Lue keskustelun säännöt.
Pelkäätkö kuolemaa? Uskonnollinen vakaumuksesi?
Kommentit (47)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää omaa kuolemaani, vaikka viime vuosina lähipiirin tapahtumat ovat saaneet miettimään elämän arvaamattomuutta. Toivoisin olevani mahdollisimman pitkään läsnä lasteni elämässä, että näkisin mitä heistä tulee. Tiedän että "elän" kuolemani jälkeenkin, lapsissani, ehkä heidän lapsissaan jne. Uskon että tämä uskovaisten toitottama kuoleman jälkeinen elämä tarkoittaa juuri sitä että elämä jatkuu nuoremmassa polvessa. Eli minusta jää tänne jotain. Itse olen ateisti.
Pelkään tietenkin. En sitä, mitä sen jälkeen tapahtuu, vaan miten kuolen ja milloin. En halua kuolla vielä, ja ahdistaa ajatus kivuliaasta ja tuskallisesta kuolemasta. Myös se, että jää kokematta ja elämättä paljon mielenkiintoisia asioita.
Ennen pelkäsin, kun uskoin Jumalaan. Ajatus helvetistä ja taivaasta... ei sitä voinut käsittää eikä halunnutkaan. Onneksi järkeilin asiat, ja olen nykyään ateisti, enkä usko kuolemanjälkeiseen elämään.
Ehkä mahdollisuus uudelleensyntymisestä tai jonkin sorttisesta jatkumosta on olemassa, ja se tuntuu lohdulliselta, vaikka tietenkään en kuolemani jälkeen voi asioita murehtia joten ihan sama vaikka ei olisikaan.
Sinänsä hassua, koska ennen halusin kuolla, ja ajatus elämän päättymisestä (ateistina) oli lohdullinen. Olen kuitenkin saanut elämänhaluni takaisin vaikkei tämä elämä mitään herkkua vieläkään aina ole.
Mutta on se niin ainutkertaista ja harvinaista herkkua kuitenkin - tai ainakin luulisin niin - että yritän nauttia tästä mahdollisuudesta olla ihminen tällä planeetalla (paitsi jos luvassa on liikaa kärsimystä, silloin haluaisin lopettaa kiitos).
Kävin helvetissä (tässä maailmassa elämässä ) en viihtynyt.
Kaamea meteli,pirulliset diskovalot stroboineen.
Tuskaisesti vääntyilevät trimmatut kropat käyvät vauhdin, viinan
ja ekstaasin voimalla.
Irvistyksestä muovatut toivottomat hymyt
pörssikurssien noustessa ja laskiessa.
Muoviraha vinkui,katteettomia lupauksia signeerattiin
kuin hengen hädässä.
Tiedettiin,ettei huominen koskaan tule,koska jo porhalsimme
siitä ohi,elämämme ensi viikkoa velaksi.
Vuosisadan runoilija
Vierailija kirjoitti:
Kipuja tms pelkään kyllä mutta itse kuolemaa en. Ateisti.
Samoin sillä erotuksella etten ole ateisti. Uskon ihan omalla tavalla vaikka olenkin eronnut kirkosta. Vielä lisäksi uskon, että helvetti on täällä maan päällä. 💞
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Ateisti mä varmaan olen. En kiellä, etteikö olisi mahdollista jonkin korkeamman voiman olemassaolo, mutten ala väittämään, että se on juuri tietynlainen tai että se ylipäätään varmasti on olemassa.
En pelkää. Läheisten kuolemaa kyllä, mutta siinäkin enemmän sitä että joutuvatko kärsimään ja elämää ilman heitä. Olen kristitty ja tiedän että kuoleman jälkeen päästään kotiin.