Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka päästä yli siitä, että anoppi kohtelee perhettäni huonosti?
rotsku
29.02.2016 |
Nyt tarvitaan apua miniän ja anopin välisten asioiden käsittelyssä!
Neljä vuotta sitten, kun meillä ei vielä ollut lapsia, appivanhemmat olivat oikein mukavia ja heidän luonaan oli mukava käydä. Kävin anopin kanssa kaupungilla, kahveilla ja jopa ravintolassa illalla. Piilovittuilu, minun ja tekemisteni arvostelu astui kuvaan siinä vaiheessa, kun esikoisemme oli syntynyt: milloin oli missäkin vikaa tai en osannut tehdä asioita oikein anopin mielestä. Imetin väärin, puhdistin tukkoisen lapsen nenää väärin, vaatetin lasta väärin, en olisi saanut antaa vauvalle tuttia jne. Vertailu anopin omaan tyttäreen, joka teki aina kaiken oikein anopin mielestä, alkoi. Kun imetys alkoi takkuilla ja esikoiselle piti alkaa antamaan rintamaidon lisäksi korviketta, oli kommenttina "kyllä se on vaan hyvä, kun meidän Susannan (tytär) maito riitti yli vuoden eikä loppunut tuolla tavoin, kyllä se on lapselle tärkeää, että saa äidinmaitoa!". Ja mm. tämä kommentti piti lausua joka ikinen kerta, kun oltiin kylässä heillä... Sekä tietysti päälle lukuisat muut arvostelut, jotka satuttivat sen verran, että käynnit anoppilassa harvenivat, kun kuivin silmin sieltä ei koskaan päässyt kotiin ja saatoin jäädä vatvomaan anopin sanomia asioita päivien ajaksi.
Sitten tuli viime joulu, joka katkaisi kamelin selän. Anoppi oli kutsunut myös meidän perheen heille aatoksi, ja paikalle oli tulossa myös mieheni veli lapsineen ja uuden tyttökaverin kanssa. Olimme sopineet anopin toiveesta, että tulisimme kolmeksi paikalle ja söisimme yhdessä jouluruoan. Aattona olimme anoppilassa tasan kolmelta. Jo ovella selvisi, ettei meitä oltu odotettu, miehen veli tyttöystävineen ei tullut edes tervehtimään vaan makasivat sylikkäin yhdessä makuuhuoneessa. Appiukko leikki lasten kanssa ja anoppi oli raivaamassa keittiön pöytää: he olivat kuulemma syöneet jouluruoan juuri vähän aikaa sitten ja me saisimme kuulemma ottaa jääkaapista jotain, jos olisi nälkä. Minulta tippui leuka lattiaan enkä järkytykseltäni saanut sanaakaan suustani, mutta mies kieltämättä nosti melkoisen metelin. Anoppi sanoi, etteivät olleet kuulemma jaksaneet odotella meitä, kun olimme tulossa liian myöhään (hänen itsensä ehdottamaan aikaan kylläkin...). Koko jouluaatto meni varautuneissa fiiliksissä puolin ja toisin. Ei tarvinne sanoa, että aatto meni täysin pieleen tuon jouluruoan takia, mutta anopilla oli toki sormensa pelissä myös myöhemmin aattona: esimerkiksi kun olin syöttämässä vauvaa makuuhuoneessa, anoppi päätti keittää kahvit ja tarjota pullat juuri silloin, mutta kun vauva oli syönyt, mitään kahvia ei enää ollutkaan tarjolla. Sama juttu iltapalan kanssa, se tarjottiin kyllä miehen veljen perheelle, mutta ei meille. Ja taas sama juttu aamupalan kanssa (yöksi vielä jäätiin, kun oltiin sovittu... olisi pitänyt kääntyä kannoillaan jo heti tullessa, olisi säästynyt paljolta mielipahalta, mutta lasten takia sitä halusi vaan kestää ja jäädä). Anoppi kävi viemässä karkkikaapista suklaata miehen veljelle ja tämän tyttökaverille makuuhuoneeseen, mutta muuten suklaata ei koko jouluna tarjottu kellekään muulle. Yöllä en saanut edes unta, kun tuntui niin pahalta - ei niinkään omasta puolesta vaan miehen ja lastemme puolesta. Mitä olimme tehneet ansaitaksemme tällaisen kohtalon? Ja vielä jouluna? :(
Lähtiessä anoppilasta sanoin ystävällisesti anopille, että sanoisi etukäteen, jos ei haluakaan meitä käymään. Anoppi sanoi, ettei mistään sellaisesta ole kyse, vaan että meillä on vaan niin erilainen päivärytmi ettei se satu yksiin heidän kanssaan. Anoppi ei koe selvästikään toimineensa väärin. Joulun jälkeen anopista ei ole kuulunut, appiukko on käynyt meillä pari kertaa kahden kuukauden aikana, vaikka aiemmin kävi pari kertaa viikossa moikkaamassa lapsia ohikulkiessaan ja molemmat kävivät aina harva se viikonloppu. Nyt sitten kutsuivat miehen ja vanhemman lapsen kylään viikonloppuna. Sanoin miehelle, ettei tekisi mieli laskea esikoista mihinkään, jos kuopusta ei ole kutsuttu. Tuntuu, että haluan suojella lapsia eriarvoiselta kohtelulta, mutta lyönkö samalla lisää kiilaa appivanhempien ja meidän perheen väliin? Nyt tuntuu siltä, ettei anoppi olisi tervetullut meille eikä meidän perhe ole menossa heille, koska en halua hänen aiheuttavan enempää harmia ja pahaa mieltä meille. Esikoisen synttäritkin on tulossa ja appivanhempien kutsuminen tuntuu niin epämiellyttävältä jo valmiiksi, että saan ihan fyysisiä oireita...
