Lue keskustelun säännöt.
Siitä miesten väheksymisestä..
14.01.2016 |
Tunsin piston sydämessäni kun luin uutisen. Ehkäpä väheksyn miestäni, etkäpä nillitän ja kritisoin. Se on alkanut naimisiinmenon jälkeen ja varmasti suuri syy on väsymyksessä. Menee hermo vastuun kantamiseen. Kaikki tais alkaa oikeastaan jo häistä. Niiden järjestely jäi kokonaan mun ja mun kaasojen vastuulle, mies oli joka asiaan "ihan sama". Ei jaksanut laittaa tikkua ristiin tai mitään asioita selvitellä tai varailla. Sitten tuli raskaus ja minä olin se, joka huolehti siitä miten syödään ja mitä vauvalle pitää hankkia, miten sitä hoidetaan jne. Synnytykseen valmistauduin yksin, en ikinä nähnyt miestä lukemassa mitään oppaita tai ohjeita. Lapsi syntyi ja minä sitä hoidin, kyllä mieskin siinä osuutensa teki, mutta jatkuvasti sai olla ohjaamassa, kun tosiaan ei ollut mihinkään oma-aloitteisesti perehtynyt. Minä sitten pohdin milloin aloitetaan kiinteät ruuat, miten vuorokausirytmiä parannetaan, miten kantoliinaillaan, sormiruokaillaan, parannetaan kodin turvallisuutta, tutkin ja opiskelin. Tänään aiemmin mies oli lähdössä lapsen kanssa käymään ulkona ja no kidding, se kysyi multa, että miten lapsi pitää pukea. Se ei tiedä edes sitä! Ja joka kerta pitää sille selittää, että missä mikäkin lapsen vaatekappale ja hoitotarvike sijaitsee. Aina noi samat kyselyt ja selitykset. Ärsyttää, ettei mies KESKITY, vaan tuntuu olevan koko ajan jollain ihan omalla ufoplaneetallaan. En jaksais olla se, jonka pitää aina muistaa menot ja pidellä lankoja käsissään. Joskus jos olen antanut olla ja koittanut, josko mies ottais vastuuta, olen huomannut ettei siitä mitään tule, asiat jää roikkumaan. Varsinkaan mitkään sosiaaliset jutut ei tule hoidettua. Mies ei muista edes omien vanhempiensa syntymäpäiviä, saati, että tajuaisi onnitella ilman mun patistelua.
Miehet (ikävä yleistys) nyt vaan on useassa asiassa todella välinpitämättömiä. Ei ne sitä pahuuttaan tee, mutta jotain jännää säpäkkyyttä niiltä puuttuu, mitä taas naisilla ehkä luontaisesti on enemmän.
Koitan olla miehelläni kuitenkin kiva ja ymmärtäväinen. Koitan ajatella, että se on aika hyvä korjaushommissa, vaikka rehellisesti, ei niitä korjaushommia ole edes kerran viikossa ja tätä arkea pitäis elää joka päivä. Huumori auttaa kyllä vähän ja se, että kavereiden kanssa jaetaan samankaltaisia kokemuksia miehistämme ;).
Kommentit (82)
Tämä uutinen ja sen herättämä keskustelu on selvästi vaivaannuttanut mammat. Ei ole kiva kun julkisesti puhutaan miten hirveitä ämmiä he kotona ovat. Ei huolta, tämä unohtuu pian ja menee taas vuosia ennen kuin joku toimittaja ei keksi muuta mistä kirjoittaa. Olette te tietenkin edelleen hirveitä ämmiä sillä välin, varmaan pahempia, mutta ei siitä kohkata.
t. Ei enää vittu ikinä naisen kanssa saman kämpän alle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että anna vaan kaiken kaatua.
Jos mies ei muista vanhempiensa synttäreitä, hautajaisia, mitä vaan, niin se on vaan siltä pois.
Jos se ei tajua, kun lapsi itkee nälkäänsä ja sulta kiukutellen tivaa, että miksi lapsi koko ajan itkee, niin lyö sille se kirja käteen, jonka itsekin olet lukenut.
Jos mies laittaa lapsen alasti pakkaseen ja lapsi sairastuu, niin mies hoitaa.
