Millainen on tuntemasi/tietämäsi "omituinen ihminen"?
Jokainen meistä varmaan vähintään tietää jonkun omalaatuisen ihmisen lähipiiristä, naapurista tai samalta kylältä. Millainen hän on? Miten hänen omituisuutensa ilmenee?
Yritän selvittää millainen käytös tulkitaan omituisuudeksi, millainen taas on kuitenkin normaalia.
Kommentit (79)
Minä olen omituinen varmasti jokaisen naapurin ja sukulaisen mielestä. En ala kuvailla millainen olen. Oikeastaan helpottavaa että voin myöntää tuon itselleni. Tiedän miten normaalit käyttäytyvät mutta en enää jaksa yrittää esittää sellaista. Siksi olen mieluiten omassa rauhassa perheen parissa. Heille sentään kelpaan. Heille olen aidosti se mikä olen. Toivon vaan ettei se ole kamalan epänormaalia, kun olen kuitenkin äiti ja roolimalli.
Täälläkin yksi omituinen. Eniten siihen vaikuttaa se, että keskittyessäni näytän uniselta ja hajamieliseltä. Niinpä saatan olla vaikka ryhmässä tosi kauan hiljaa ja sitten laukaista jonkin kommentin, jota kukaan ei osannut odottaa. Samoin minulle usein käy niin että kerron vain päättelyketjun lopputuleman, unohdan selittää kuinka päädyin siihen. Havahdun selittämään sen tottakai, jos joku ymmärtää kysyä sitä. Kuulostan myös usein lakoniselta, mikä tulkitaan tylyydeksi. Kuivaa vähän mustaa huumoriani ei myöskään aina huomata huumoriksi.
Mä tunnen itseni omituiseksi, kun olen niin epäsosiaalinen, ja kun en käy opiskelemassa/töissä.
2, olisin halunnut kuulla millainen omituinen :)
Mies,25v, on kiinnostunut vain avaruudesta ja fbi-agenteista, päivittää someaan ahkerasti mutta vain näistä aiheista. Puhuu myös ainoastaan näistä aiheista. Käyttää todella paljon kultakoruja ja sukkia hiuksissaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen omituinen varmasti jokaisen naapurin ja sukulaisen mielestä. En ala kuvailla millainen olen. Oikeastaan helpottavaa että voin myöntää tuon itselleni. Tiedän miten normaalit käyttäytyvät mutta en enää jaksa yrittää esittää sellaista. Siksi olen mieluiten omassa rauhassa perheen parissa. Heille sentään kelpaan. Heille olen aidosti se mikä olen. Toivon vaan ettei se ole kamalan epänormaalia, kun olen kuitenkin äiti ja roolimalli.
Todella valaisevaa. Vastasi erittäin hyvin aloittajan esittämään kysymykseen.
[vquote=Vierailija]2, olisin halunnut kuulla millainen omituinen :)[/quote
Voisin kirjoittaa vaikka pari sivua omituisuudestani, mutta siihen riittää kolme kirjainta....ujo. Ei tarvitse selitellä mitä ajattelee ja tuntee, kun sanoo että on ujo ja jännittää ihan turhia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin yksi omituinen. Eniten siihen vaikuttaa se, että keskittyessäni näytän uniselta ja hajamieliseltä. Niinpä saatan olla vaikka ryhmässä tosi kauan hiljaa ja sitten laukaista jonkin kommentin, jota kukaan ei osannut odottaa. Samoin minulle usein käy niin että kerron vain päättelyketjun lopputuleman, unohdan selittää kuinka päädyin siihen. Havahdun selittämään sen tottakai, jos joku ymmärtää kysyä sitä. Kuulostan myös usein lakoniselta, mikä tulkitaan tylyydeksi. Kuivaa vähän mustaa huumoriani ei myöskään aina huomata huumoriksi.
Minä luultavasti viihtyisin kanssasi loistavasti - mikä tekee minusta omituisen niiden silmissä jotka pitävät sinua ei-niin-viihdyttävänä seurana =)
On minussa muitakin ominaisuuksia, jotka monet määrittelevät omituiseksi, mutta minulle ne on vain normaalia. Ainoa mitä pidän itsessäni omituisena on se, että monet ihmiset jotka päätyvät kanssani tekemisiin, alkavat käyttäytyä eri tavoin kuin normaalisti. Usein se ilmenee siinä, että he lähtevät rikkomaan mukavuusalueittensa rajoja hyvinkin voimakkaasti. Eikä se välttämättä vaadi kuin sen, että saavuin paikalle, eli en edes yritä mitään. Ystäväni varoittavat yleensä tuttaviaan, jotka ovat saapumassa sinne missä minäkin olen, minun olevan omituinen. Eivät sen tarkemmin kerro, mutta huvittuneina seuraavat mitä tapahtuu. Itsehän en siis tätä tajunnut, vaan ystäväni tekivät tämän huomion. Olen kuulema heitäkin muuttanut.
Vierailija kirjoitti:
PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!!
PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!!
PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!!
PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!!
PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!! PERSEREIKÄÄ!!!
Tuo nyt ainakin on omituista. Jos on noin sairas, sitä näköjään huutaa julki.
Homoilla on oikeus elää miten elää, ja jos tuollaista taipumusta ilmenee, kannattaakin rehellisesti sitten mennä sinne homoseksuaalien puolelle, ettei suvun enää tarvitse ihmetellä.
Omituista on heittää vaikka aina roskapussi parvekkeelta ja jättää siihen, mutta nämähän ovat psykiatrisia tapauksia, kuten useat palstalle kirjoittavat aloituksista päätellen. Ja tietysti kommenteista, heh.