Miten tämä ratkaistaan? Jouluaattoon liittyvä mielipaha tuntuu ihan tuoreelta, eikä ota laantuakseen, mutta myös sitä edeltäneet asiat kalvavat. Miten te olette päässeet yli anopin aiheuttamasta mielipahasta? Onko tähän mitään keinoa, miten välit hoidetaan jatkossa asiallisesti?
Kommentit (59)
Minä käskisin mieheni kasvatta munat ja hoitaa homman vanhempiensa kanssa kuntoon, jos ylipäätänsä haluaa jonkinlaisia välejä vanhempiensa ja lasten välillä pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tosiaan asiat on noin, kuten kerroit, niin jättäisin pois elämästäni moiset.
Niin, kuopus on puolivuotias ja häntä appivanhemmat eivät ole nähneet joulun jälkeen ollenkaan. Koska vauva juo äidinmaidon lisäksi korviketta, niin voisi ihan hyvin käydä mummolassa kylässä, mutta jostain syystä appivanhemmat eivät halunneet kuin esikoisen ja mieheni käymään.
Onko tuo esikoisen ja miehen kutsuminen kylään jotain vihoittelua joulusta minulle ja jos on, niin miksi? :O
Pyydät anopin kahville. Sano, että haluat puhua mieltäsi painavista asioista. Ole täysin rehellinen. Yleensä puhe ja rehellinen keskustelu auttaa asiaan kuin asiaan. Mikäli ei auta, niin keskity perheeseesi ja mukaviin ihmisiin ympärilläsi ja yritä unohtaa anoppi ja huono käytöksensä.
Voisiko miehesi toimia viestinviejänä, eli hän kertoisi vanhemmilleen kuinka ikävältä viime aikojen käytös on tuntunut ja kysyisi suoraan onko heidän puoleltaan tähän jotain syytä/hampaankolossa. Tärkeää olisi, että olisitte miehesi kanssa yhtenä rintamana pitämässä puolianne, ettei asetelma kulminoidu anoppi-miniä -hännänvedoksi. Kuulostaa kieltämättä aika pikkumaiselta tuo anoppisi käytös. Eihän taustalla ole mitään alkavaa muistisairautta tms.? Esim. Altzheimerin tauti saattaa aiheuttaa persoonallisuuden muutoksia joillekin sitä sairastaville, vaikka itse tautia ei olisi vielä diagnosoitukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan vitura mikä anoppi! Mutta sun tehtävä on suojella itseäsi ja lapsiasi! Välit poikki ilman selityksiä ja mies voi yksinään käydä, sinä ja lapset ette koskaan, ellei anoppi tajua omaa käytöstään ja pyydä vuolaasti anteeksi.
Jumalauta mitä porukkaa, vaikka olisi kuinka eri rytmit niin kohtelias ja ystävällinen voi olla aina!
Miehelläni on kyllä munat, semmoisen äläkän nosti kyllä vanhemmilleen jouluna eli miksikään äitinsä kynnysmatoksi ei ole suostunut. Mieskin on loukkaantunut äidilleen, ja yhdessä mietittiin, miten synttärit ym. hoidetaan, mutta mitään ratkaisua asiaan ei keksitty, kun kumpikaan ei halua anoppia tänne esittämään, kuinka mitään ei olisi tapahtunutkaan :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annat anopin olla, tyhjän saa pyytämättäkin.
Äh, tylsä... en jaksanut lukea loppun asti.
