Lue keskustelun säännöt.
"Miksi hankit lapsia jos et halua olla niiden kanssa?"
03.03.2016 |
Tuntuu että tätä kysytään (täällä palstalla ainakin) heti kun joku valittaa väsymystä, ja että haluaisi omaa aikaa.
Onko äitiys ihan oikeasti sitä että elää vain lapsilleen 24/7?
Pitääkö niitä viihdyttää koko ajan, ja olla läsnä?
Eikö niitä pidä ollenkaan kannustaa omatoimisuuteen jo suht. varhain, että mielikuvitus yms. kehittyisi?
Miksi ei saisi useamman lapsen äitinä stressaantua siitä että joku jatkuvasti puhuu ja vaatii huomiota? Tai vaikka olisikin vain yksi lapsi joka taukoamatta pälättää, miksi sitä ja miksi tota ja kato mua ja äitiäitiäitiiiii eikä pääse edes vessaan pakoon koska yllättäen jollain on aina hätä kun sinne menee.
On se nyt prkl jos äitinä ei saa katsoa lasten hereilläoloaikana edes tunnin telkkaria rauhassa.
"Mitäs läksit?", "Oliko pakko tehdä enemmän kuin yksi?", "mitä luulit että vanhemmuus olisi?".
Päläpälpälä, ei oo mikään aiempikaan sukupolvi toiminut lapsen viihdyttäjänä ympäri vuorokauden.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olet lapsesi tehnyt ja nyt kannat vastuun. Niin se menee kaikkien kohdalla jotka sitä seksiä harrastaa.
On tietenkin muitakin vaihtoehtoja kuin aina tehdä se lapsi. Kuten ehkäisy.
Itse en ymmärrä sitä että miksi valittaa netissä että väsyttää. Käytä se aika ennemmin itseesi mitä netissä vinkumiseen. Ja jos päätös on tehty ja lasta haluttu miksi valittaa ollenkaan? sitähän sinä halusit.
Olet täydellinen esimerkki siitä mistä aloituksessa puhun.
Miksi helvetissä se menee niin että lasten hankkiminen tarkoittaa muille sitä ettääidin pitää luopua kaikesta omasta, ja yhtäkkiä sietää ääntä koko sen ajan mitä on hereillä?
Vaikka lapdiaan rakastaa eikä kaduta yhtään että niitä hankkii, niin saa silti ikävöidä välillä hiljaisuutta.
Miksi lapsen tarve (olla aidosti oma itsensä) menisi aikuisen vastaavan tarpeen ohi? Hyvä Pauliina, hatunnosto!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olet lapsesi tehnyt ja nyt kannat vastuun. Niin se menee kaikkien kohdalla jotka sitä seksiä harrastaa.
On tietenkin muitakin vaihtoehtoja kuin aina tehdä se lapsi. Kuten ehkäisy.
Itse en ymmärrä sitä että miksi valittaa netissä että väsyttää. Käytä se aika ennemmin itseesi mitä netissä vinkumiseen. Ja jos päätös on tehty ja lasta haluttu miksi valittaa ollenkaan? sitähän sinä halusit.
Olet täydellinen esimerkki siitä mistä aloituksessa puhun.
Miksi helvetissä se menee niin että lasten hankkiminen tarkoittaa muille sitä ettääidin pitää luopua kaikesta omasta, ja yhtäkkiä sietää ääntä koko sen ajan mitä on hereillä?
Vaikka lapdiaan rakastaa eikä kaduta yhtään että niitä hankkii, niin saa silti ikävöidä välillä hiljaisuutta.
Mitä helvettiä ei kaduta yhtään mutta silti ikävöi hiljaisuutta.
Sinun oli pakko tietää ennenkuin lapsia teit että he pitävät ääntä ja vaativat huomiota.
Tietenkin omakin rauha on tärkeä ja siksi mummot ja muut sukulaiset tulevat hyödyllisiksi.
Mutta en ymmärrä tätä uhriutumista. Itse halusit lapsen ja nyt kun välistä ei jaksaisi niin valituskuoro lähtee.
