Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan päässyt sosiaalisesta ahdistuksesta?
27.01.2016 |
Jos, niin miten? Minua jännittää ihan kaikki. Lapsena luulin sen olevan normaalia ennen kuin tajusin, että on tosiaan ihmisiä, joita ei jännitä mennä kouluun/töihin/harrastuksiin. Nyt menen rauhoittavien voimalla, mutta haluaisin niistä eroon.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Pelkoja kohden vaan. Eipä siinä muu auta. Itse en esim puhunut peruskoulussa pojille, koska olin äärimmäisen ujo. Muuutenkin erittäin ujo. Inhosin sitä itsessäni, ja päätin että teen työtä itseni kanssa. Matkustelu kiinnosti jo nuoresta pitäen, joten lähdin töihin ulkomaille ja olen myös matkustellut .Se auttoi oleellisesti ujouksista eroon pääsemisessä, sillä suomalaiset ovat kansana sen verran keskimääräistä ujompaa että muualla sosiaalisuus kehittyy ihan huomaamatta vaikka kuinka pitäisi itseään ujona.
Nykyään puhun kelle tahansa, eli olen muuttunut paljon. Sellainen sosiaalinen "pelko" on vielä, että esim asiakaspalvelutyö jossain kaupassa ei onnistuisi.
Niin juu, en oikeastaan itsekään ole enää ujo kuin ehkä vähän vastakkaisen sukupuolen kanssa (iästäni huolimatta). Ongelma on tämä jännityksen tilassa eläminen. Olen kärsinyt myös paniikkihäiriöstä nuorempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin siitä vain kasvoi ulos.. Vaati aikaa ja kokemusta tilanteista, jotka pelotti.. Mulla myös ulkomailla käynti + ulkomaalaiset kumppanit kai auttaneet.
miksi sain alapeukun? Voitko perustella? Ei peloistaan pääse muuten eroon kuin työstämällä niitä. Tosin jos ei koe että oma ujous on ongelma, niin ei sitä tartte fiksatakaan. Perusteluja siis.
T. 1
Vierailija kirjoitti:
miksi sain alapeukun? Voitko perustella? Ei peloistaan pääse muuten eroon kuin työstämällä niitä. Tosin jos ei koe että oma ujous on ongelma, niin ei sitä tartte fiksatakaan. Perusteluja siis.
T. 1
Ujous on täysin eri asia kuin sosiaalisten tilanteiden pelko/ahdistus. Joillain tämä on niin paha, että lamaantuu tai saa paniikkikohtauksen.
Pelkoja kohden vaan. Eipä siinä muu auta. Itse en esim puhunut peruskoulussa pojille, koska olin äärimmäisen ujo. Muuutenkin erittäin ujo. Inhosin sitä itsessäni, ja päätin että teen työtä itseni kanssa. Matkustelu kiinnosti jo nuoresta pitäen, joten lähdin töihin ulkomaille ja olen myös matkustellut .Se auttoi oleellisesti ujouksista eroon pääsemisessä, sillä suomalaiset ovat kansana sen verran keskimääräistä ujompaa että muualla sosiaalisuus kehittyy ihan huomaamatta vaikka kuinka pitäisi itseään ujona.
Nykyään puhun kelle tahansa, eli olen muuttunut paljon. Sellainen sosiaalinen "pelko" on vielä, että esim asiakaspalvelutyö jossain kaupassa ei onnistuisi.