
1/34 |
02.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aivan turha yrittää tämän hallituksen aikana.

Johan ne kerran äänesti tuon kumoon.

Vierailija
2/34 |
02.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aivan turha yrittää tämän hallituksen aikana.

Johan ne kerran äänesti tuon kumoon.

Edellinenhän eduskuntahan sen äänesti kumoon. Nyt RKP on oppositiossa, joten nyt on oikea aika viedä asiaa eteenpäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/34 |
02.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aina kirjoitat tätä paskaa. Mee nyt hoitoon!

Vierailija
4/34 |
02.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, kannatetaan. On kerrankin todella paneuduttu aloitteen perusteluihin.

Vierailija
5/34 |
02.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan se koomista, että esim. Vantaalla on enemmän sekä vironkielisiä että venäjänkielisiä asukkaita kuin ruotsinkielisiä, mutta silti kaikki opiskevat sielläkin pakolla ruotsia... Monikielisyyttä kohtihan tässä ollaan tosiaan kovaa vauhtia menossa.

Vierailija
6/34 |
02.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä. Ehdotinkin jo kyseistä aloitetta. Näin se menee parhaimmillaan, kun ideat tuodaan esiin ja sitten on toimeliaat jotka niitä vievät eteenpäin, jes!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/34 |
02.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sitten kirjoitat kaikki "oman puolen" kommentit itse. Jee!

Vierailija
8/34 |
02.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aivan turha yrittää tämän hallituksen aikana.

Johan ne kerran äänesti tuon kumoon.

Nyt just vois yrittää kepillä jäätä. Tämähän on ensimmäinen kerta vuosikymmeniin kun RKP ei ole hallituksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/34 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan turha yrittää tämän hallituksen aikana.

Johan ne kerran äänesti tuon kumoon.

Nyt just vois yrittää kepillä jäätä. Tämähän on ensimmäinen kerta vuosikymmeniin kun RKP ei ole hallituksessa.

Kun vielä saadaan kokoomuksen johtoon suomenruotsalaisen Stubbin tilalle pakkoruotsia julkisesti vastustava Lepomäki, niin eiköhän tuo aloite lähde etenemään!

Vierailija
10/34 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitääpä muistaa huomenna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/34 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otetaan kisa, kuka ehtii huomenna ensimmäiseksi allekirjoittamaan aloitteen!! :)

Vierailija
12/34 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.

K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?

V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.

K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?

V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).

Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.

K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?

V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.

K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?

V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".

K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?

V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.

Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.

K: Miksi "pakkoruotsin" vastustajat ovat epädemokraattisia?

V: Heidän epädemokraattisuutensa on siinä, että he näkevät vähemmistöt aina jonkinlaisena sisäisenä vihollisena tai kerjäläisenä, joka ei ole eikä saa olla oman elämänsä subjekti, vaan jota enemmistö tykönänsä päättää "kohdella" milloin mitenkin. Kuitenkin jokainen meistä kuuluu ainakin jossain elämänsä vaiheessa johonkin vähemmistöön, joka joutuu anomaan virkakunnalta asioidensa käsittelyä normaalista poikkeavassa, vähemmistön erityiset tarpeet huomioonottavassa järjestyksessä. Esimerkiksi se, jolla on liikuntavamma, tarvitsee valtion kustantaman pyörätuolin. "Pakkoruotsin" vastustajien mielestä kaikkien on kuitenkin mentävä jalan portaista, ja invalidiluiskan sekä pyörätuolin järjestäminen vammaiselle on "epäoikeudenmukainen etuoikeus".

On merkillepantavaa, että "pakkoruotsin" vastustajat näkevät kaikki erimieliset - myös ne, jotka kannattavat vapaaehtoista ruotsin opetusta maltillisemmassa hengessä - "suomalaisten" tai "suomalaisuuden" geneerisinä ja parantumattomina vastustajina, eivät potentiaalisina liittolaisina, jotka voitaisiin asiallisella taivuttelulla käännyttää. Itseään he sitä vastoin pitävät jonkinlaisina suomalaisuuden portinvartijoina, joilla on yksinoikeus määritellä omavaltaisesti, mitä suomalaisuus on. Kukaan ei ole antanut heille tällaista mandaattia demokraattisessa järjestyksessä, kaikkein vähiten Suomen kansa, ja on varsin selvää, että jos he pääsisivät ruotsin kielestä eroon, he löytäisivät kyllä jotain muuta "epäsuomalaista", jonka haluaisivat tuhota. Tämän takia ns. "pakkoruotsin" vastustajat eivät ole uhka vain ruotsinkielisille, vaan koko kansan vapaudelle ja viime kädessä hengelle.