Lähtökohtaisesti oletan, että lapsilla on myös isä, joka osallistuu heidän kanssa touhuamiseen myös eikä vain äiti. Siksi en usein ymmärrä valitustakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama kuin kysyisit, miksi koiranomistajalta edellytetään jaksamista koiran kanssa, jatkuvaa lenkittämistä ja kouluttamista, tekemisen keksimistä ja läsnäoloa.
Niitä edellytetään, koska sen enempää koiria kuin lapsiakaan ei ole mikään pakko hankkia. Jos hankkii, sitoutuu samalla niihin vastuisiin ja velvoitteisiin, joita vanhemman tai koiranomistajan rooliin kuuluu.
Jos minä olisin tehnyt elämässäni valintoja, jotka aiheuttavat minulle joka päivä stressiä ja ahdistusta, ajattelisin tehneeni vääriä valintoja. Mutta ainakaan en uhriutuisi ja valittaisi asiasta muille. Jokainen vastaa omista päätöksistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olet lapsesi tehnyt ja nyt kannat vastuun. Niin se menee kaikkien kohdalla jotka sitä seksiä harrastaa.
On tietenkin muitakin vaihtoehtoja kuin aina tehdä se lapsi. Kuten ehkäisy.
Itse en ymmärrä sitä että miksi valittaa netissä että väsyttää. Käytä se aika ennemmin itseesi mitä netissä vinkumiseen. Ja jos päätös on tehty ja lasta haluttu miksi valittaa ollenkaan? sitähän sinä halusit.
Olet täydellinen esimerkki siitä mistä aloituksessa puhun.
Miksi helvetissä se menee niin että lasten hankkiminen tarkoittaa muille sitä ettääidin pitää luopua kaikesta omasta, ja yhtäkkiä sietää ääntä koko sen ajan mitä on hereillä?
Vaikka lapdiaan rakastaa eikä kaduta yhtään että niitä hankkii, niin saa silti ikävöidä välillä hiljaisuutta.Mitä helvettiä ei kaduta yhtään mutta silti ikävöi hiljaisuutta.
Sinun oli pakko tietää ennenkuin lapsia teit että he pitävät ääntä ja vaativat huomiota.
Tietenkin omakin rauha on tärkeä ja siksi mummot ja muut sukulaiset tulevat hyödyllisiksi.
Mutta en ymmärrä tätä uhriutumista. Itse halusit lapsen ja nyt kun välistä ei jaksaisi niin valituskuoro lähtee.
Aloituksessa puhun juuri tästä asenteesta mitä sinäkin edustat.
Sinusta on kamalaa että joku joka on vapaaehtoisesti lisääntynyt kehtaa valittaa siitä että väsyy kun pitää olla jatkuvasti läsnä, ja aamusta iltaan on melua.
Jos ei tiennyt että näin se tulee.olemaan niin voivoi, ja jos tiesi noin senkun nyt vain alistuu ja sietää tilanteen.
Joillekin se voi oikeasti tulla yllätyksenä. Jos itse on ollut hiljainen lapsi, ja sisaruksilla on hiljaisia lapsia eikä tuttavilla ole lapsia ollenkaan, ja sitten omat puhuupuhuupuhuupuhuu koko ajan kun ovat hereillä, ja joskus jopa unissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olet lapsesi tehnyt ja nyt kannat vastuun. Niin se menee kaikkien kohdalla jotka sitä seksiä harrastaa.
On tietenkin muitakin vaihtoehtoja kuin aina tehdä se lapsi. Kuten ehkäisy.
Itse en ymmärrä sitä että miksi valittaa netissä että väsyttää. Käytä se aika ennemmin itseesi mitä netissä vinkumiseen. Ja jos päätös on tehty ja lasta haluttu miksi valittaa ollenkaan? sitähän sinä halusit.
Olet täydellinen esimerkki siitä mistä aloituksessa puhun.
