Helvete! Miksi, miksi, mikssssssiii?
Eli tein tuon ketjun exän viestittelyn merkityksen pohtimisesta. En vain saa exää, tai itse asiassa kahta exää pois mielestäni!!! Kamalaa.
Molempia kohtaan minulla on jotain tunteita, luulen. Hyvin erilaiset miehet ja hyvin erilaiset tunteet, mutta jotain tässä on... huoh... Minulla on enemmänkin kuin kaksi exää, mutta vain nämä kaksi pyörivät mielessä :/
Lisäksi olen aina ollut sellainen, että minulla on aina joku/jotkut miehet mielessä. Se on vain joku luontainen piirre minussa.
Annan esimerkin kohta. Vaihdan tietokoneelle.
Kommentit (24)
Ai niin, otin yhteyttä tuohon menneisyysmieheen siksi, että en saanut häntäkään pois mielestäni, vaikka olin itse antanut pakit... En pystynyt keskittyä mihinkään, kun mietin vain että entä jos...
Ja olen erittäin helpottunut että se on koettu, ja pois päiväjärjestyksestä lopullisesti! Tätä miestä en tule kaipaamaan edes hamassa tulevaisuudessa.
Eli näissä sekoiluissani on kuitenkin aina tunteet mukana.
Vierailija kirjoitti:
*huokaus*
Minkä ikäinen olet?
Mitä väliä sillä on? Tässä on kyseessä tunteet, jos ymmärrät.
Kovin aikuisen näppäimistöltä tuollainen sählääminen on noloa, nuoremmalla ei niin noloa.
Tässä paskinta on se, että tunteeni ovat aitoja! Menneisyydessäni on monta miestä, joita kohtaan ei ole pienintäkään tunteen ripettä enkä ikinä lähtisi mihinkään säätöön mukaan edes mielikuvituksessani. Eli vedän tarkat rajat asioihin. Mutta sitten kun joku mies pyörii mielessä... tai jotkut... Niin siinä ei ole pikkujuttu kyseessä minun kohdallani.
Niin ja G:stä en halunnut erota, mutta minkäs teet. Minä olisin halunnut hoitaa suhdetta enkä heittää sitä mäkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kovin aikuisen näppäimistöltä tuollainen sählääminen on noloa, nuoremmalla ei niin noloa.
Pitäisikö minun sitten lopettaa miesjutut, jotta tuntemattomilla olisi parempi olo? Ei minun tarkoitukseni ole sählätä ja sekoilla mitään, haluaisin edelleen eniten G:n, vaikkei hänkään mikään paras mahdollinen mies ole. F:ssä on jotain, en tiedä mitä. Eikä hänkään ole paras mahdollinen mies, mutta silti jotain omituisia tunteita on.
Eli haluaisin pysyvän parisuhteen, mutta sellaisessa on vaikeaa olla yksin, jos toinen lähtee lätkimään. Ajauduin "vahingossa" tällaiseen sekoiluun.
Terapiaa ja selibaattia! Puoli vuotta ainakin. Ja sitten onkin syksy, ja jo elämä hymyilee!
Vierailija kirjoitti:
Kiinostaa kuin kilo paskaa.
Minä huomaan sen kyllä. Jos ei kiinnostaisi niin et kommentoisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Terapiaa ja selibaattia! Puoli vuotta ainakin. Ja sitten onkin syksy, ja jo elämä hymyilee!
XD Minä haluan miehen. En miehiä, vaan yhden tosiaan. Haluaisin F:n, en tiedä miksi. G:tä tuskin saan enää :(
Tai saattaahan G katua eroa vielä joskus, ken tietää?
Vaikka tuo puolen vuoden terapia+selibaatti oli vitsi, niin on siinä totuuden siemen ihan toden teolla. Lopeta kaikki miessekoilut vähäksi aikaa, keksi ihan jotain muuta tekemistä. Sitten on tilaa jonkun uuden, sopivamman osua kohdalle. Mutta nyt tilanteelle täysi rauhoitus.
Mieti rauhassa, mikä on sinulle oikea ratkaisu. Kukaan AV palstalla ei pysty päätöksiä sinulle valmiiksi antamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinostaa kuin kilo paskaa.
Minä huomaan sen kyllä. Jos ei kiinnostaisi niin et kommentoisi mitään.
Kommentoin koska oli tylsää. Ihan yhtä tylsää kuin aloittajan teinimäinen avaus joistain seurustelusekoiluistaan, joita en jaksanut edes lukea.
Ja mitä sa haluat meiltä? Vastauksen ehkä johonkin kysymykseen... mutta mihin?
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tuo puolen vuoden terapia+selibaatti oli vitsi, niin on siinä totuuden siemen ihan toden teolla. Lopeta kaikki miessekoilut vähäksi aikaa, keksi ihan jotain muuta tekemistä. Sitten on tilaa jonkun uuden, sopivamman osua kohdalle. Mutta nyt tilanteelle täysi rauhoitus.
Elämä on ihan tylsää ilman miehiä :/ Ja edelleen painotan, että minä olen tunteellinen ihminen, en koskaan harrasta mitään sekoilua huvin vuoksi tai jotain, vaan aina siinä on jotain tunteita.
