Sydämeni itkee verta jokaisen ihmisen kohdalla, joka ei treenaa ja syö terveellisesti
Elämästä voi tällä elämäntapamuutoksella tehdä helposti niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin paljon parempaa... mutta he vain kohauttavat olkapäitään, surettaa!
Kommentit (23)
Minn elämäni on oikein hyvää ja täyttä jo nyt, viihdyn oikein hyvin. Harrastan vain hyötyliikuntaa ja rakastan kokkailua. Mä suren kaikkien puolesta, jotka suorittaa elämää verenmaksu suussa.
No jokainen elää tavallaan. Sinäkö määrität millainen elämä voi olla hyvä?
Näin hoitajana näen usein sairaita terveellisestikin eläneitä ihmisiä..
No en kyllä treenaa. Anteeksi sydämesi puolesta. :(
Mutta terveellistä syömistä yritän kovasti. Välillä toki sorrun herkkuihin, mutta yritän päästä ruotuun.
Mutta älä liikaa muiden takia sure. Näytä mielummin esimerkkiä omalla terveellä ja iloisella asenteella. Ehkä joku huonokuntoisempi ottaa siitä kopin, vaikket hierokaan ylemmyyttäsi heidän naamaansa. :)
Olen elänyt tuon vaiheen. Eikä elämä ollut silloin yhtään parempaa
Ah syön just lasagnea ja kohta avaan suklaalevyn :P
Voin hyvin ja ihan terveeksi tunnen itseni yleensä, energiaa riittää.
Vielä vuosi sitten treenasin ja söin terveellisesti. Olin toki hoikempi kuin nyt, mutten nauttinut olostani. Tunsin suunnatonta itseinhoa, jos jätin salin tai jumpan väliin ja söin herkkuja, kuitenkin liikunnan harrastaminen ja kurinalainen elämä tuntui vieraalta ja ahtaalta. Salitreenaaminen suoraan sanottuna vitutti ja ahdisti niin paljon, että sain itkukohtauksia jo edellisenä päivänä. Lisäksi pelko lihomisesta varjosti ajatuksia jatkuvasti. Tilanne ratkesi, kun muutin toiselle paikkakunnalle ja sain irtisanoa salijäsenyyden. Olen toki lihonut, mutten ainakaan ole enää ahdistunut. En todella aio palata entiseen.
En treenaa. Mutta minua puolestani surettaa kaikki jotka eivät käsitä, miten paljon kirjojen lukemisesta saa hupia, oppia, viisautta, nokkeluutta, yleissivistystä, tunneterapiaa, empatiaa jne, ja jotka siis eivät käytä valtaosaa vapaa-ajastaan lukemiseen.
Onko ap huolissaan myös ihmisten henkisestä puolesta vaiko vain fyysisestä? Ovat toki kytköksissä toisiinsa. Mitäpä, jos alat kannustaa ihmisiä esim opiskelemaan uusia tietoja ja taitoja ja harrastamaan ja muuten kehittämään itseään, esim matkustelulla?
On nimittäin kovin yksipuolista tuo sinun huolesi...
Mahdat olla jo reppana vuotanut ihan kuiviin.
Ole varovainen, jos sun sydämesi itkee 5 litraa verta olet kuivilla. Ja näin voi tapahtua lähimmällä kauppamatkalla.
Sulla menee energiaa turhaan stressaamiseen. Mä ainakin huolehdin vain läheisteni elintavoista, muista viis.
Jos on sokeri-/hiilarikoukusta eroon päässyt niin voi jo melko hyvin ja ihan vaan omasta kokemuksesta puhun, tosin tiedän, että moni on tämän jo oivaltanut.
Tykkään kyllä kovasti liikkus ja olen positiivisessa mielessä koukussa urheiluun. Ja ihan oman jaksamisen vuoksi liikun. Elämä on valintoja!
Kotona jumppaan 5-6 minuuttia melkein joka ilta. Reidet ja pakarat. Sen jälkeen lyhyt venyttely. Tämä jo tuotta tuskaa minulle, mutta olen huomannut, että liikkuminen on helpompaa ja energiatasot korkeammat, jos pidän edes tällä tavoin lihaskuntoa yllä. Jostain syystä lihaskuntoilu saattuu, tuntuu pahalta :(
Syön aina terveellisesti ja monipuolisesti. Hoikka olen aina ollut. Aerobista liikuntaa harrastan ilolla päivittäin.
Mua surettaa ihmiset tuossa einesketjussa. Mitenhän pahaa ruokaa pitää normaalisti syödä että herkkulistalta löytyy lötköt pinaattilätyt, valmis kalakeitto tai kananugetit (joihin tunnetusti jauhetaan kaikki roippeet.) :p
Mulla taas sydän itkee jokaisen sellaisen ihmisen kohdalla, joka ei lue klassikkoja eikä tunne runoutta vaan käyttää aikansa hömppään. Näin me olemme erilaisia.
Itse urheilen (sali 3-4 krt/viikko, pitkä lenkki 2-5 krt/viikko + koiran ulkoilutukset), mutta syön epäterveellisesti (tai ainakin liikaa). Ja olen paljon onnellisempi, kuin 15 kiloa kevyempänä 1500 kcal päivässä syöneenä olin :) Monen mielestä olen varmasti ällöttävä ihrakasa, mutta olen hyväkuntoinen, voimakas ja nautin elämästäni. Sillon ei oikeestaan kauheasti muiden mielipiteet tai myöskään muiden ulkonäkö/syömistottumukset kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Elämästä voi tällä elämäntapamuutoksella tehdä helposti niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin paljon parempaa... mutta he vain kohauttavat olkapäitään, surettaa!
Haluaisitko auttaa. Millaisella liikunnalla ja ruokavaliolla kannattaisi aloittaa, kun kaikki syöminen on tällä hetkellä ihan retuperällä. Tai no, syön kyllä monipuolisesti ja tykkään kasviksista, marjoista. jne niistäkin, mutta liian helposti tulee herkuteltua ja syötyä aivan liikaa.
Liikuntaan meni hermot aikanaan, kun aina vaan kilpailtiin ja olin huonoin.
Ehkä he ovat tyytyväisiä elämäänsä jo sellaisenaan.