Jos päiväkodista tulee noottia, ettei ole sopivia vaatteita tai muuta, niin suora soitonsiirto miehen puhelimeen, niin se voi kuunnella ne valitukset.
Jos ei mies tajua senkään jälkeen lapsensa hyvinvoinnin päälle, niin antaa tulla lastensuojeluilmoitusta, mies voi senkin hoitaa, kun kerran ei helpommalla satu kiinnostamaan. He saavat sitten opettaa miestä hoitamaan lasta kädestä pitäen, niin jos se vaikka sitten siitä alkaisi menemään jakeluun, että lapsella pitää olla vuorokausirytmi eikä voi syödä koko ajan hampurilaisia.
Mut ainakaan itse ei tarvii sitten loputtomasti stressata ja nalkuttaa. Säästää omaa mielenterveyttä.
Aika paska jätkä saa kyllä olla, jos ei jaksa oman lapsen hyvinvoinnin eteen nähdä vaivaa, vaan lapsi joutuu kärsimään tuosta uppiniskaisuudesta.
Elämä on vaan liian lyhyt kannattelemaan aikuisia miehiä, joita ei kiinnosta opetella tärkeitä asioita läheistensä kannalta.
Ja tuon sanottuani, en mäkään kattoisi puolisoa, joka laittaa koiransa mua tärkeämmälle sijalle. Jos vaikka mietitään näitä mammoja, joilla on se puudeli ja sitä sitten lihotetaan ja lässytetään, eikä jakseta edes kouluttaa. En mä jaksaisi edes yrittää, jos toinen on jo luovuttanut.
Mä en yhtään ihmettele että miehet ei pidä lapsiinsa yhteyttä jos niillä on mammojen kaltaisia tyttäriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä pahaa siinä on jos mies kysyy että mitä vaatetta laittaa lapselle ulkoilua varten. Ei sekään ole mikään ihme ettei tiedä vaatteiden paikkoja.
Taitaa olla tarkoitus vaan etsiä miehen vikoja ja esitellä miehelle nämä hänen vikansa.
Olisitte hiukan suvaitsevaisempia.
Varmaan olisi odotettavaa että mies opettelee miten lapsi puetaan ennen kuin lapsi on kouluikäinen. Jos nainenkin saa itsenäisesti selville miten ne vaatteet kuuluu laittaa, joten onko miehellä jotain estettä itsenäisesti opetella että miten se lapsi puetaan oikeaoppisesti? Miksi naista pitää olla aina vinkumassa työnjohtajaksi joka tapauksessa. Vähemmästäkin menee pidemmän päälle käämit.
Miksi olet miehen kanssa , ja vielä lisääntynyt jos YHTEISEN lapsenne hoitaminen on noin raskasta?
Haluat siis vain uhriutua. Hieno syy lisääntymiselle.
Kommentoin tapausta. Ilmeisesti hävisit kun piti mennä henkilökohtaisuuksiin. Mulla ei oo lasta, mutta kerroinpahan vain havaintoja tuttavieni perhe-elämästä. Kertakaikkisen toivottomia miehiä, joiden vaimon pitää olla ilmeisesti miehenkin äiti. Ja näitähän piisaa.
Mitäs se kertoo näistä tuntemistasi naisista? Kuinka toivottomia he ovat , jos epätoivoissaan on pitänyt ottaa niin toivottomia miehiä?
Nämä keskustelusi olet siis käynyt juuri siinä hengessä , mistä tuo asiantuntijakin puhui.
Naiset vähättelevät miehiä naisporukassa. Osui ja upposi siis.
Vierailija kirjoitti:
Usein se väheksyntä perhearjessa tosiaan kasvaa siitä, että mies ei ymmärrä perheen asioiden koskevan myös itseään. Koetaan pomottamiseksi, jos nainen pyytää apua. Ja jos nainen ei apua kauniilla äänensävyllä koskaan saa, äänensävy muuttuu. Näin käy liian usein. Täälläkin joku isä itki, kun hän joutuu kuljettamaan lapsiaan harrastuksissa, ikään kuin lasten jutut eivät kuuluisi hänelle. Perhe on yhteinen juttu, ei naisten salaliitto miesten kiusaamiseksi.