Oikeastihan aloitus kertoo siitä, että on eletty liian pienissä ympyröissä ja on aika lähteä katsomaan vähän maailmaa. Jos on tavannut vain samankaltaisia ihmisiä missä tahansa elämänsä vaiheessa, aika heikot on kantimet.
Mikä pyörittää palstaa?
Mua sanotaan usein oudoksi, mutta olen päätellyt sen johtuvan siitä, että olen "väärässä seurassa". Ei siihen outouden leimaan tarvita mitään näkyvästi outoa - ei tarvitse pukeutua oudosti, ei tarvitse tehdä spontaaneja kuperkeikkoja keskellä risteystä. Mut tekee oudoksi se, että alan keskustella vääristä asioista väärässä seurassa. Käytän vääriä sanoja väärässä seurassa. En osaa teeskennellä. Luonteeni, ainakin kun pääsen lämpeämään, on ristiriidassa ulkoisen olemukseni ja ensivaikutelman kanssa, ihmiset eivät yleensä osaa käsitellä näitä ristiriitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin yksi omituinen. Eniten siihen vaikuttaa se, että keskittyessäni näytän uniselta ja hajamieliseltä. Niinpä saatan olla vaikka ryhmässä tosi kauan hiljaa ja sitten laukaista jonkin kommentin, jota kukaan ei osannut odottaa. Samoin minulle usein käy niin että kerron vain päättelyketjun lopputuleman, unohdan selittää kuinka päädyin siihen. Havahdun selittämään sen tottakai, jos joku ymmärtää kysyä sitä. Kuulostan myös usein lakoniselta, mikä tulkitaan tylyydeksi. Kuivaa vähän mustaa huumoriani ei myöskään aina huomata huumoriksi.
Minä luultavasti viihtyisin kanssasi loistavasti - mikä tekee minusta omituisen niiden silmissä jotka pitävät sinua ei-niin-viihdyttävänä seurana
Kiitos. Mutta täytyy kyllä sanoa, että olen ihan tykätty ihminen, omituisuudessani.
Vierailija kirjoitti:
SULKIA, ei sukkia :D t.7
Harmi, minusta tuo sukkia oli hyvä.
Ovatko myös ne kultakorut hiuksissa?
Minä oon kuulemma outo. Ja huomaan sen kyllä itsekin että en oikein sovi joukkoon. Teen asioita vähän eri tavalla kuin muut koska minusta tuntuu loogisemmalta niin, luten joku ylempänä saatan unohtaa selittää miten päädyin johonkin ratkaisuun ja sanon vain sen päättelyketjun lopputuleman joka on välillä jo sitten kaukana siitä vaiheesta mitä ollaan miettimässä eikä siis siinä hetkessä käy vielä järkeen. Lisäksi myönnän olevani hieman lapsellinen, käytän jotain printtipaitoja joissa on esim tyrannosaurus ja teksti "if you're happy and you know it clap your... oh."
Tiedän kolmekin.
Eka on mies, 44-vuotias. Puhuu vain ja ainoastaan pakolaisita, päivät kuluu lukiessa netistä mitä ne on milloinkin tehneet. Haluaisi muuttaa Kanarialle halvan elämäisen toivossa.
Uskoo kaiken maailman ufo juttuihin. Kuvittelee kaikenlaisia salaliittoteorioita, kuten että Islam valloittaa koko maailman ja sitä ei aijo kukaan estää.
Toinen on nainen, 33-vuotias. Otattaa 6- ja 9-vuotiailla tyttärillään herukuvia itestään, lataa ne facebookkiin ja nauttii miesten kehuvista kommenteista. Elävät kuin huvikummussa.
Tyttäristä tulee takuulla samanlaisia heitukoita kuin äidistään.
Kolmas on nainen, kahden lapsen kotiäiti.
Elää lapsilleen, ja sukulaislapsilleen, toimii ikäänkuin ilmaisena hoitopaikkana läheistensä lapsille. Lapsetkin hänelle läheisiä ja tärkeitä.
Ei juuri käy missään ilman lapsia, aina on mukana vähintäänkin omat lapset, yleensä myös muiden. Pelailee ja leikkii näiden kanssa, leipovat ja käyvät erilaisissa tapahtumissa yms. Outoa tästä tekee että tämä äiti on vasta 24-vuotias. Yleensä tuon ikäisten elämään kuuluu niin paljon kaikkea muuta(kin).
Ihan mukavia ihmisiä muuten, mutta nuo nyt tuli ekana mieleen heistä outoina asioista.
No kyllä on paljon OUTOA PORUKKAA. Minä sitä minä tätä. Minä olen outo ja ihmeellinen, näin muut minusta sanovat, minä olen erityislaatuinen, poikkeava, omintakeinen, erottuva, harvinainen. Kaikki muut ovat normaaleja. Paitsi minä. Minä erikoinen kummajainen. Minunlaista ei toista löydy päältä maan. Kumartakaa minua, rahvaat.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä on paljon OUTOA PORUKKAA. Minä sitä minä tätä. Minä olen outo ja ihmeellinen, näin muut minusta sanovat, minä olen erityislaatuinen, poikkeava, omintakeinen, erottuva, harvinainen. Kaikki muut ovat normaaleja. Paitsi minä. Minä erikoinen kummajainen. Minunlaista ei toista löydy päältä maan. Kumartakaa minua, rahvaat.
Hehehe, näin juuri!:D
Jokainen käyttäytyy joskus omituisesti ja perusluonteensa vastaisesti riippuen esim. stressitason tai äkillisen trauman johdosta. Osalla on henkisiä sairauksia ja omituisuus tai poikkeava käytös tai ajattelutapa keskivertoihmiseen verrattuna voi johtua nimenomaan sairaudesta. Myös somaattiset sairaudet voivat muuttaa ihmisen ajattelua ja luonnetta.