Onko normaalia, että mies ei koskaan koske vaimoaan?

iiris_K kirjoitti:

Otsikko siis kertookin jo kaiken. Olemme pari vuotta avioliitossa ollut alle nelikymppinen pariskunta ja meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Kaikki kotona kunnossa, on työt, terveys, kiltit lapset ja sopuisa ja mukava perhe-elämä. Mutta läheisyyttä ja seksiä ei ole. Nyt olen niin turhautunut ja katkera, että illat menee joko itkiessä tai tiuskiessa miehelle. Joulun jälkeen meillä on ollut seksiä tasan kerran, ja pari viikkoa sitten tein aloitteen seksiin, mies sai suuseksiä, laukesi ja nukahti. Jäin hienovaraisista jatkoyrittelyistä huolimatta ilman. Tilanne kärjistyi eilen illalla yksipuoliseen riitaan, kun turhautuneena raivosin läheisyyden ja seksittömyyden puutetta SEN JÄLKEEN kun mieheni jäi kiinni pornosta ja runkkauksesta. Meillä oli ihana pääsiäisloma mökillä, ja loman takia yhteistä aikaa oli paljon. Mutta ei, mies ei tikullakaan koske minuun. Teen ihan oikeasti kaikkeni korjatakseni tilanteen, silitän ja kosken kun katsomme yhdessä telkkaria tai elokuvaa. Hieron hartioita ja selkää ja mies nauttii kaikesta mitä teen. Mutta koskaan en saa mitään takaisin, ja se alkaa käymään hermoille. Joka ikinen ilta nukahtaa sohvalle telkkarin eteen, enkä saa häntä mukaani yhdessä nukkumaan edes kerran kuukaudessa.

Ymmärrän, että arki ja pikkulapsiaika vaatii veronsa ja mies saa paljon omaa aikaa, ja siihen nähden tilanne on ihan kestämätön. Eilen siis tilanne meni minun puoleltani valitettavasti huutamiseksi, mutta katkeruus on jo niin kokonaisvaltaista, etten osaa enää hillitä itseäni. En ymmärrä missä vika, olen hoikka ja pidän itsestäni huolta, hoidan kotia ja lapsia moitteettomasti ja hyvin harvoin mies joutuu esim öisin heräilemään lasten takia kun hoidan kaiken. Siihen nähden miehellä ei pitäisi olla liian rankka elämä. Arjessa olen aktiivinen ja positiivisen asenteen omaava nainen.

Onko normaalia, että oma aviomies ei koske, pidä lähellä, suutele tai halua vaimonsa kanssa seksiä?? Seksittömyys ei ole oma valintani, eikä tähän mennessä puhuminen, lähenteleminen, viettely, riitely tai itku ole auttaneet asiaa. Mies ei suostu puhumaan aiheesta, sanoo minun olevan ihana, kaunis eikä hänellä ole suhdettakaan, koska kaikki vapaa-ajat haluaa viettää lasten ja minun kanssani. Eilen vihoissani päätin, etten koskaan enää yritä mennä mieheni lähelle, koska hän ei selvästikään halua sitä ja valitettavasti en ole hänen mielestään enää kiinnostava ja haluttava. Pakkohan minun on hyväksyä se tosiasia, muuten riudun elämäni jokaisena iltana mieheni kylmyyttä ja fyysistä välinpitämättömyyttä minuun. Päätin myös, että vielä joskus kohdalleni osuu vieras mies ja silloin en voi olla ottamatta vastaan tilaisuutta saada edes joltakin mieheltä kosketusta ja seksiä.

Meillä aivan sama mutta toisinpäin.

Olen kauhean pahoillani puolestasi. Lue a-seksuaaleista ihmisistä. Ymmärrän, jos pikkulapsiaikana ollaan ihan rätit, mutta nyt ei ole teidän kohdalla kyse siitä, kun kerran porno kiinnostaa. Onko hän kanssasi vain velvollisuudesta?

Mielestäni on väärin pakottaa toinen selibaattiin. Parisuhde on myös seksiä. Pelkkä kaverisuhde siskona ja veljenä ei ainakaan minulle riittäisi. Pettäminen ei ole oikeus, joten suosittelisin, että vaadit miestäsi kanssasi pariterapiaan, ja jos se ei toimi, niin sitten pohditte joko vaihtoehtoja vapaa liitto tai avioero.

N46 v.

