Lue keskustelun säännöt.
Siitä miesten väheksymisestä..
14.01.2016 |
Tunsin piston sydämessäni kun luin uutisen. Ehkäpä väheksyn miestäni, etkäpä nillitän ja kritisoin. Se on alkanut naimisiinmenon jälkeen ja varmasti suuri syy on väsymyksessä. Menee hermo vastuun kantamiseen. Kaikki tais alkaa oikeastaan jo häistä. Niiden järjestely jäi kokonaan mun ja mun kaasojen vastuulle, mies oli joka asiaan "ihan sama". Ei jaksanut laittaa tikkua ristiin tai mitään asioita selvitellä tai varailla. Sitten tuli raskaus ja minä olin se, joka huolehti siitä miten syödään ja mitä vauvalle pitää hankkia, miten sitä hoidetaan jne. Synnytykseen valmistauduin yksin, en ikinä nähnyt miestä lukemassa mitään oppaita tai ohjeita. Lapsi syntyi ja minä sitä hoidin, kyllä mieskin siinä osuutensa teki, mutta jatkuvasti sai olla ohjaamassa, kun tosiaan ei ollut mihinkään oma-aloitteisesti perehtynyt. Minä sitten pohdin milloin aloitetaan kiinteät ruuat, miten vuorokausirytmiä parannetaan, miten kantoliinaillaan, sormiruokaillaan, parannetaan kodin turvallisuutta, tutkin ja opiskelin. Tänään aiemmin mies oli lähdössä lapsen kanssa käymään ulkona ja no kidding, se kysyi multa, että miten lapsi pitää pukea. Se ei tiedä edes sitä! Ja joka kerta pitää sille selittää, että missä mikäkin lapsen vaatekappale ja hoitotarvike sijaitsee. Aina noi samat kyselyt ja selitykset. Ärsyttää, ettei mies KESKITY, vaan tuntuu olevan koko ajan jollain ihan omalla ufoplaneetallaan. En jaksais olla se, jonka pitää aina muistaa menot ja pidellä lankoja käsissään. Joskus jos olen antanut olla ja koittanut, josko mies ottais vastuuta, olen huomannut ettei siitä mitään tule, asiat jää roikkumaan. Varsinkaan mitkään sosiaaliset jutut ei tule hoidettua. Mies ei muista edes omien vanhempiensa syntymäpäiviä, saati, että tajuaisi onnitella ilman mun patistelua.
Miehet (ikävä yleistys) nyt vaan on useassa asiassa todella välinpitämättömiä. Ei ne sitä pahuuttaan tee, mutta jotain jännää säpäkkyyttä niiltä puuttuu, mitä taas naisilla ehkä luontaisesti on enemmän.
Koitan olla miehelläni kuitenkin kiva ja ymmärtäväinen. Koitan ajatella, että se on aika hyvä korjaushommissa, vaikka rehellisesti, ei niitä korjaushommia ole edes kerran viikossa ja tätä arkea pitäis elää joka päivä. Huumori auttaa kyllä vähän ja se, että kavereiden kanssa jaetaan samankaltaisia kokemuksia miehistämme ;).
Kommentit (82)
Joo, näitä "en osaa", "en tiedä", "en välitä", "ei mua kiinnosta" miehiä riittää joilla ei ole omaa mielipidettä mihinkään asiaan. Sen vuoksi mielestäni naiset yleensä turhautuvat, kun miehillä jää joka asia roikkumaan ja varsinkin monissa valinnoissa kuten sisustusasioissa asenne voi olla että ihan sama. Vähän enemmän kuitenkin odottaisi kiinnostusta eri asioihin puolisoltaan. Sitten naiset normaalisti alkavat nalkuttamaan ja piilovittuilemaan kun kyllästyvät miehensä lepsuun asenteeseen.
Toisekseen kun mennään terapiaan niin miehet ovat paljon vieraskoreampia. Voin kuvitella esim. millaista paskaa omat miespuoliset sukulaiseni varmaan jollekin terapiatädille selittäisivät ihan hurmatakseen tämän. Naiset taas ovat jo suorempia kun ovat niin turhautuneita tilanteeseen. Yksikin luultavasti olisi kuin Casanova suurinpiirtein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luultavasti osalta oma-aloitteisuus puuttuu kun on aina saanut tulla valmiiseen pöytään. Ei osata hoitaa kotiin liittyviä ja sosiaalisia asioita kun äiti on aina hoitanut kaikki kotona muiden puolesta.
