Millaisessa lukaalissa sinun mummosi asui nuorena?
Tai oma perheesi ja sinä itse lapsena?
Perustulokeskustelu ja siellä esitetyt vaatimukset asumisen tuista herättivät pohtimaan kuinka nopeasti on unohdettu, miten tiiviisti vielä muutama vuosikymmen sitten elettiin.
Oma isäni syntyi mummoni ja vaarini asuessa mummon vanhempien nurkissa. Kammarin ja tuvan verran oli tilaa. Vasta myöhemmin vaarin saatua töitä kaupungista muutti koko perhe omaan yksiöön.
Miten teillä? Omakohtaiset muistelut kiinnostavat. Ja vuosiluvut!
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Tai oma perheesi ja sinä itse lapsena?
Perustulokeskustelu ja siellä esitetyt vaatimukset asumisen tuista herättivät pohtimaan kuinka nopeasti on unohdettu, miten tiiviisti vielä muutama vuosikymmen sitten elettiin.
Oma isäni syntyi mummoni ja vaarini asuessa mummon vanhempien nurkissa. Kammarin ja tuvan verran oli tilaa. Vasta myöhemmin vaarin saatua töitä kaupungista muutti koko perhe omaan yksiöön.
Miten teillä? Omakohtaiset muistelut kiinnostavat. Ja vuosiluvut!
Et kertonut niitä vuosilukuja.
En tiedä tarkkaan, mutta niitä voisi luonnehtia lukaaleiksi. Roomassa, Saksassa ja Suomessa. Isoäiti avioitui n. 1940.
Vanhemmillani oli kerrostalokolmio Helsingissä 1970-luvun alussa kun synnyin.
Jäipä tosiaan itseltä nuo vuosiluvut. 51 on syntynyt isäni.
AP
Äidin puolen isoäitini asui koko ikänsä noin 300 m2 talossa ja äitini oli ainoa lapsi. Isän puoleisilla vanhemmilla oli jotain ehkä 80-100 m2 talo. Lapsia oli kaksi. Itse asuin teini-iän saunakamarissa.
Isänäiti asui talossa, jossa oli ainakin 14 huonetta, asukkaita vanhemmat + 5 lasta + palvelusväki. Äidinäiti asui talossa, jossa oli 6 huonetta ja 48 neliön tupakeittiö. Lapsia oli noin 4. Eli aika väljästi asuivat suhteessa moneen muuhun perheeseen. Omassa lapsuudessani kotitalossaoli 8 huonetta, mutta käytössä vain 5.
Isän äiti asui Espalla noin 300 neliön asunnossa. Kakslapsinen perhe plus apulaiset.
Äidin äiti ison tilan tyttö Porvoosta, ei mökki sekään.
Isoäitini, s. 1908, on asunut isossa talossa Viipurissa, isoisäni asui maatilalla Hämeessä.
Omat vanhempani asuivat kohtuullisen kokoisessa kerrostalohuoneistossa, mutta kun minä synnyin v. 1960, muuttivat aika pian rivariin.
Mutta joo, kun menin kouluun - Tampereella - hämmästyin suuresti kun kaikilla luokkakavereillani ei ollut juoksevaa vettä eikä sisävessaa.
Vierailija kirjoitti:
Isoäitini, s. 1908, on asunut isossa talossa Viipurissa, isoisäni asui maatilalla Hämeessä.
Omat vanhempani asuivat kohtuullisen kokoisessa kerrostalohuoneistossa, mutta kun minä synnyin v. 1960, muuttivat aika pian rivariin.Mutta joo, kun menin kouluun - Tampereella - hämmästyin suuresti kun kaikilla luokkakavereillani ei ollut juoksevaa vettä eikä sisävessaa.
Me asuttiin Tampereen Nekalassa 60-luvun lopulla, ja oli ulkovessa, kolmen asunnon yhteinen, ja sisälle tuli vain kylmä vesi.
Vierailija kirjoitti:
Isoäitini, s. 1908, on asunut isossa talossa Viipurissa, isoisäni asui maatilalla Hämeessä.
Omat vanhempani asuivat kohtuullisen kokoisessa kerrostalohuoneistossa, mutta kun minä synnyin v. 1960, muuttivat aika pian rivariin.Mutta joo, kun menin kouluun - Tampereella - hämmästyin suuresti kun kaikilla luokkakavereillani ei ollut juoksevaa vettä eikä sisävessaa.
Omalla tavallaan hauskaa, että olen ikätoverisi, kasvoin maalla enkä muista ketään koulukaveria, jolla ei olisi ollut sisävessaa. Yhden sisävessattoman talon tiesin, mutta senkin vain siksi, kun isoäitini ihmetteli, että "niilläkin on pieni vauva, mutta ei vesijohtoa ja vessaa".
Kaksikerroksinen maalaistalo etelä-suomessa. en itse asiassa tiedä montako neliötä siinä on, mutta ehkä tollaset 300 per kerros. Sitten on vielä pakari pihalla, mutta se oli palkollisille.
Kappas, kaikki 5000€/kk tienaavat kartano-sukujuuret omaavat AV-mammat paikalla :D (ja mies tienaa toki vähintään sen 9000€/kk)
Isän äiti asui lapsena 1900-luvun alkupuolella (s.1898) pienessä kaksihuoneisessa mökissä. Naimisiin meni ison talon isännän kanssa, joten isäni syntyi 30-luvun lopulla isoon taloon. Äidin äitikin asui pienessä mökissä viisilapsisessa perheessä ja avioitui talonisännän kanssa. Kumpikin pääsi hyviin naimisiin ja kummassakin perheessä lapset koulutettiin pitkälle (ylioppilaiksi ja osalle jopa yliopistotutkinto). Itse olen 70-luvulla asunut isossa omakotitalossa maalla. Jollakin luokkakaverillani ei ollut juoksevaa vettä.