K: Mistä lähtökohdista voitaisiin käydä asiallista keskustelua "pakkoruotsin" asemasta?

V: Oikeat lähtökohdat olisivat esimerkiksi ruotsinopetuksen todelliset kustannukset, keskimääräisen kouluaineen opettamisen todelliset kustannukset, tilastotiedot siitä, kuinka levinnyttä ruotsin osaaminen todella on peruskoulun käyneissä ikäluokissa sekä tiedot siitä, kuinka moni hyvän ruotsintaidon hankkinut on ammatillisista tai henkilökohtaisista syistä saanut tyydytystä taidostaan. Vastaavat selvitykset tulisi tehdä muista kouluaineista. Vain näin voidaan selvittää, onko ruotsi epätavallisen paljon vihatumpi tai tarpeettomampi aine kuin kaikki muut aineet.

Selvityksen laatiminen tulisi tietenkin uskoa riippumattomalle elimelle, johon Suomalaisuuden liitolla ei olisi osaa eikä arpaa. Kansainvälinen komissio ilman Suomen, Ruotsin tai suomenruotsalaisten edustajia olisi hyvä idea. Siihen tulisi toki ottaa mukaan Euroopan vähemmistökielten tuntijoita ja kielivähemmistöjen edustajia.

Olisi myös aiheellista tutkia Suomalaisuuden liiton julkisuuskampanjojen korrelaatio ruotsin epäsuosion heilahduksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/34 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuossa aloittaessahan on enemmän lähdeviitteitä kuin huonossa gradussa...

Vierailija
14/34 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.

Luepa se aloitteen teksti ihan rauhassa, niin huomaat, että nuo sinun "argumentit" kumotaan moneen kertaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/34 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olisi myös aiheellista tutkia Suomalaisuuden liiton julkisuuskampanjojen korrelaatio ruotsin epäsuosion heilahduksiin.

Aika kohtuutonta syytellä ilman tukia toimivaa pientä Suomalaisuuden liittoa jostain, kun samaan aikaan lukuisat pakkoruotsijärjestöt toimivat yhteiskunnan ja säätiöiden mittavilla tuilla ja lobbaavat/lahjovat härskisti poliitikkoja kannattamaan pakkoruotsia.

Vierailija
16/34 |
08.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannatin ja jaoin aloitteen myös facebookissa! Tehkää muutkin samoin. ;)

Niille jotka väittävät, että ruotsin opettajilta häviäisivät sitten työpaikat; nämä samat opettajathan opettavat usein myös englantia ja saksaa.

Vierailija
17/34 |
15.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

-

Vierailija
18/34 |
15.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan turha yrittää tämän hallituksen aikana.

Johan ne kerran äänesti tuon kumoon.

Nyt just vois yrittää kepillä jäätä. Tämähän on ensimmäinen kerta vuosikymmeniin kun RKP ei ole hallituksessa.

Itse asiassa ensimmäinen kerta KOKO itsenäisen Suomen historian aikana, että RKP on vastoin tahtoaan oppositiossa. Kun se yhden kerran oli 1970 -luvun lopulla oppositiossa, oli se sitä omasta tahdostaan poliittisena taktiikkana. Nyt on ENSIMMÄINEN kerta koko Suomen itsenäisyyden historian aikana, joka täyttää kohta 100 vuotta, että RKP jätettiin vastoin tahtoaan hallituksen ulkopuolelle! Se on heikompi kuin koskaan koko maamme itsenäisyyden aikana joten nyt kannattaa jatkaa kansan enemmistön tahdon esiintuomista! Puolueen puheenjohtajakin jo luovutti, eli huomasi itsekin olevansa uppoavassa laivassa.

Vierailija
19/34 |
15.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ei-ruotsinkielinen suomalainen puolustaa pakkoruotsia. Siinähän ei ole mitään järkeä. Siinä sahaa tasan omaa oksaansa. No, onhan noita naisten alistamistakin vaativia naisia, joten kai siinä on jokin erikoinen psykologinen juttu. ..

Vierailija
20/34 |
15.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hienoa että tässä asiassa ollaan aktiivisia! Pakkoruotsin puolustamista voi ihmetellä samaan tapaan kuin tasa-arvoisen avioliittolain yhteydessä: miksi vastustaa sellaista muutosta, joka ei vaikuta omaan elämään millään tavalla? Mitä väliä jollekin Carl Haglundille on sillä, lukeeko meidän lapsi koulussa ruotsia vai saksaa?

Ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata lainsäädännöllä.