Olin nuorempana perheterapiassa tai mikä avioliittoterapia oli. Aina vaimolla oli jotain sanomista minusta kun oltiin terapiassa. Aina löytyi valituksen aihe mutta sitten terapian ulkopuolella ei ottanut asioita esiin. Sanoin että voidaan puhua niistä asioista, mutta ei se hänelle käynyt. Hänen kesimänsä viat piti käsitellä terapiassa. Tosi ihme tyyli.
Kunnioittaisitte miehen mielipidettä ja tyyliä hoitaa sosiaalisia suhteita.
En ymmärrä mitä pahaa siinä on jos mies kysyy että mitä vaatetta laittaa lapselle ulkoilua varten. Ei sekään ole mikään ihme ettei tiedä vaatteiden paikkoja.
Taitaa olla tarkoitus vaan etsiä miehen vikoja ja esitellä miehelle nämä hänen vikansa.
Olisitte hiukan suvaitsevaisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kunnioittaisitte miehen mielipidettä ja tyyliä hoitaa sosiaalisia suhteita.
Tästä olen samaa mieltä. En näe mitään syytä puuttua miehen ja hänen vanhempiensa suhteeseen. Jos syntymäpäiviä ei ole tapana noteerata, miksi ulkopuolinen siihen tulisi päsmäröimään?
Muutenhan tuo ap:n mies on toivoton urvelo joka karttaa vastuuta kuin tyylipuhdas kotiloinen.
Miksi naiset rakastavat aloittajankin harrastamaa uhriutumista, samaan aikaan pitää tavoitella täydellisyyttä?
Mutta vika on aina miehessä. Aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä pahaa siinä on jos mies kysyy että mitä vaatetta laittaa lapselle ulkoilua varten. Ei sekään ole mikään ihme ettei tiedä vaatteiden paikkoja.
Taitaa olla tarkoitus vaan etsiä miehen vikoja ja esitellä miehelle nämä hänen vikansa.
Olisitte hiukan suvaitsevaisempia.
Varmaan olisi odotettavaa että mies opettelee miten lapsi puetaan ennen kuin lapsi on kouluikäinen. Jos nainenkin saa itsenäisesti selville miten ne vaatteet kuuluu laittaa, joten onko miehellä jotain estettä itsenäisesti opetella että miten se lapsi puetaan oikeaoppisesti? Miksi naista pitää olla aina vinkumassa työnjohtajaksi joka tapauksessa. Vähemmästäkin menee pidemmän päälle käämit.
Minulle tuli näin ikisinkkuna paha mieli siitä jutusta. Jos ikinä miehen löytäisin niin kyllä osaisin arvostaa ja hemmotella, sitä on yksinäisinä iltoina tullut niin paljon mietittyä millaista elämä olisi jos asunnossa olisi joku toinenkin ja miten haluaisi kiintymystään osoittaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän se on perusvika suomalaisessa naisessa. Kaikkeen pitää saada sanoa se viimeinen sana joka tietenkin on ainoa oikea mielipide . Ja useimmiten vielä viimeisen päälle marttyyrimaisella käyttäytymisellä.
Jos miehen kysely harmittaa niin varmaan harmittaa sitten lapsikin kun se alkaa kyselemään.
Ei mies kysynyt sen takia ettei osannut pukea lapsen päälle hän kysyi sen takia että mitä nainen halusi hänen pukevan lapsen ylle. Miestä oli varmaan moitittu aiemmilla kerroilla vaatevalinnoista ja mies halusi välttää tämän moittimisen kysymyksellään.
Sitten nuo kaikki menot.Lapsi voi paremmin jos niitä menoja ei niin hirveästi olisi. Isän "kotoilu" on siis lapselle hyväksi, eikä aina jotain vauvauintia sun muuta väkisin keksittyä menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä pahaa siinä on jos mies kysyy että mitä vaatetta laittaa lapselle ulkoilua varten. Ei sekään ole mikään ihme ettei tiedä vaatteiden paikkoja.
Taitaa olla tarkoitus vaan etsiä miehen vikoja ja esitellä miehelle nämä hänen vikansa.
Olisitte hiukan suvaitsevaisempia.