Mun mies myös tykkäs hoidella itsensä pornon avulla mieluummin. Tosin joskus harvoin sattui sitten kiinnostamaan ja se riitti hänelle. Joo ei kiitos.

Yksinkertaisesti lopetat nyt kaiken lähestymisen omalta puoleltasi. Voit myös sanoa miehellesi, että ellei hän näe tätä ongelmaa ja halua apua, sinä teet asiasta omat johtopäätökset. Olet terve, kaunis nainen eikä kenelläkään ole oikeutta "pitää" sinua selibaatissa vasten tahtoasi.  Seksin tarve voi olla pariskunnalla hyvin erilainen, mutta se ei ole oikein, että toisen yksipuolisen päätöksen takia suhteessa ei ole lainkaan seksiä...

Vaikea tietysti sanoa, missä vika, kun toinen ei kerta suostu asiasta puhumaan. Olet varmaan yrittänyt sanoa, kuinka paljon sinua loukkaa miehesi kylmyys ja välinpitämättömyys? Luulisin, että miehesi olisi hyvä käydä seksuaaliterapeutilla, mutta hän ei vaikuta olevan sellaista ihmistyyppiä, joka haluaisi avautua omasta haluttomuudestaan.

Voi olla hyvä idea lopettaa lähestymisyritykset seksin suhteen ja odottaa että miehesi aktivoituisi muun kuin runkkauksen suhteen. Miehesi on pakko olla tietoinen seksittömyydestänne ja häntä kenties ahdistaa, kun teet aloitteita, niin harvoin kuin niitä teetkin.

Hiukan tuli myös mieleen, että olet kenties lellinyt miehesi piloille. Hoidat lapset niin ettei hänen tarvitse herätä öisin jne. Silitykset ja hieromiset ovat mukavia, mutta miehesi on niiden myötä ehkä tottunut ajatukseen että sinä olet siellä passaamassa häntä ja tuomassa hänelle mielihyvää. En voi suositella totaalista kosketuslakkoakaan, koska ei se varmaankaan johda mihinkään hyvään, mutta mitä jos halailisitte enemmän? Siihen molemmat osallistuvat ja molemmat saavat.

Sori, ei tullut kauhean hyviä neuvoja.

Tietenkään pettäminen ei ole oikeus, enkä ihan vielä katkeralla kostoretkellä ole, mutta tilanne on niin turhauttava ja kokonaisvaltainen, etten meinaa joka hetki kestää mieheni kylmyyttä. Kun puhuminen ja muut teot ei auta, niin mikä ihme avuksi?? Mielestäni on ihan kohtuullista "vaatia" aviomieheltään seksiä kerran kolmessa kuussa, keskimääräisesti neljästi vuodessa. Plus sitten ne suihinotot, jota kaikesta huolimatta rakastan antaa miehelleni. Siitäkin huolimatta, että jään aina ilman ja kiihottava sessio päättyy yksinäisiin kyyneleisiin vessassa. Kaikkeni teen. Kurja tosiasia on, että aviomieheni haluaa seksiä, mutta ei minun kanssani. Ja oikeassa elämässä hyvännäköinenkään vaimo ja työssäkäyvä pienten lasten äiti pärjää pornonaisille:(  

Ap

Kaiken ollessa muuten kunnossa, ettei ole sairauksia tjms niin tuollainen ei ole normaalia.

Sinuna mä juttelisin miehen kanssa, kun hän on kaikista vastaanottavaisimmilla tuulella. Jos sekään ei auta, niin kysyisin häneltä, että haluaako, että haet syliä sitten jostain muualta. Ehkä hän silloin tajuaa sun tunteet.

Mun mielestä on todella raukkamaista tyydyttää itsensä ja jättää halukas kumppani huomioimatta. Ymmärtäisin tuon, jos mies ei edes vetäisi käteen.

iiris_K kirjoitti:

Otsikko siis kertookin jo kaiken. Olemme pari vuotta avioliitossa ollut alle nelikymppinen pariskunta ja meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Kaikki kotona kunnossa, on työt, terveys, kiltit lapset ja sopuisa ja mukava perhe-elämä. Mutta läheisyyttä ja seksiä ei ole. Nyt olen niin turhautunut ja katkera, että illat menee joko itkiessä tai tiuskiessa miehelle. Joulun jälkeen meillä on ollut seksiä tasan kerran, ja pari viikkoa sitten tein aloitteen seksiin, mies sai suuseksiä, laukesi ja nukahti. Jäin hienovaraisista jatkoyrittelyistä huolimatta ilman. Tilanne kärjistyi eilen illalla yksipuoliseen riitaan, kun turhautuneena raivosin läheisyyden ja seksittömyyden puutetta SEN JÄLKEEN kun mieheni jäi kiinni pornosta ja runkkauksesta. Meillä oli ihana pääsiäisloma mökillä, ja loman takia yhteistä aikaa oli paljon. Mutta ei, mies ei tikullakaan koske minuun. Teen ihan oikeasti kaikkeni korjatakseni tilanteen, silitän ja kosken kun katsomme yhdessä telkkaria tai elokuvaa. Hieron hartioita ja selkää ja mies nauttii kaikesta mitä teen. Mutta koskaan en saa mitään takaisin, ja se alkaa käymään hermoille. Joka ikinen ilta nukahtaa sohvalle telkkarin eteen, enkä saa häntä mukaani yhdessä nukkumaan edes kerran kuukaudessa.

Ymmärrän, että arki ja pikkulapsiaika vaatii veronsa ja mies saa paljon omaa aikaa, ja siihen nähden tilanne on ihan kestämätön. Eilen siis tilanne meni minun puoleltani valitettavasti huutamiseksi, mutta katkeruus on jo niin kokonaisvaltaista, etten osaa enää hillitä itseäni. En ymmärrä missä vika, olen hoikka ja pidän itsestäni huolta, hoidan kotia ja lapsia moitteettomasti ja hyvin harvoin mies joutuu esim öisin heräilemään lasten takia kun hoidan kaiken. Siihen nähden miehellä ei pitäisi olla liian rankka elämä. Arjessa olen aktiivinen ja positiivisen asenteen omaava nainen.

Onko normaalia, että oma aviomies ei koske, pidä lähellä, suutele tai halua vaimonsa kanssa seksiä?? Seksittömyys ei ole oma valintani, eikä tähän mennessä puhuminen, lähenteleminen, viettely, riitely tai itku ole auttaneet asiaa. Mies ei suostu puhumaan aiheesta, sanoo minun olevan ihana, kaunis eikä hänellä ole suhdettakaan, koska kaikki vapaa-ajat haluaa viettää lasten ja minun kanssani. Eilen vihoissani päätin, etten koskaan enää yritä mennä mieheni lähelle, koska hän ei selvästikään halua sitä ja valitettavasti en ole hänen mielestään enää kiinnostava ja haluttava. Pakkohan minun on hyväksyä se tosiasia, muuten riudun elämäni jokaisena iltana mieheni kylmyyttä ja fyysistä välinpitämättömyyttä minuun. Päätin myös, että vielä joskus kohdalleni osuu vieras mies ja silloin en voi olla ottamatta vastaan tilaisuutta saada edes joltakin mieheltä kosketusta ja seksiä.

Meillä muija on samanlainen kuin sun mies.

T.mies

Saisiko sen miehen lähtemään terapeutin puheille? Jospa siellä ulkopuolisen johdolla löytyisi joitakin solmukohtia.

Tai etsi seuranhakupalstoilta muutama profiili ja esittele ne miehellesi sekä kysy hänen mielipidettään siitä, kenet valitsisit treffikumppaniksesi. Noilla palstoillahan kuulemma keski-ikäiset miehet aivan hinkuvat seksin perään!

Ap oliko sulla joku aika sitten torissa tavaraa myynnissä?

Iiris, sun miehes T on homo, kaikki muut tietää tämän. Hinttaritkin voivat teeskennellä heteroa, että saavat perheen, mutta kiihkon kohde on miehen tiukka anus ja kova iso kulli.

Meillä vähän sama juttu. Yhdessä ollaan oltu jo parisenkymmentä vuotta, yksi 10 vuotias lapsi on. Mies ei (tietääkseni) runkkaile eikä käy vieraissakaan. Seksiä eikä edes hellyyttä ole. Seksiä on ollut viimeksi heinäkuussa...2013. Aluksi yritin tehdä aloitteita ja miellyttää miestä vaikka millä keinoin. Kun tuo ei auttanut, turhauduin ja riitelin. Nyt en enää viitsi kumpaakaan. Olemme kuin kämppikset. Hellyyden kaipuuni on toisinaan aivan järjetön! Kaipaan seksiä, kiihkeitä suudelmia ja kosketuksia kaikkine taka-ajatuksineen. tiedän, että kelpaisin muillekin miehille kuin omalleni. Ehkä joku kerta vielä tilaisuuden tullen tartunkin siihen.