F vain pyörii mielessäni... Turhauttavaa.
pinkkiyksisarvinen kirjoitti:
Mieti rauhassa, mikä on sinulle oikea ratkaisu. Kukaan AV palstalla ei pysty päätöksiä sinulle valmiiksi antamaan.
Oikea ratkaisu olisi olla yhteydessä F:n kanssa taas. Mutta en aio tekstata hänelle. F ottakoon yhteyttä jos vielä haluaa.
En ole luullutkaan, että palstailijat voivat ratkaista mitään, halusin vain avautua, koska nämä tunneasiat myllertävät mielen sopukoissa ja ovat ihan omituisia. Ensin ei ole tunteita ja yhtäkkiä ne heräävät jostain jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinostaa kuin kilo paskaa.
Minä huomaan sen kyllä. Jos ei kiinnostaisi niin et kommentoisi mitään.
Kommentoin koska oli tylsää. Ihan yhtä tylsää kuin aloittajan teinimäinen avaus joistain seurustelusekoiluistaan, joita en jaksanut edes lukea.
Etpä tietenkään.
Tartun tuohon, että elämäsi on tylsää ilman miehiä. Siinä ongelma :) Se tekee näistä loppuneista suhteista edelleen sinulle merkityksellisiä, sekä kuolleista tunteista eloon herääviä. Ehkä zombeina, mutta kulkevia ja olevia kuitenkin. Annat liikaa painoarvoa muiden mahdollisuudelle tehdä sinut onnelliseksi, kun oikeasti sinun pitäisi tehdä se itse. Tunteita ei tarvitse tappaa tai laimentaa, mutta niitä voi suunnata oikeaan suuntaan. Tässä tapauksessa esimerkiksi jokin harrastus, jotain mihin voit kohdistaa suuret tunteet. Jos tällaisessa onnistut, tulee tulevat suhteesi olemaan todennäköisesti terveempiä ja tasapainoisempia. En nyt sano, että sinussa olisi jotain vialla tai olisit jotenkin epävakaa henkilö. Olen vaan itse ollut vähän samanlainen ja onnellisempi nyt, kun kanavoin tunteita paremmin. Aloitin juoksuharrastuksella, fyysinen kuormitus oli mulle hyvä tie aloittaa.
niin minä olen ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinostaa kuin kilo paskaa.
Minä huomaan sen kyllä. Jos ei kiinnostaisi niin et kommentoisi mitään.
Kommentoin koska oli tylsää. Ihan yhtä tylsää kuin aloittajan teinimäinen avaus joistain seurustelusekoiluistaan, joita en jaksanut edes lukea.
Etpä tietenkään.
Enkä tainnut olla ainoa.
No niin. Eli nimetään tämä toinen exä nyt F:ksi. F on siis tämä toinen, jota kohtaan minulla on jotain tunteita, mitä, en tiedä? F:n jälkeen oli toinen, ehkä vielä vakavampi suhde. Tai no tunteeni olivat vahvemmat kuin ketään kohtaan koskaan. Olkoon tämä toinen exä vaikkapa G.
F jätti minut, siitä on jonkun verran aikaa, ei mennä yksityiskohtiin. Päädyin säätämään uuden miehen kanssa, olin vähän ihastunut häneen ja hän vaikutti myös olevan ihastunut minuun, eli ei tässä hommassa (ainakaan minun puoleltani) ollut pelkkää paneskelua. En muista montako kertaa tapasimme, mutta se sitten loppui. Olinpahan ainakin päässyt yli F:stä.
Tämän jutun loppumisen jälkeen siitä seuraavassa kuussa otin yhteyttä yhteen mieheen, joka oli ollut palavasti ihastunut minuun joskus aikoinaan mutta minä en syttynyt hänelle. Kunnes silloin sitten...
Päädyimme tapailemaan, mutta se ei edennyt ihan seurusteluksi asti, ei taas mennä yksityiskohtiin.
Tämän jälkeen taisin rauhoittua ja olla omissa oloissani (toki miehiin koko ajan tutustuen, mutta en säätänyt kenenkään kanssa mitään. Muistaakseni :D)
Sitten tapasin G:n, ihastuinrakastuinjeejee, sitten erosimme. Edelleen hän on sydämessäni se tärkein, vaikkei sitä titteliä ansaitsisi edes. Minkä sitä tunteilleen mahtaa? Mutta edelleen myös F pyörii mielessäni. Muistan kaiken, niin hyvän kuin pahan. Silti vain mietin häntä kuin mitäkin pakkomiellettä. Ja tosiaan F on ollut yhteydessä minuun ja nyt en voi lopettaa miettimistä, miksi, mikä pointti jne.
Kamalaa!! Tämä ainainen miessekoilu on kyllä minulle ihan sopiva tapa elää, tai siis en kärsi tästä, enemmän kärsisin jos ei koskaan tapahtuisi mitään. Mutta tietenkin haluaisin vain pysyvän parisuhteen ilman draamaa ja sekoilua.
Anteeksi pitkä selitys!