Mua taidetaan vainota
Tuntu siltä kuin kaikki olisi kyylänny mua äsken kaupungilla.. vai tuntuko musta vaan siltä? olin melkein viikon käymättä missään ellei tota lähi salea lasketa niin voiko se vaikuttaa? oon työtön niin ei mulla aina ole syytä lähteä mihinkään
Kommentit (6)
Ok, olen siis vain hullu.. oikeastaan olo vaan helpottui :D Mulla on masennustausta (nuorena sairastin sitä) ja viime aikoina on ollut aika huono fiilis ettei mikään ole oikein napannut ja ajatuksissa ollut mahdollinen lääkäriajan varaaminenkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ok, olen siis vain hullu.. oikeastaan olo vaan helpottui :D Mulla on masennustausta (nuorena sairastin sitä) ja viime aikoina on ollut aika huono fiilis ettei mikään ole oikein napannut ja ajatuksissa ollut mahdollinen lääkäriajan varaaminenkin.
Ap
Ei tarvitse käyttää noin äärimmäistä sanaa kuin hullu. Ihmiset oireilevat eri tavoin. Tuo eristäytyminen voi ihan hyvin tuoda tuollaisia tuntemuksia pintaan, ja sen takia kehotankin sua miettimään, miten saisit vähän lisää ulottuvuuksia elämääsi.
Käyhän vähän enemmän siellä ulkona, niin huomaat ettet ole vainon uhri!
Voisithan sinä päättää että sinulla olisi syitä lähteä liikkeelle joka päivä. Olisi terveellistä sulle - niinkuin muillekin päivävapaille. Kirjastoon, torille, lenkille, vapaaehtoistyöhön, kauppaan, pyöräretkelle (aivan ihanaa nyt kun kevät on tulossa, tee pitkiä retkiä, eväät mukaan), kahville kavereitten tai sukulaisten luokse, sokkotreffeille, yms.
Jos ei sulla jo ole, niin hanki kunnon kamera ja ala kuvaamaan ulkona, se on tosi kiva harrastus. Tunnit ulkona menevät niin ettet huomaakaan. Macro-kuvaaminen on mielestäni erityisen mielenkiintoista, lähikuvia ötököistä, kasveista, pisaroista yms.
Ei vainota, eikä sua kyylätty. Tuntemukset siitä, että joku vainoaa tai kaikki tuijottavat, ovat hyvin yleinen mielenterveyden häiriö. Nuo tuntemukset voivat johtua siitä, että olet eristäytynyt. Jos eivät ala helpottaa, mene lääkärille. Kannattaa yrittää keksiä jotain tekemistä ja harrastusta.