Miehet haluaa seesteistä rauhallista kotoilua. Pitää niitä villasukkapäiviä useammin , eikä vaan jotain teatterinomaista suorittamista jonkun naistenlehden ilmoille heittämän mallin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että anna vaan kaiken kaatua.
Jos mies ei muista vanhempiensa synttäreitä, hautajaisia, mitä vaan, niin se on vaan siltä pois.
Jos se ei tajua, kun lapsi itkee nälkäänsä ja sulta kiukutellen tivaa, että miksi lapsi koko ajan itkee, niin lyö sille se kirja käteen, jonka itsekin olet lukenut.
Jos mies laittaa lapsen alasti pakkaseen ja lapsi sairastuu, niin mies hoitaa.
Jos päiväkodista tulee noottia, ettei ole sopivia vaatteita tai muuta, niin suora soitonsiirto miehen puhelimeen, niin se voi kuunnella ne valitukset.
Jos ei mies tajua senkään jälkeen lapsensa hyvinvoinnin päälle, niin antaa tulla lastensuojeluilmoitusta, mies voi senkin hoitaa, kun kerran ei helpommalla satu kiinnostamaan. He saavat sitten opettaa miestä hoitamaan lasta kädestä pitäen, niin jos se vaikka sitten siitä alkaisi menemään jakeluun, että lapsella pitää olla vuorokausirytmi eikä voi syödä koko ajan hampurilaisia.
Mut ainakaan itse ei tarvii sitten loputtomasti stressata ja nalkuttaa. Säästää omaa mielenterveyttä.
Aika paska jätkä saa kyllä olla, jos ei jaksa oman lapsen hyvinvoinnin eteen nähdä vaivaa, vaan lapsi joutuu kärsimään tuosta uppiniskaisuudesta.
Elämä on vaan liian lyhyt kannattelemaan aikuisia miehiä, joita ei kiinnosta opetella tärkeitä asioita läheistensä kannalta.
Ja tuon sanottuani, en mäkään kattoisi puolisoa, joka laittaa koiransa mua tärkeämmälle sijalle. Jos vaikka mietitään näitä mammoja, joilla on se puudeli ja sitä sitten lihotetaan ja lässytetään, eikä jakseta edes kouluttaa. En mä jaksaisi edes yrittää, jos toinen on jo luovuttanut.
Jos mies tekisi vastaavat ja nainen joutuisi maksamaan omat laskunsa niin voi hellanlettas mikä itku :D
Vierailija kirjoitti:
Ketju täynnä miesvihaa. Tämä palsta se ei vaan muutu, eikä edes Väestöliiton johtava asiantuntija saa teitä ymmärtämään, millaisia hirviöitä te oikeasti olette suomalaista miestä kohtaan.
Niin. Nainen, tuo hirveä otus, on niin häijy, että toivoo perheen toisenkin aikuisen käyttäytyvän kuin aikuinen. Ollaan me naiset vaan pahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisessa, pitkässä ketjussa naiset puhuvat vain kotitöistä ja lapsista.
Niillä ei ole mitään sen kanssa tekemistä , että naiset väheksyvät ja halveksuvat miehiä-ilmiön kanssa.
Koskee muitakin kuin lapsiperheellisiä ihmisiä.
Lapsiperheen äideilläkään ei ole siis mitään muita elämänarvoja ja kiinnostuksen kohteita tai tavoitteita elämässään kuin lapsen pukeminen ja kotityöt?
Vierailija kirjoitti:
Miehissä on oikein uhriutumisen mestareita. Vaikka nainen on sanonut jotain 100 kertaa ja sen jälkeen vasta räjähtää miehelleen, niin sitten kommentit ovat tyyliin "mitä sä nalkutat" ja "ihmetellään että miten meillä nyt tämmöinen ongelma on". Ihme tampioita, jotka eivät usko kerralla.