Miksi helvetissä se menee niin että lasten hankkiminen tarkoittaa muille sitä ettääidin pitää luopua kaikesta omasta, ja yhtäkkiä sietää ääntä koko sen ajan mitä on hereillä?
Vaikka lapdiaan rakastaa eikä kaduta yhtään että niitä hankkii, niin saa silti ikävöidä välillä hiljaisuutta.Mitä helvettiä ei kaduta yhtään mutta silti ikävöi hiljaisuutta.
Sinun oli pakko tietää ennenkuin lapsia teit että he pitävät ääntä ja vaativat huomiota.
Tietenkin omakin rauha on tärkeä ja siksi mummot ja muut sukulaiset tulevat hyödyllisiksi.
Mutta en ymmärrä tätä uhriutumista. Itse halusit lapsen ja nyt kun välistä ei jaksaisi niin valituskuoro lähtee.
Aloituksessa puhun juuri tästä asenteesta mitä sinäkin edustat.
Sinusta on kamalaa että joku joka on vapaaehtoisesti lisääntynyt kehtaa valittaa siitä että väsyy kun pitää olla jatkuvasti läsnä, ja aamusta iltaan on melua.
Jos ei tiennyt että näin se tulee.olemaan niin voivoi, ja jos tiesi noin senkun nyt vain alistuu ja sietää tilanteen.
Joillekin se voi oikeasti tulla yllätyksenä. Jos itse on ollut hiljainen lapsi, ja sisaruksilla on hiljaisia lapsia eikä tuttavilla ole lapsia ollenkaan, ja sitten omat puhuupuhuupuhuupuhuu koko ajan kun ovat hereillä, ja joskus jopa unissaan.
Jos tuollainen asia tulee todella yllätyksenä, ihminen ei selvästikään ollut valmis vanhemmaksi. Kyseisen asian selvittäminen kuin edellyttää korkeintaan parin viikon perehtymstä vanhemmuuden hyviin ja huonoihin puoliin. Joillekuille lisääntyjille tällainenkin vaivannäkö elämän tärkeimmän päätöksen eteen on liikaa.
Valitettavasti ihmiset vastaavat myös omista huonoista ja harkitsemattomista päätöksistään, ei vain hyvistä ja kivoista. Tietämättömyys ei käy perusteeksi oikeudessakaan, jos vastaajan olisi pitänyt tietää. Laiskan ja tyhmän on turha kerjätä sympatiaa. -7
Ihmisellä on oikeus olla väsynyt, ihme kyllä lapset ymmärtävät paremmin kuin lapsekas aikuinen joka kysyy, mitäs teit. Eikö muksu OLE JO tehty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olet lapsesi tehnyt ja nyt kannat vastuun. Niin se menee kaikkien kohdalla jotka sitä seksiä harrastaa.
On tietenkin muitakin vaihtoehtoja kuin aina tehdä se lapsi. Kuten ehkäisy.
Itse en ymmärrä sitä että miksi valittaa netissä että väsyttää. Käytä se aika ennemmin itseesi mitä netissä vinkumiseen. Ja jos päätös on tehty ja lasta haluttu miksi valittaa ollenkaan? sitähän sinä halusit.
Olet täydellinen esimerkki siitä mistä aloituksessa puhun.
Miksi helvetissä se menee niin että lasten hankkiminen tarkoittaa muille sitä ettääidin pitää luopua kaikesta omasta, ja yhtäkkiä sietää ääntä koko sen ajan mitä on hereillä?
Vaikka lapdiaan rakastaa eikä kaduta yhtään että niitä hankkii, niin saa silti ikävöidä välillä hiljaisuutta.
Luitko sinä tuota vastausta. En ole sen kirjoittaja, mutta te puhutte nyt eri asioista.
Tottakai äidillä ja isällä saa olla omaa aikaa ja tuleekin olla. Kukaan ei käske olemaan 24h päivässä lasten saatavilla (paitsi AV-mamma kun puhutaan alle 3v lapsesta). Eikä se lapsi hajoa, vaikka ei saisi juuri sillä sekunnilla haluamaansa asiaa.
