Lue keskustelun säännöt.
Koska saan loukkaantua vähäsen?
08.12.2015 |
Äitini kuoli kuukausi sitten. Kuolema oli väistämätön ja meillä läheisillä, ja äidillä, oli siihen aikaa valmistautua, vaikka ainahan kuolema tulee liian pian.
Minulla on ystävä joka myös tunsi äitini hyvin, olemme lapsuudesta saakka olleet ystäviä, melkein 40 vuotta jo.
Äitini kuolinpäivän iltana, kun kaikki muu oli jo tehty mitä pitikin, soitin ystävälleni ja sanoin että nyt se sitten tapahtui; äitini kuoli. Juttelimme tovin ja puhelun jälkeen menin nukkumaan.
Tuon jälkeen ei ystävästäni ole kuulunut mitään. Ei yhtään mitään.
Mä olisin halunnut että ystäväni soittaa edes kerran ja kysyy, miten voin. Ja kyllä, tiedän että puhelinlinjat toimivat molempiin suuntiin, mutta jotenkin haluaisi saavan tukea vuosikymmenien aikaiselta ystävältä ilman erikseen pyytämistä.
Mä olen oikeasti vähäsen loukkaantunut tästä hiljaisuudesta hänen osaltaan, vaikka kyselinkin että koska sitä sit saa loukkaantua.
Kommentit (7)
Semmosia ihmiset on. Mullekkaan ei kukaan ikinä soittanut paitsi jos tarvis rahaa lainaan tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet valehtelija ja se tekee sinusta ainoastaan kusipään.
Vierailija kirjoitti:
Olet valehtelija ja se tekee sinusta ainoastaan kusipään.
Kiitos kauniista sanoistasi. En tiedä mitä viestiisi oikein vastaisin, kun en tiedä mistä moinen kumpuaa.
Kaikista parasta tukea ja ymmärrystä osaavat antaa samanlaista kokeneet. Yritä hakea tukea heidän seurastaan. Toisille sinun tilanteesi voi olla pelottava, vaikka he rakastavatkin sinua. Voimia ja valoa sinulle suuren surun hetkellä.
Aina on myös mahdollista, että ystävällesi on tullut omaan elämäänsä kriisi, jota ei meinaa jaksaa, jotene i jaksa tarjota sinulle tukea, eikä halua myöskään vaikeana aikana sinulle omia murheitaan kaataa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia ja lämmin osanotto.
Ihmiset arkailevat toisten surua. Huomasin, kun oma äitini kuoli kuinka vaikeaa ihmisten oli kohdata minut. Tuli tunne, etten saisi surra.
Se harmitti ja myöskin loukkasi.
Olen itse tuon kokemuksen myötä ymmärtänyt kuinka tärkeää auttaa ja tukea ystävää surussa ja antaa aikaa surussa elävälle myöskin.
Jos se ajattelee, että haluat surra rauhassa.