Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muita, joilla sukulaisia (joiden kanssa tekemisissä) todella vähän

Vierailija
27.01.2016 |

Minulla on vain yksi sukulainen, jota tapaan. Muut ovat kuolleet tai ei olla nähty vuosiin. Joskus harmittaa lasten puolesta. Onneksi miehellä vähän isompi suku.
Muita?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
27.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä. Ehkä kerran vuoteen tapaan molempien puolien sukulaisia/ sukulaista. Ei ole omaa perhettä, ei sisaruksia eikä vanhempia eikä lapsia. 

Vierailija
2/6 |
27.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En edes ymmärrä, miksi sukulaisiin täytyisi pitää yhteyttä sen enempää kuin ihmisiin yleensä. Jos ollaan ystäviä ja läheisiä, silloin pidetään automaattisesti yhteyttä. Jos ei olla, täytyykö yhteyttä pitää vain sen takia, että sattumalta ollaan synnytty samaan sukuun? Mun mielestä ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
27.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki asuu tyyliin Turussa ja Porissa, en ole tavannut vuosiin tai ollenkaan osaa. Ei haittaa kyllä. Veli, vanhemamt ja isovanhemmat on elämässä.

Vierailija
4/6 |
27.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä vähemmän tekemisissä, sen parempi. 

Vierailija
5/6 |
27.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä tapaab vain vanhempiani. Kerra kesässä, ohimennen jotain muuta. Mies on samanlainen.

Vierailija
6/6 |
27.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet kyllä oikeassa. Itse olen omien lasten puolesta kärsinyt monta vuotta kun miehen puolelta isovanhemmat (eronneet) eivät ole mitenkään kiinnostuneita meidän lapsista, siskon lapsia hoitavat useinkin ja ovat mummulla ja pappalla yökylässä, laivareissuilla yms. Meidän lapset eivät valitettavasti ole saaneet isovanhemmilta aikaa ja huomiota, vaikka asuvat muutaman kilometrin säteellä.Ehkä olemme tehneet sen virheen ettemme vain ole vieneet lapsia heille hoitoon vaan olemme vaan yrittäneet itse pärjätä. Pari kertaa vuodessa tuovat synttäri ja joululahjat...äitinsä kyllä soittaa pojalleen useinkin kun tarvitsee talonmiesapua. Nyt se alkaa jo olla myöhäistä kun lapset on jo teini-iän ohittaneita. Eipä heitä tunnu isovanhempien elämä kiinnostavan. Itselläni äiti on kuollut ja isä asuu toisella puolen suomea. Kyläillään kyllä puolin ja toisin ja soitellaan kuulumisia.

Olen omille lapsilleni sanonut, että kaikesta muustakin saa ja kannattaa puhua ja mikäli joskus tuntuu että kokevat epätasa-arvoa, kertovat. Olisin kyllä aikoja sitten puuttunut tähän jos kyse olisi ollut omista vanhemmistani! Mieheni on niin munaton ettei saa sanaa suustaan.Niin ja osaan sukulaisiin ollaan yhteydessä silloin tällöin. Mulla on niin iso suku ettei mitään mahdollisuutta olla kaikkiin yhteydessä. Ison suvun huono puoli..

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi viisi