Mutta se, että lapsielämän rankkuudesta tullaan itkemään keskustelupalstoille tai Hesarin kolumniin on eri asia. Jos ja kun sitä omaa aikaa haluaa, niin se pitää sitten järjestää. Ja se on ihan ok, että haluaa välillä karkuun siitä hälinästä. En vain ymmärrä tilityksiä siitä lapsielämän rankkuudesta. Asiat pitää järjestää niin, että vanhemmat pysyvät järjissään ja verenpaine tarpeeksi alhalla.
Vierailija kirjoitti:
Mutta se, että lapsielämän rankkuudesta tullaan itkemään keskustelupalstoille tai Hesarin kolumniin on eri asia. Jos ja kun sitä omaa aikaa haluaa, niin se pitää sitten järjestää. Ja se on ihan ok, että haluaa välillä karkuun siitä hälinästä. En vain ymmärrä tilityksiä siitä lapsielämän rankkuudesta. Asiat pitää järjestää niin, että vanhemmat pysyvät järjissään ja verenpaine tarpeeksi alhalla.
Vaihtoehtona on myös jättää lapset tekemättä. Elämä on vähintään yhtä hyvää ilman lapsia kuin lasten kanssa, ja samalla pääsee paljon helpommalla. Tuossakaan jutussa (johon tässä ketjussa ilmeisesti viitataan) ei ollut mitään, mitä ei voisi tietää etukäteen. Ainoa kummallinen juttu oli se, että haastateltava tiesi vanhemmuuden sopivan hänelle huonosti, mutta hän ryhtyi siihen silti ja jotekin maagisesti toivoi muuttuvansa eri ihmiseksi. Tuo on vain typerää ja kypsymätöntä. -7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on aivan normaalia ja suotavaa, että vanhemmat haluavat saavat säännöllisesti omaa aikaa ja vapaata lapsivastuusta. Myös valittaa mielestäni saa, jos on raskasta.
Mutta jos jotkut rasittuvat aivan kaikesta lastensa kanssa olemisesta, niin se ei ole ok. Lapset tarvitsevat vanhempiaan joka päivä, sitä, että heidät nähdään ja kuullaan ja ymmärretään. Ja kyllä, mielestäni vanhempien pitää myös leikkiä pienten lasten kanssa. Ei koko aikaa, mutta joka päivä jonkin verran.
Ja jos vanhemman oikeus toteuttaa omaa persoonallisuuttaan ja lapsen oikeus saada hyvää hoivaa ovat ristiriidassa, niin kyllä mielestäni lapsen oikeudet menevät edelle, koska lapsuus muovaa koko myöhempää elämää ja jos se on huono, on lapsella paljon huonommat lähtökohdat kaikelle tärkeälle elämässä, kuten ihmissuhteille ja vastuunottamiselle itsestään. Toiseksi vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan, ei päinvastoin - tämänkin vuoksi lapsen oikeudet ovat tärkeämpiä, jos ne joutuvat ristiriitaan vanhempien oikeuksien kanssa.
Tuli tästä "introvertti vanhempi" -jutusta mieleen - mä olen luonteeltani erittäin epäjärjestelmällinen ja laiska taivaanrannanmaalari. Mulle on raskasta hankkia lapsille terveellistä ruokaa eteen ja huolehtia siitä, että heillä on sopivia vaatteita ja ehtivät ajoissa paikkoihin jne jne. En ole kuitenkaan kuvitellut, että voisin jättää nämä tekemättä "toteuttaakseni persoonallisuuttani"! Ja haloo, kaikki ihmiset kaipaavat rauhaa ja hiljaisuutta ja taukoa vaatimuksista, eivät vain "intovertit". Jos kaipaa näitä joka päivä tuntikaupalla, niin ei tee lapsia, piste.
En ollut lukenut hesaria, enkä aloituksessani viitannut mitenkään siihen juttuun jota.joku linkitto tähän.
