Pelkäätkö kuolemaa? Uskonnollinen vakaumuksesi?
Kommentit (47)
En, oikeastaan odotan sitä. Ateisti
Omaa kuolemaa en, läheisten kyllä. Pohdin vielä näkökulmaani uskosta.
Olen ateisti. Kuolema todennäköisesti tulee olemaan verrannollinen aikaan milloin et ollut syntynyt. Tietoisuus vain loppuu uskoisin.
En enää. Mut on kerran elvytetty kun meni sairaalassa yksi leikkaus päin honkia. Tuon jälkeen kuolema ei ole tuntunut pelottavalta joltain tuntemattomalta. Tapakristitty olen. Kirkossa käyn vain häissä, hautajaisissa jne.
Tapahtumaa kyllä. Mahdollista kipua ja tuskaa ja kaikkea mitä siihen voi liittyä. Tämän elämänmuodon loppumista en. Olen kristitty ja elän ylösnousemustoivossa ja -uskossa.
Ennemmän pelkään läheisten kuolemaa kuin omaani. Pelkään että menetän jonkun rakkaani. Pelkään omanikin jonkin verran varsinkin jos olisi pitkä ja kivulias kuolema. Uskon kuolemanjälkeiseen elämään että tämä ei todellakaan ollut tässä vaan meillä on edessä jotakin muuta joko hyvää tai pahaa riippuen meistä, meidän teoista ja uskosta Jumalaan. Olen muslimi.
Olen menettänyt niin monta rakkaintani että en enää osaa/jaksa pelätä heidän puolestaan.
Omaa kuolemaa en pelkää (kipuja kyllä ja kolarissa murskautumista yms) mutta en sitä mitä tapahtuu fyysisen kuoleman jälkeen. Kristitty olen.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtumaa kyllä. Mahdollista kipua ja tuskaa ja kaikkea mitä siihen voi liittyä. Tämän elämänmuodon loppumista en. Olen kristitty ja elän ylösnousemustoivossa ja -uskossa.
Täsmälleen samat sanat. Paitsi että olen ateisti.
Kipuja tms pelkään kyllä mutta itse kuolemaa en. Ateisti.
En, vaan odotan sitä. En mä just nyt haluaisi varsinaisesti kuolla, mutta oon kristitty ja uskon taivaaseen. Miksen siis odottaisi.
Olen ateisti. Elämän loppuminen tulee eteen jokaiselle. En pelkää.
Valar morghoulis!
En pelkää, ateisti.
"Death must be so beautiful. To lie in the soft brown earth, with the grasses waving above one's head, and listen to silence. To have no yesterday, and no to-morrow. To forget time, to forget life, to be at peace." -Oscar Wilde
Pelkään ja pohdin sitä joka päivä. Olen ns. tapakristitty ja mulla on sellainen lapsen usko jumalaan, eli se mitä pienenä mulle on uskoteltu ja lukenu kirjahyllystä niitä punakantisia kirjoja missä kerrottiin tekstillä ja kuvilla jeesuksesta ym.
Rukoilen iltarukouksen, mutta synnitön en missään nimessä ole.
Kuolema pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Pelkään ja pohdin sitä joka päivä. Olen ns. tapakristitty ja mulla on sellainen lapsen usko jumalaan, eli se mitä pienenä mulle on uskoteltu ja lukenu kirjahyllystä niitä punakantisia kirjoja missä kerrottiin tekstillä ja kuvilla jeesuksesta ym.
Rukoilen iltarukouksen, mutta synnitön en missään nimessä ole.
Kuolema pelottaa.
Ihan samoin ajattelen. Tosin enää en pelkää kuolemaa joka päivä kuten ennen mutta se pelottaa. Olen myös tapakristitty eli se mitä koulussa ja kotona opetettiin. En ole myöskään synnitön. :/
En. Olen ateisti.