Niin, jatkuva nalkuttaminen ja asiasta jankkaaminenhan on se paras kommunikaation keino, joka tuottaa tulosta hyvässä hengessä. Älä missään nimessä kokeile mitään muuta keinoa kuin nalkuttaminen. Pidä toi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehissä on oikein uhriutumisen mestareita. Vaikka nainen on sanonut jotain 100 kertaa ja sen jälkeen vasta räjähtää miehelleen, niin sitten kommentit ovat tyyliin "mitä sä nalkutat" ja "ihmetellään että miten meillä nyt tämmöinen ongelma on". Ihme tampioita, jotka eivät usko kerralla.
Niin, jatkuva nalkuttaminen ja asiasta jankkaaminenhan on se paras kommunikaation keino, joka tuottaa tulosta hyvässä hengessä. Älä missään nimessä kokeile mitään muuta keinoa kuin nalkuttaminen. Pidä toi.
Kai se on pakko jankata jos mitään ei tapahdu?
Vierailija kirjoitti:
Toisessa, pitkässä ketjussa naiset puhuvat vain kotitöistä ja lapsista.
Niillä ei ole mitään sen kanssa tekemistä , että naiset väheksyvät ja halveksuvat miehiä-ilmiön kanssa.
Koskee muitakin kuin lapsiperheellisiä ihmisiä.
Lapsiperheen äideilläkään ei ole siis mitään muita elämänarvoja ja kiinnostuksen kohteita tai tavoitteita elämässään kuin lapsen pukeminen ja kotityöt?
Olen seurannut paria naisvaltaista palstaa ja naisilla on juuri tuo tärkeää että ei laiskotella. Saatetaan avautua pitkin päivää ja häveten esittää kuinka ei kotityöt ole sujuneet ja sitten pitkiä luetteloita siitä että mitä on päivän mittaan tehnyt.
Kasvatuksen tuloshan tuollainen kova suorittaminen on ja se että kokee itsensä huonona jos ei suorita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehissä on oikein uhriutumisen mestareita. Vaikka nainen on sanonut jotain 100 kertaa ja sen jälkeen vasta räjähtää miehelleen, niin sitten kommentit ovat tyyliin "mitä sä nalkutat" ja "ihmetellään että miten meillä nyt tämmöinen ongelma on". Ihme tampioita, jotka eivät usko kerralla.
Niin, jatkuva nalkuttaminen ja asiasta jankkaaminenhan on se paras kommunikaation keino, joka tuottaa tulosta hyvässä hengessä. Älä missään nimessä kokeile mitään muuta keinoa kuin nalkuttaminen. Pidä toi.
Se ongelma on että kaikki miehet "eivät kuule" normaaleja pyyntöjä.
Vierailija kirjoitti:
Tunsin piston sydämessäni kun luin uutisen. Ehkäpä väheksyn miestäni, etkäpä nillitän ja kritisoin. Se on alkanut naimisiinmenon jälkeen ja varmasti suuri syy on väsymyksessä. Menee hermo vastuun kantamiseen. Kaikki tais alkaa oikeastaan jo häistä. Niiden järjestely jäi kokonaan mun ja mun kaasojen vastuulle, mies oli joka asiaan "ihan sama". Ei jaksanut laittaa tikkua ristiin tai mitään asioita selvitellä tai varailla. Sitten tuli raskaus ja minä olin se, joka huolehti siitä miten syödään ja mitä vauvalle pitää hankkia, miten sitä hoidetaan jne. Synnytykseen valmistauduin yksin, en ikinä nähnyt miestä lukemassa mitään oppaita tai ohjeita. Lapsi syntyi ja minä sitä hoidin, kyllä mieskin siinä osuutensa teki, mutta jatkuvasti sai olla ohjaamassa, kun tosiaan ei ollut mihinkään oma-aloitteisesti perehtynyt. Minä sitten pohdin milloin aloitetaan kiinteät ruuat, miten vuorokausirytmiä parannetaan, miten kantoliinaillaan, sormiruokaillaan, parannetaan kodin turvallisuutta, tutkin ja opiskelin. Tänään aiemmin mies oli lähdössä lapsen kanssa käymään ulkona ja no kidding, se kysyi multa, että miten lapsi pitää pukea. Se ei tiedä edes sitä! Ja joka kerta pitää sille selittää, että missä mikäkin lapsen vaatekappale ja hoitotarvike sijaitsee. Aina noi samat kyselyt ja selitykset. Ärsyttää, ettei mies KESKITY, vaan tuntuu olevan koko ajan jollain ihan omalla ufoplaneetallaan. En jaksais olla se, jonka pitää aina muistaa menot ja pidellä lankoja käsissään. Joskus jos olen antanut olla ja koittanut, josko mies ottais vastuuta, olen huomannut ettei siitä mitään tule, asiat jää roikkumaan. Varsinkaan mitkään sosiaaliset jutut ei tule hoidettua. Mies ei muista edes omien vanhempiensa syntymäpäiviä, saati, että tajuaisi onnitella ilman mun patistelua.