Olen vain tällä hetkellä ärtynyt ja suoraan sanottuna vittuuntunut juuri tuohon asenteeseen, että miksi hankkia lapsia jos ei jaksa koko ajan, päivästä toiseen, viihdyttää ja kuunnella kun joku on koko ajan äänessä ja tarvitsee jotain tai ainakin luulee tarvitsevansa.
Vituttaa se että ei saisi sanoa että on väsynyt ja täysin stresantunut siihen jatkuvaan äitiäitiäitiäitiätiiiiiiiiiiiiin, joka kuuluu vaikka isäkin on kotona.
Jos ei kestä ääntä vuorpkauden ympäri, hunosti nukuttuja öitä eikä jaksaisi olla läsnä vaan tosiaan haluaisi katsoa telkkaria tunnin niin että lapset leikkivät keskenään, niin olisi pitänyt jättää lapset tekemätää koska jos niitä hankkii niin ei saa valittaa mistään vaan kaiken pitää sietää hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta se, että lapsielämän rankkuudesta tullaan itkemään keskustelupalstoille tai Hesarin kolumniin on eri asia. Jos ja kun sitä omaa aikaa haluaa, niin se pitää sitten järjestää. Ja se on ihan ok, että haluaa välillä karkuun siitä hälinästä. En vain ymmärrä tilityksiä siitä lapsielämän rankkuudesta. Asiat pitää järjestää niin, että vanhemmat pysyvät järjissään ja verenpaine tarpeeksi alhalla.
Vaihtoehtona on myös jättää lapset tekemättä. Elämä on vähintään yhtä hyvää ilman lapsia kuin lasten kanssa, ja samalla pääsee paljon helpommalla. Tuossakaan jutussa (johon tässä ketjussa ilmeisesti viitataan) ei ollut mitään, mitä ei voisi tietää etukäteen. Ainoa kummallinen juttu oli se, että haastateltava tiesi vanhemmuuden sopivan hänelle huonosti, mutta hän ryhtyi siihen silti ja jotekin maagisesti toivoi muuttuvansa eri ihmiseksi. Tuo on vain typerää ja kypsymätöntä. -7
On toki, mutta itse olen ihan yleisesti sitä mieltä (oli asia mikä tahansa), että jos ei itse aio tehdä asialle mitään, niin on turha valittaa siitä. Itselläni on lapsia ja tiedän kuinka rankkaa se voi pahimmillaan olla. En kuitenkaan vingu asiasta täällä ja olemme saaneet perheessä jaettua vastuut ja hoitamisen siten, että kaikki ovat päässeet hengähtämään välillä.
Siinä olet oikeassa, että jos edes vähänkään epäilee mahdollisuuksiaan toimia vanhempana, niin kannattaisi jättää lisääntyminen muiden vastuulle.
Vierailija kirjoitti:
En ollut lukenut hesaria, enkä aloituksessani viitannut mitenkään siihen juttuun jota.joku linkitto tähän.
Olen vain tällä hetkellä ärtynyt ja suoraan sanottuna vittuuntunut juuri tuohon asenteeseen, että miksi hankkia lapsia jos ei jaksa koko ajan, päivästä toiseen, viihdyttää ja kuunnella kun joku on koko ajan äänessä ja tarvitsee jotain tai ainakin luulee tarvitsevansa.
Vituttaa se että ei saisi sanoa että on väsynyt ja täysin stresantunut siihen jatkuvaan äitiäitiäitiäitiätiiiiiiiiiiiiin, joka kuuluu vaikka isäkin on kotona.
Jos ei kestä ääntä vuorpkauden ympäri, hunosti nukuttuja öitä eikä jaksaisi olla läsnä vaan tosiaan haluaisi katsoa telkkaria tunnin niin että lapset leikkivät keskenään, niin olisi pitänyt jättää lapset tekemätää koska jos niitä hankkii niin ei saa valittaa mistään vaan kaiken pitää sietää hiljaa.
Saa valittaa, mutta lapset nyt vaan tarvitsevat tietynlaista läsnäoloa. Pitäisikö heidät jättää vaille sitä?