Varmaan olisi odotettavaa että mies opettelee miten lapsi puetaan ennen kuin lapsi on kouluikäinen. Jos nainenkin saa itsenäisesti selville miten ne vaatteet kuuluu laittaa, joten onko miehellä jotain estettä itsenäisesti opetella että miten se lapsi puetaan oikeaoppisesti? Miksi naista pitää olla aina vinkumassa työnjohtajaksi joka tapauksessa. Vähemmästäkin menee pidemmän päälle käämit.
Miksi olet miehen kanssa , ja vielä lisääntynyt jos YHTEISEN lapsenne hoitaminen on noin raskasta?
Haluat siis vain uhriutua. Hieno syy lisääntymiselle.
Entä jos mies ei uskalla tehdä mitään oma-aloitteisesti, koska on tullut lytätyksi liian usein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, olet ihana kun jaksat kaikesta huolimatta olla ystävällinen miehellesi ja yrittää nähdä jotain huumoria siinä että joudut yksin olemaan vastuussa, vaikka vastuu kuuluisi molemmille. Yritetään vastustaa miesten kohtelua lapsina, vaikka ne joskus tekeekin sen vaikeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä pahaa siinä on jos mies kysyy että mitä vaatetta laittaa lapselle ulkoilua varten. Ei sekään ole mikään ihme ettei tiedä vaatteiden paikkoja.
Taitaa olla tarkoitus vaan etsiä miehen vikoja ja esitellä miehelle nämä hänen vikansa.
Olisitte hiukan suvaitsevaisempia.
Varmaan olisi odotettavaa että mies opettelee miten lapsi puetaan ennen kuin lapsi on kouluikäinen. Jos nainenkin saa itsenäisesti selville miten ne vaatteet kuuluu laittaa, joten onko miehellä jotain estettä itsenäisesti opetella että miten se lapsi puetaan oikeaoppisesti? Miksi naista pitää olla aina vinkumassa työnjohtajaksi joka tapauksessa. Vähemmästäkin menee pidemmän päälle käämit.
Miksi olet miehen kanssa , ja vielä lisääntynyt jos YHTEISEN lapsenne hoitaminen on noin raskasta?
Haluat siis vain uhriutua. Hieno syy lisääntymiselle.
Kommentoin tapausta. Ilmeisesti hävisit kun piti mennä henkilökohtaisuuksiin. Mulla ei oo lasta, mutta kerroinpahan vain havaintoja tuttavieni perhe-elämästä. Kertakaikkisen toivottomia miehiä, joiden vaimon pitää olla ilmeisesti miehenkin äiti. Ja näitähän piisaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärtänyt sen Väestöliiton asiantuntijan toteamusta siitä, ettei hän osannut vastata miespuoliselle terapia-asiakkaallen mitä tämän pitäisi tehdä, kun koirakin on vaimolle häntä arvokkaampi. Oikea vastaus on päivän selvä. Sellaisesta suhteesta pitää lähteä.
Jos parisuhdeneuvontaan on menty sen takia, että liitto pysyisi kasassa joillain keinoilla, niin onko peli siis tuossa tapauksessa täydellisesti jo menetetty? :D
Ketju kääntyi jo aloituksesta alkaen miesten mollaamiseksi ja väheksymiseksi.
Näinkö naiset ovat oikeasti näin sokeita omalle käytökselleen?
Usein se väheksyntä perhearjessa tosiaan kasvaa siitä, että mies ei ymmärrä perheen asioiden koskevan myös itseään. Koetaan pomottamiseksi, jos nainen pyytää apua. Ja jos nainen ei apua kauniilla äänensävyllä koskaan saa, äänensävy muuttuu. Näin käy liian usein. Täälläkin joku isä itki, kun hän joutuu kuljettamaan lapsiaan harrastuksissa, ikään kuin lasten jutut eivät kuuluisi hänelle. Perhe on yhteinen juttu, ei naisten salaliitto miesten kiusaamiseksi.
Miehissä on oikein uhriutumisen mestareita. Vaikka nainen on sanonut jotain 100 kertaa ja sen jälkeen vasta räjähtää miehelleen, niin sitten kommentit ovat tyyliin "mitä sä nalkutat" ja "ihmetellään että miten meillä nyt tämmöinen ongelma on". Ihme tampioita, jotka eivät usko kerralla.
Minä en ymmärtänyt sen Väestöliiton asiantuntijan toteamusta siitä, ettei hän osannut vastata miespuoliselle terapia-asiakkaallen mitä tämän pitäisi tehdä, kun koirakin on vaimolle häntä arvokkaampi. Oikea vastaus on päivän selvä. Sellaisesta suhteesta pitää lähteä.