Vierailija kirjoitti:
Kappas, kaikki 5000€/kk tienaavat kartano-sukujuuret omaavat AV-mammat paikalla :D (ja mies tienaa toki vähintään sen 9000€/kk)
Yhtään kartanoa ei listalla taida olla, koska kukaan ei kirjoita että palkollisille oli erikseen väentupa ja pehtorilla oma talo. Maaseudulla aika tavallinen talo käsitti ison tuvan, sen vieressä kolme kamaria ja eteisen, kamareiden takana salin ja sen päädyssä pari kesähuonetta. Väkeä saattoi olla vaikka 20 saman katon alla.
Mummojen asumismuodoista ei ole kyllä hajuakaan. Kumpikin kuollut ennen syntymääni joten ei ole päässyt kysymään.
Itse olen lapsuuteni asunut rintamamiestalossa. Talon neliömäärää en muista mutta kyllä meillä lapsilla oli omat huoneet (olivat melko pienet huoneet).
N30
Mulle läheiset isänäiti s. 1900 ja isänisä s. 1886 asuivat entisessä torpassa, jossa oli tupa, pieni kamari ja porstua. Enimmillään sielä taisi asua kymmenkunta ihmistä, eräs pappa vielä oli syytingillä. En käsitä miten sinne on mahduttu.
Mulle todella vieraaksi jäänet äidinäiti ja -isä s. 1895 asuivat isossa maalaiskartanossa, juu oikein Niskavuoren tyyliin. Lapsia oli kuusi, piikoja ja renkejä, mut olihan siellä tilaa ja useampia rakennuksiakin.
Omat vanhemmat syntyivät molemmat v. 1930 ja elivät ensin todella ahtaissa ja köyhissä oloissa pienten lasten kanssa. Ostivat sitten kasaan kaapimillaan rahoilla pienen tontin ja rakensivat siihen talon, jossa oli tupakeittiö, kamari, porstua. Siinä eli 5-6 ihmistä. Rakensivat myöhemmin uuden pytingin, jossa oli tupakeittiö, kolme isoa kamaria, eteinen, sauna + pesutilat, varasto, ruokahuone ja kellari. Siinä talossa asui parhaimmillaan kymmenkunta henkilöä.
Itse olen syntynyt 1959 ja asun yksin kantakaupungissa kerrostalossa omassa kämpässä, jossa on olohuone, keittiö, makuuhuone, sauna, pesuhuone, eteinen ja lasitettu parveke. Vaikka olen elänyt lapsuuteni ahtaasti, en ole kaivannut väljempiä tiloja. Omakotitaloon minua ei saisi enää pirukaan. Pientä ja kätevää sen olla pitää, nopeasti siivottu, nopeasti löydetty.
Mun isoäidin vanhemmilla oli ison kaupungin keskustassa kokonainen kerrostalo, jossa isoäitini sisaruksineen ja vanhempineen asuivat omissa huoneistoissaan. Lisäksi oli muita asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kappas, kaikki 5000€/kk tienaavat kartano-sukujuuret omaavat AV-mammat paikalla :D (ja mies tienaa toki vähintään sen 9000€/kk)
Yhtään kartanoa ei listalla taida olla, koska kukaan ei kirjoita että palkollisille oli erikseen väentupa ja pehtorilla oma talo. Maaseudulla aika tavallinen talo käsitti ison tuvan, sen vieressä kolme kamaria ja eteisen, kamareiden takana salin ja sen päädyssä pari kesähuonetta. Väkeä saattoi olla vaikka 20 saman katon alla.
12 tässä. Noi kyllä on meillä, mutta talo ei silti ole kartano vaan normi maalaistalo alueella. Noita on useampia rivissä kylällä. Sen ylläpito on sen verran hintavaa ja työlästä että ei kannata olla turhan kateellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kappas, kaikki 5000€/kk tienaavat kartano-sukujuuret omaavat AV-mammat paikalla :D (ja mies tienaa toki vähintään sen 9000€/kk)
Yhtään kartanoa ei listalla taida olla, koska kukaan ei kirjoita että palkollisille oli erikseen väentupa ja pehtorilla oma talo. Maaseudulla aika tavallinen talo käsitti ison tuvan, sen vieressä kolme kamaria ja eteisen, kamareiden takana salin ja sen päädyssä pari kesähuonetta. Väkeä saattoi olla vaikka 20 saman katon alla.
12 tässä. Noi kyllä on meillä, mutta talo ei silti ole kartano vaan normi maalaistalo alueella. Noita on useampia rivissä kylällä. Sen ylläpito on sen verran hintavaa ja työlästä että ei kannata olla turhan kateellinen.
Kyllä ne pehtorit oli aika lailla harvinaisia tavallisissa maalaistaloissa! Kotimaisissa elokuvissa niitä oli paljon enemmän kuin tosielämässä.
Mummot oli molemmat syntyneet 1913 ja paapat 1907. Äidin vanhemmat asuivat mökissä, jossa oli tupa ja porstua. 6 lasta.
Isän vanhemmat asuivat mökissä, jossa oli tupa ja kamari. Kamaria asuttivat appivanhemmat, eli tupa jäi isovanhempieni ja kuuden lapsen käyttöön.
Itse olen syntynyt 1965, ja vielä 6-v, jolloin lapsia oli kaksi, asuttiin asunnossa jossa oli huone, keittokomero ja alkovi. Kouluun mentyäni muutettiin asuntoon, jossa oli 2 h + k, pikkuveli syntyi.