(en tarkoita, ettei jokainen ihminen ansaitsisi ja tarvitsisi ainakin hetken omaa aikaa päivittäin).
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kestä ääntä vuorpkauden ympäri, hunosti nukuttuja öitä eikä jaksaisi olla läsnä vaan tosiaan haluaisi katsoa telkkaria tunnin niin että lapset leikkivät keskenään, niin olisi pitänyt jättää lapset tekemätää
Olet ymmärtänyt asian aivan oikein. Se, että lapset pitävät meteliä, ovat vaativia, kyselevät, pälpättävät, vievät yöunet ja pysyvät käytännössä avuttomina monta vuotta, on aivan normaalia ja odotettavaa. Jos tämä ei itselle sovi eikä sitä kestä, ei tosiaankaan kannata hankkia lapsia. Se kun on tosiaan täysin vapaaehtoinen, jopa itsekäs elämäntapavalinta.
Mietipä vain, miten tällä palstalla suhtaudutaan koiranomistajiin, jotka valittavat sitä, miten paljon lenkittämistä koirat vaativat tai miten niistä lähtee karvaa. Siihen verrattuna valittajalisääntyjät pääsevät häkellyttävän, jopa ansaitsemattoman helpolla.
Vanhemmilta ei vaadita nykyään liikaa vaan mahdollisesti jopa liian vähän. Vanhemmuus on kovaa työtä eikä se sovi läheskään kaikille. Mutta he, jotka ovat työn ottaneet vastaan, joutuvat hoitamaan sen kunnolla, ja tähän kuuluu omien tarpeiden asettaminen taka-alalle. -7
Vierailija kirjoitti:
... Vituttaa se että ei saisi sanoa että on väsynyt ja täysin stresantunut siihen jatkuvaan äitiäitiäitiäitiätiiiiiiiiiiiiin, joka kuuluu vaikka isäkin on kotona.
Jos ei kestä ääntä vuorpkauden ympäri, hunosti nukuttuja öitä eikä jaksaisi olla läsnä vaan tosiaan haluaisi katsoa telkkaria tunnin niin että lapset leikkivät keskenään, niin olisi pitänyt jättää lapset tekemätää koska jos niitä hankkii niin ei saa valittaa mistään vaan kaiken pitää sietää hiljaa.
No nämä ovat aivan kasvuksellisia asioita. Minkä ikäisiä lapsia sinulla on?
Lähdet välillä pois ja menet vaikka jonkun ystävän luokse katsomaan sitä telkkaria. Ja sanot sille miehelle, että ottaa enemmän roolia lapsien kasvatuksessa ja hoitamisessa.
Mutta kuten koitin sanoa aikaisemmi, että jos ei itse tee asian eteen mitään, eikä yritä parantaa tilannetta, niin turha sitä sitten on vinkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kestä ääntä vuorpkauden ympäri, hunosti nukuttuja öitä eikä jaksaisi olla läsnä vaan tosiaan haluaisi katsoa telkkaria tunnin niin että lapset leikkivät keskenään, niin olisi pitänyt jättää lapset tekemätää
Olet ymmärtänyt asian aivan oikein. Se, että lapset pitävät meteliä, ovat vaativia, kyselevät, pälpättävät, vievät yöunet ja pysyvät käytännössä avuttomina monta vuotta, on aivan normaalia ja odotettavaa. Jos tämä ei itselle sovi eikä sitä kestä, ei tosiaankaan kannata hankkia lapsia. Se kun on tosiaan täysin vapaaehtoinen, jopa itsekäs elämäntapavalinta.
Mietipä vain, miten tällä palstalla suhtaudutaan koiranomistajiin, jotka valittavat sitä, miten paljon lenkittämistä koirat vaativat tai miten niistä lähtee karvaa. Siihen verrattuna valittajalisääntyjät pääsevät häkellyttävän, jopa ansaitsemattoman helpolla.