Miehet (ikävä yleistys) nyt vaan on useassa asiassa todella välinpitämättömiä. Ei ne sitä pahuuttaan tee, mutta jotain jännää säpäkkyyttä niiltä puuttuu, mitä taas naisilla ehkä luontaisesti on enemmän.
Koitan olla miehelläni kuitenkin kiva ja ymmärtäväinen. Koitan ajatella, että se on aika hyvä korjaushommissa, vaikka rehellisesti, ei niitä korjaushommia ole edes kerran viikossa ja tätä arkea pitäis elää joka päivä. Huumori auttaa kyllä vähän ja se, että kavereiden kanssa jaetaan samankaltaisia kokemuksia miehistämme ;).
Mietin lukiessani huomaatko itse oman asenteesi? Onko tämä aloitus aito vai taas provokaatio? Mutta niin aidon oloinen, monet varmasti tunnistavat itsensä ja suhteensa tästä. Ihmiset myös parisuhteessa on aidosti kiinnostuneita eri asioita. Miehet eivät yleensä niin hirveästi jaksa innostua esim. hääjärjestelyistä mutta suostuvat isoihinkin prinsessahäihin kun se rakas sellaiset haluaa. MOnet miehet ovat kehnompia pitämään yhteyttä sukuun. Miehet eivät itse ole raskaana, valmistautuminen vauvaan on varmasti erilaista kuin naisilla. Ajattelepa jos miehelläsi olisi yhtä voimakkaat mielipiteet asioista kuin sinusta, eikö elämä olisi riitelyä - tuskin kuitenkaan olisitte samaa mieltä mitkä vaatteet lapselle pitää laittaa päälle tai minkälaiset servetit seuraaviin juhliin laitetaan.
JUuri tätä asennetta siinä väestöliiton haastattelussa tarkoitettiin. Nainen tietää kaiken paremmin, nainen päättää - eikä oikeasti edes kysy miehen mielipidettä. KOkeilepa joskus, aika helposti ajattelet, että sinun mielipiteesi on kuitenkin se parempi... Ja mietipä jos sinä joskus opettelet tekemään niitä miesten korjausjuttuja, entä jos miehesi tuhahtelee koko ajan vieressä, ei noin... Haluatko kokeilla hommaa uudestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunsin piston sydämessäni kun luin uutisen. Ehkäpä väheksyn miestäni, etkäpä nillitän ja kritisoin. Se on alkanut naimisiinmenon jälkeen ja varmasti suuri syy on väsymyksessä. Menee hermo vastuun kantamiseen. Kaikki tais alkaa oikeastaan jo häistä. Niiden järjestely jäi kokonaan mun ja mun kaasojen vastuulle, mies oli joka asiaan "ihan sama". Ei jaksanut laittaa tikkua ristiin tai mitään asioita selvitellä tai varailla. Sitten tuli raskaus ja minä olin se, joka huolehti siitä miten syödään ja mitä vauvalle pitää hankkia, miten sitä hoidetaan jne. Synnytykseen valmistauduin yksin, en ikinä nähnyt miestä lukemassa mitään oppaita tai ohjeita. Lapsi syntyi ja minä sitä hoidin, kyllä mieskin siinä osuutensa teki, mutta jatkuvasti sai olla ohjaamassa, kun tosiaan ei ollut mihinkään oma-aloitteisesti perehtynyt. Minä sitten pohdin milloin aloitetaan kiinteät ruuat, miten vuorokausirytmiä parannetaan, miten kantoliinaillaan, sormiruokaillaan, parannetaan kodin turvallisuutta, tutkin ja opiskelin. Tänään aiemmin mies oli lähdössä lapsen kanssa käymään ulkona ja no kidding, se kysyi multa, että miten lapsi pitää pukea. Se ei tiedä edes sitä! Ja joka kerta pitää sille selittää, että missä mikäkin lapsen vaatekappale ja hoitotarvike sijaitsee. Aina noi samat kyselyt ja selitykset. Ärsyttää, ettei mies KESKITY, vaan tuntuu olevan koko ajan jollain ihan omalla ufoplaneetallaan. En jaksais olla se, jonka pitää aina muistaa menot ja pidellä lankoja käsissään. Joskus jos olen antanut olla ja koittanut, josko mies ottais vastuuta, olen huomannut ettei siitä mitään tule, asiat jää roikkumaan. Varsinkaan mitkään sosiaaliset jutut ei tule hoidettua. Mies ei muista edes omien vanhempiensa syntymäpäiviä, saati, että tajuaisi onnitella ilman mun patistelua.