Olisiko joku kirjallisesti lahjakas linjoilla ja muotoilisi tästä aiheesta vetävävämmän version? Sinänsä siis kiinostaviva Porvoon kuulumisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppisi muuttunut käytös vaikuttaa oudolta. Onko vaihdevuosissa? Tuollainen lasten eriarvoistaminen, että vain toinen saa tulla käymään, pitää estää heti alkuunsa.
Muuten ei kannata lähteä mukaan tuollaiseen, vaan yritä olla ja käyttäytyä siten, mikä itsellesi on ominaista.
Ensi jouluksi kannattanee kuitenkin harkita oman joulun viettämistä kotona, vain lyhyehkö vierailu anoppilassa. Vihjeet anopin taholta olivat niin selvät. Ihmettele, etteikö appi tai veli sanoneet mitään siitä, että alkoivat aterioimaan ilman teitä, Outoa.
Yksi, aika hyvä tapa, on nostaa kissa pöydälle ja kysyä anopilta, että oletko mahtanut loukata häntä jotenkin. Voit sanoa suoraan, että olet pannut merkille hänen muuttuneen käytöksensä sinua kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Voihan vitura mikä anoppi! Mutta sun tehtävä on suojella itseäsi ja lapsiasi! Välit poikki ilman selityksiä ja mies voi yksinään käydä, sinä ja lapset ette koskaan, ellei anoppi tajua omaa käytöstään ja pyydä vuolaasti anteeksi.
Jumalauta mitä porukkaa, vaikka olisi kuinka eri rytmit niin kohtelias ja ystävällinen voi olla aina!
Jos ei mummolassa käynneistä ole lapsille mitään haittaa niin kyllä miehellä on ihan täysi oikeus viedä lapset käymään vanhemmillaan vaikka vaimo ei tulisikaan mukaan.
Ei mieskään voi estää vaimoa viemästä lapsia omille vanhemmilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vähän samaa. Tosin mies ei näe äitinsä käytöksessä mitään vikaa.
Mikään asia ei mene perille mun sanomana vaan joudun etsimään faktoja netistä ja lukemaan siitä suoraan hänelle.
Raskauden aikana mm. suuttui siitä kun vauva ei potkinut kipeästi kylkiluihin, siitä että pesin kaikki vauvan vaatteet ("niihin menee homeitiöitä"), että aioin tehdä äp-laatikosta ensisängyn....
Vauvan synnyttyä nousi päällimmäiseksi, ilmeisesti hänen imetyspettymyksestään johtuen, paasaus mun imetyksestä ja kaikkiin kehitysvaiheisiin totesi että maito ei riitä (luovutin litratolkulla maitoa ja lapsi kasvoi noin kilon kuussa).
Joululahjaksi toivoin rahaa/lahjakortteja että käytetään sitten isompiin hankintoihin kun nyt on kaikkea yllinkyllin.. no mitä saatiin.. 5kk nuoremmalle lapselle tarkoitettuja kesävaatteita kirppikseltä (kirppisvaatteet on mulle ihan ok, mutta oisin mieluummin ottanut nekin pari euroa sitten suoraan käteisellä, nyt piti itse myydä vaatteet edelleen). Eniten kuitenkin loukkasi se kun kahdesti ennen joulua lupasi että rahaa/lahjakortti eikä osta mitään turhaa, eli valehteli päin kasvoja.
Asiallinen pitäisi kuitenkin olla...
Loukkausta toisensa perään.... mitä ihmettä siinä vielä ihmettelet? Siellä talossa ei käy kukaan teidän
perheestä ennenkuin asiat on selvitetty. Mitä helvetin pelleilyä tuo on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En alkaisi setviä asioita. Tuon tyyppinen ihminen vääntää asian kuin asian itselleen edulliseen valoon ja väittää sitten muille edelleen kirkkain silmin, että olet tyyliin sanonut kissa vaikka sanoit koira. Pitäisin asialliset välit, jos kohdalle osuu, juttelisin niitä näitä tyyliin säästä. Jos ei halua lapsenlapsiaan luokseen, olkoon haluamatta. Viimeistään katuu siinä vaiheessa kun on vanha eikä lapsenlapset käy - miksi kävisivät vierasta ihmistä katsomassa? Ilman isovanhempiakin lapsilla on ihan mukava elämä, ja etenkin jos sieltä päin esim mollataan lapsille sinua kun et ole paikalla.