iiris_k kirjoitti:

Tietenkään pettäminen ei ole oikeus, enkä ihan vielä katkeralla kostoretkellä ole, mutta tilanne on niin turhauttava ja kokonaisvaltainen, etten meinaa joka hetki kestää mieheni kylmyyttä. Kun puhuminen ja muut teot ei auta, niin mikä ihme avuksi?? Mielestäni on ihan kohtuullista "vaatia" aviomieheltään seksiä kerran kolmessa kuussa, keskimääräisesti neljästi vuodessa. Plus sitten ne suihinotot, jota kaikesta huolimatta rakastan antaa miehelleni. Siitäkin huolimatta, että jään aina ilman ja kiihottava sessio päättyy yksinäisiin kyyneleisiin vessassa. Kaikkeni teen. Kurja tosiasia on, että aviomieheni haluaa seksiä, mutta ei minun kanssani. Ja oikeassa elämässä hyvännäköinenkään vaimo ja työssäkäyvä pienten lasten äiti pärjää pornonaisille:(  

Ap

Höpöhöpö, minä ainakin olisin mielummin oikean naisen kanssa kuin pornon ja nyrkkikyllikin kanssa, ei mikään videon pätkä pysty korvaamaan edes huonoa seksiä oikean naisen kanssa.

Kauhean tutun kuuloista. Tosin meillä ei ole seksiä ollut pian vuoteen enkä edes muista, koska mies on viimeksi halannut tms.

Oma kämppä on hakusessa koska kaikista yrityksistäni huolimatta mies ei näe mitään ongelmaa missään. En näe järkeä jatkaa avioliitossa jossa olemme kuin kämppikset.

Hirveä tilanne! Tuo vaatii jo kunnon selvityksen hormonitesteineen yms.

Meillä mies unohtaa koskettamisen ja halaamisen arjessa joten joudun muistuttamaan päivittäin tai kaivaudun kainaloon mutta seksiä onneksi sentään on. Sekin oli jossain vaiheessa mun aloitteiden varassa mutta sitten hermostuin ja lopetin vonkaamisen. Välit piteni 3-4 viikkoon. Siinä vaiheessa puhuttiin sitten asia selväksi, pohdittiin miksi ei haluta ja onko stressi liian paha. Rakkaudettomuudesta ja haluttomuudesta sinänsä ei ollut kyse vaan puhtaasti siitä että pää on liian täynnä kaikkea muuta. Nyt sovimme että me olemme toisillemme nbr 1 ja pidetään huolta ettei yli viikon taukoja tule. Halipusimieheksi tuskin muuttuu mutta vilpittömästi yrittää:)

Minkä näköinen pirkko ap on? Mulla ihan sama tilanne kuin sulla, avokki vaan on se haluton, missä asut voitais tavata ja jos yhtään synkkais hoidettais turhat puutteet pois?

Up.

Nostanpa tämän keskustelun, joka on kirjoitettu monta kuukautta sitten. Uskotteko, jos sanon, että tilanne on ihan samanlainen, paitsi että olen tuskaisempi ja epätoivoisempi. Seksiä ei siis ole ollut kolmeen kuukauteen. Ja kertaakaan mieheni ei ole nukkunut vieressäni. Toimimme arjessa ihan hyvässä yhteistyössä, hoidamme lapsia ja kotia sulassa sovussa. lasten mentyä nukkumaan tunnelma muuttuu ihan täysin, mieheni vaikenee ja linnottautuu television äärelle. Ei vastaa jos puhun, ja voimme hyvin tuntikausia istua vierekkäsillä sohvilla sanomatta toisillemme sanaakaan. Kun menen nukkumaan, mieheni jää siihen, tai tulee viereeni jos yöllä kun jo nukun. Ja tiukasti omalle puolelleen, oman peittonsa alle, koskematta minuun. 

Onko tilanne tulkittavissa niin, että avioliittoa ei enää ole, paitsi paperilla? 

Onko ollut aina samanlaista tridän yhteiselo vai muuttunut vasta myöhemmin? Jos muuttunut airmmadta sitten voisi alkaa selvitellä syitä ihan puhumalla.

Kuulostaa siltä, että vaikka mies hoitaa kotia ja lapsia, oli totaalinen perhe-elämä hänelle liikaa.