Miehet (ikävä yleistys) nyt vaan on useassa asiassa todella välinpitämättömiä. Ei ne sitä pahuuttaan tee, mutta jotain jännää säpäkkyyttä niiltä puuttuu, mitä taas naisilla ehkä luontaisesti on enemmän.
Koitan olla miehelläni kuitenkin kiva ja ymmärtäväinen. Koitan ajatella, että se on aika hyvä korjaushommissa, vaikka rehellisesti, ei niitä korjaushommia ole edes kerran viikossa ja tätä arkea pitäis elää joka päivä. Huumori auttaa kyllä vähän ja se, että kavereiden kanssa jaetaan samankaltaisia kokemuksia miehistämme ;).
Mietin lukiessani huomaatko itse oman asenteesi? Onko tämä aloitus aito vai taas provokaatio? Mutta niin aidon oloinen, monet varmasti tunnistavat itsensä ja suhteensa tästä. Ihmiset myös parisuhteessa on aidosti kiinnostuneita eri asioita. Miehet eivät yleensä niin hirveästi jaksa innostua esim. hääjärjestelyistä mutta suostuvat isoihinkin prinsessahäihin kun se rakas sellaiset haluaa. MOnet miehet ovat kehnompia pitämään yhteyttä sukuun. Miehet eivät itse ole raskaana, valmistautuminen vauvaan on varmasti erilaista kuin naisilla. Ajattelepa jos miehelläsi olisi yhtä voimakkaat mielipiteet asioista kuin sinusta, eikö elämä olisi riitelyä - tuskin kuitenkaan olisitte samaa mieltä mitkä vaatteet lapselle pitää laittaa päälle tai minkälaiset servetit seuraaviin juhliin laitetaan.
JUuri tätä asennetta siinä väestöliiton haastattelussa tarkoitettiin. Nainen tietää kaiken paremmin, nainen päättää - eikä oikeasti edes kysy miehen mielipidettä. KOkeilepa joskus, aika helposti ajattelet, että sinun mielipiteesi on kuitenkin se parempi... Ja mietipä jos sinä joskus opettelet tekemään niitä miesten korjausjuttuja, entä jos miehesi tuhahtelee koko ajan vieressä, ei noin... Haluatko kokeilla hommaa uudestaan?
Ainoa asia mitä mielestäni AP kyllä tuossa toivoi olisi että mies olisi osallistuvampi normaaliin elämään. Kuka haluaa olla elämänsä jonkun ihmisen kanssa, jota arjen pienet yksityiskohdat eivät kiinnosta yhtään ja että kaikki on "aivan sama". Kertoo jo jotain ihmisestäkin jos ei jaksa edes sukulaisiinsa pitää yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehissä on oikein uhriutumisen mestareita. Vaikka nainen on sanonut jotain 100 kertaa ja sen jälkeen vasta räjähtää miehelleen, niin sitten kommentit ovat tyyliin "mitä sä nalkutat" ja "ihmetellään että miten meillä nyt tämmöinen ongelma on". Ihme tampioita, jotka eivät usko kerralla.
Niin, jatkuva nalkuttaminen ja asiasta jankkaaminenhan on se paras kommunikaation keino, joka tuottaa tulosta hyvässä hengessä. Älä missään nimessä kokeile mitään muuta keinoa kuin nalkuttaminen. Pidä toi.