Joku sinussa nyt heitä ärsyttää mutta et ole heidän tunteistaan ja käytöksestään vastuussa. Miehesi voi vierailla vanhemmillaan niin kuin tykkää, pidä sinä sillä aikaa omaa hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
En alkaisi setviä asioita. Tuon tyyppinen ihminen vääntää asian kuin asian itselleen edulliseen valoon ja väittää sitten muille edelleen kirkkain silmin, että olet tyyliin sanonut kissa vaikka sanoit koira. Pitäisin asialliset välit, jos kohdalle osuu, juttelisin niitä näitä tyyliin säästä. Jos ei halua lapsenlapsiaan luokseen, olkoon haluamatta. Viimeistään katuu siinä vaiheessa kun on vanha eikä lapsenlapset käy - miksi kävisivät vierasta ihmistä katsomassa? Ilman isovanhempiakin lapsilla on ihan mukava elämä, ja etenkin jos sieltä päin esim mollataan lapsille sinua kun et ole paikalla.
Joku sinussa nyt heitä ärsyttää mutta et ole heidän tunteistaan ja käytöksestään vastuussa. Miehesi voi vierailla vanhemmillaan niin kuin tykkää, pidä sinä sillä aikaa omaa hauskaa.
Mä oon tehny juuri näin ja hyvin toimii :)
Anoppi sanoi, että ruoka on kello kolmetoista, ei kello kolme.
Ja miksi ihmeessä menit makuuhuoneeseen syöttämään, jos et imetä ja vauva syö korviketta? Kyllä se maito olisi mahaan mennyt siinä samalla kun kahvittelet muiden kanssa.
Tosin anoppivihaajahan se taas on kehitellyt oman provon, koska normaali täyspäinen ihminen tajuaa, että anopin luona mennään anopin aikataululla. Jos ette ole paikalla ruoka-aikaan, ei kannata jatkuvasti odotella.
En ymmärrä miksi edes vaivaudutte pitämään yhteyttä tuollaisiin appivanhempiin. Antakaa olla. Pääsette vähemmällä ja vältytte mielipahalta.
Anoppisi vaikuttaa häijyltä ja laskelmoivalta ihmiseltä. Todennäköisesti hän nauttii kun saa kiusata teitä ja heittää pieniä piikittelyjä. Mitä enemmän alistutte ja mitä enemmän pahoitatte mielenne, sitä enemmän anoppi kokee saaneensa valtaa teihin.
Ehkä teidän perheellänne on jotain, mitä anoppi kadehtii. Tai sitten hän vain suosii muita lapsiaan, ja ulottaa suosimisen myös lapsenlapsiin ja miniöihin.
Vierailija kirjoitti:
En alkaisi setviä asioita. Tuon tyyppinen ihminen vääntää asian kuin asian itselleen edulliseen valoon ja väittää sitten muille edelleen kirkkain silmin, että olet tyyliin sanonut kissa vaikka sanoit koira. Pitäisin asialliset välit, jos kohdalle osuu, juttelisin niitä näitä tyyliin säästä. Jos ei halua lapsenlapsiaan luokseen, olkoon haluamatta. Viimeistään katuu siinä vaiheessa kun on vanha eikä lapsenlapset käy - miksi kävisivät vierasta ihmistä katsomassa? Ilman isovanhempiakin lapsilla on ihan mukava elämä, ja etenkin jos sieltä päin esim mollataan lapsille sinua kun et ole paikalla.
Joku sinussa nyt heitä ärsyttää mutta et ole heidän tunteistaan ja käytöksestään vastuussa. Miehesi voi vierailla vanhemmillaan niin kuin tykkää, pidä sinä sillä aikaa omaa hauskaa.
Enemmän katuu sitä, että piikoo miniälle ja vanhana on sekä yksin että rahaton, kun kaikki liikenevä on pitänyt vuosien myötä antaa pojan perheelle. Joulut on mukavampia, kun ei tarvitse passata lapsia perheineen vaan saa laittaa nekin ruokiin uhratut sataset itseensä.
Maksa samalla myntillä takaisin! Kutsu mummo kylään syömään tai kahville, mutta niin myöhään, että olette jo ehtineet syödä / juoda kahvit. Sanot sitten herttaisesti hymyillen, että kun teillä on erilaiset aikataulut kuin mummolla, niin ette jaksaneet odotella, etteivät lapset muuttuneet kärttyisiksi nälkäisinä. Minä olen niin ilkeä ihminen, että saattaisin toimia noin. Ja jos viesti ei menisi perille, niin sitten ei kutsuja enää läheteltäisi. Saisivat lillua omissa liemissään.
Alue: Aihe vapaa
En olisi tekemisissä, se siitä.
Korvaan kyllä otti, että oli pahoillasi kun kuopusta ei kutsuttu, esikoinen vaan mutta eikös se kuopus ollut vauva?