Vanhemmilta ei vaadita nykyään liikaa vaan mahdollisesti jopa liian vähän. Vanhemmuus on kovaa työtä eikä se sovi läheskään kaikille. Mutta he, jotka ovat työn ottaneet vastaan, joutuvat hoitamaan sen kunnolla, ja tähän kuuluu omien tarpeiden asettaminen taka-alalle. -7
Olen samaa mieltä ja minulla on 3 lasta. En ole koskaan pystynyt samastumaan näihin kokemuksiin, että äitejä syyllistetään ja heiltä vaaditaan liikaa. Mun kokemus on, että ne syyllistyvät, jotka oikeasti kokevat syyllisyyttä omista valinnoistaan ja käytöksestään. Mä en kestä lainkaan syyllisyyttä, varsinkaan lasteni suhteen, joten olen tehnyt heidän suhteensa vain sellaisia valintoja, joita pidän oikeina, niin että minun ei tarvitse kokea syyllisyyttä. En myöskään mene äitinä sen mukaan, mitä välittömät tunteeni (=laiskuus) sanelisivat, vaan leikin lasten kanssa ja kuuntelen heitä joka ikinen päivä vaikka väsyttäisikin enkä oikein viitsisi. Itsensä voi myös haastaa eikä aina tarvitse mennä siitä missä aita on matalin. Tässä auttaa se, että aidosti pidän leikkimisestä ja lasten seurasta, mutta jos en pitäisi, niin en olisi tehnyt lapsia (ainakaan enempää kuin sen yhden).
Sen myönnän, että olen ollut onnekas siinä, että imetys on onnistunut helposti. Uskon, että ei-imettävät äidit saavat paljon syyllistystä niskaan, mikä on epäreilua ja typerää. Mutta muuten en tätä valitusta liiallisista vaatimuksista ja syyllistämisestä ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ollut lukenut hesaria, enkä aloituksessani viitannut mitenkään siihen juttuun jota.joku linkitto tähän.
Olen vain tällä hetkellä ärtynyt ja suoraan sanottuna vittuuntunut juuri tuohon asenteeseen, että miksi hankkia lapsia jos ei jaksa koko ajan, päivästä toiseen, viihdyttää ja kuunnella kun joku on koko ajan äänessä ja tarvitsee jotain tai ainakin luulee tarvitsevansa.
Vituttaa se että ei saisi sanoa että on väsynyt ja täysin stresantunut siihen jatkuvaan äitiäitiäitiäitiätiiiiiiiiiiiiin, joka kuuluu vaikka isäkin on kotona.
Jos ei kestä ääntä vuorpkauden ympäri, hunosti nukuttuja öitä eikä jaksaisi olla läsnä vaan tosiaan haluaisi katsoa telkkaria tunnin niin että lapset leikkivät keskenään, niin olisi pitänyt jättää lapset tekemätää koska jos niitä hankkii niin ei saa valittaa mistään vaan kaiken pitää sietää hiljaa.Saa valittaa, mutta lapset nyt vaan tarvitsevat tietynlaista läsnäoloa. Pitäisikö heidät jättää vaille sitä?
(en tarkoita, ettei jokainen ihminen ansaitsisi ja tarvitsisi ainakin hetken omaa aikaa päivittäin).
Ei pitäisi, mutta onko se traumaattista olla kahdestaan tunnin ajan omassa huoneessa kun äiti on olohuoneessa?
Edelleen aloitus koskee sitä monen edustamaa asennetta että jos lapsia on hankkinut, nin kaiken pitää vain sietää ja olla hiljaa.
Ei saa avautua siitä että kokee välillä vanhmuuden.olevan äärimmäisen stressaavaa.
Itse olet lapsesi tehnyt ja nyt kannat vastuun. Niin se menee kaikkien kohdalla jotka sitä seksiä harrastaa.
On tietenkin muitakin vaihtoehtoja kuin aina tehdä se lapsi. Kuten ehkäisy.
Itse en ymmärrä sitä että miksi valittaa netissä että väsyttää. Käytä se aika ennemmin itseesi mitä netissä vinkumiseen. Ja jos päätös on tehty ja lasta haluttu miksi valittaa ollenkaan? sitähän sinä halusit.