Kai se on pakko jankata jos mitään ei tapahdu?
Kerro minulle mikä on sellainen asia mistä pitää jankata ja sanoa miehelle sata kertaa,
mihin nainen ei itse kykene? Odotat siis miehen olevan sinun käskyläisesi ja antamiesi tehtävien suorittaja.
Todella terveeltä parisuhteeltahan tuollainen kuulostaa, eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehissä on oikein uhriutumisen mestareita. Vaikka nainen on sanonut jotain 100 kertaa ja sen jälkeen vasta räjähtää miehelleen, niin sitten kommentit ovat tyyliin "mitä sä nalkutat" ja "ihmetellään että miten meillä nyt tämmöinen ongelma on". Ihme tampioita, jotka eivät usko kerralla.
Niin, jatkuva nalkuttaminen ja asiasta jankkaaminenhan on se paras kommunikaation keino, joka tuottaa tulosta hyvässä hengessä. Älä missään nimessä kokeile mitään muuta keinoa kuin nalkuttaminen. Pidä toi.
Kai se on pakko jankata jos mitään ei tapahdu?
Kerro minulle mikä on sellainen asia mistä pitää jankata ja sanoa miehelle sata kertaa,
mihin nainen ei itse kykene? Odotat siis miehen olevan sinun käskyläisesi ja antamiesi tehtävien suorittaja.
Todella terveeltä parisuhteeltahan tuollainen kuulostaa, eikö?
Vaikka se että mies ei levitä omia vaatteitaan jatkuvasti sohvalle isoihin kasoihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehissä on oikein uhriutumisen mestareita. Vaikka nainen on sanonut jotain 100 kertaa ja sen jälkeen vasta räjähtää miehelleen, niin sitten kommentit ovat tyyliin "mitä sä nalkutat" ja "ihmetellään että miten meillä nyt tämmöinen ongelma on". Ihme tampioita, jotka eivät usko kerralla.
Niin, jatkuva nalkuttaminen ja asiasta jankkaaminenhan on se paras kommunikaation keino, joka tuottaa tulosta hyvässä hengessä. Älä missään nimessä kokeile mitään muuta keinoa kuin nalkuttaminen. Pidä toi.
Se ongelma on että kaikki miehet "eivät kuule" normaaleja pyyntöjä.
Niin, se nalkuttaminen on siis ainoa keino? Ja olet tällaisen miehen kanssa, koska __________________?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehissä on oikein uhriutumisen mestareita. Vaikka nainen on sanonut jotain 100 kertaa ja sen jälkeen vasta räjähtää miehelleen, niin sitten kommentit ovat tyyliin "mitä sä nalkutat" ja "ihmetellään että miten meillä nyt tämmöinen ongelma on". Ihme tampioita, jotka eivät usko kerralla.
Niin, jatkuva nalkuttaminen ja asiasta jankkaaminenhan on se paras kommunikaation keino, joka tuottaa tulosta hyvässä hengessä. Älä missään nimessä kokeile mitään muuta keinoa kuin nalkuttaminen. Pidä toi.
Se ongelma on että kaikki miehet "eivät kuule" normaaleja pyyntöjä.
Niin, se nalkuttaminen on siis ainoa keino? Ja olet tällaisen miehen kanssa, koska __________________?
Eikö sulle ole jo selitetty tämä asia. Jankkaat täällä edelleenkin.
Voi ei, on taas mammoilla pimppa vereslihalla läpikulkeneen hiekan takia. Mammat ei oikein tykkää jos näyttäytyvät huonossa valossa. Ymmärrettävää, tyrannit on aina tarvinneet laillisuuden verhon toimilleen.
Nettiaikana tuollainen käytös on kuitenkin vähän, no, huvittavaa. Kummelin sanoin, ne nauraa sulle, ne kaikki nauraa.
Ketju täynnä miesvihaa. Tämä palsta se ei vaan muutu, eikä edes Väestöliiton johtava asiantuntija saa teitä ymmärtämään, millaisia hirviöitä te oikeasti olette suomalaista miestä kohtaan.